Arjessa
29.5.2013 9.00

Perhevapaalta palaava tarvitsee joustoa ja tukea

Perheen taloudellinen tilanne ja hyvinvointi vaikuttavat keskeisesti siihen, milloin naiset palaavat töihin perhevapaiden jälkeen. Muut tärkeimmät motiivit liittyvät työn sisältöön, työpaikan ilmapiiriin ja sosiaalisiin suhteisiin.

 

Tulokset käyvät ilmi Työterveyslaitoksen ja UKK-instituutin tekemästä Perhevapaalta takaisin työelämään -tutkimuksesta, jossa selvitettiin äitien perhevapaalta paluuseen liittyviä ratkaisuja. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin työhön paluuta tukevia ja jarruttavia tekijöitä sekä etsittiin keinoja, joilla paluuta voidaan tukea erilaisissa perhe- ja elämäntilanteissa.

 

Perhevapaalta paluu koskettaa vuosittain noin 60 000 naisen lisäksi heidän perheitään, työnantajiaan ja työyhteisöjään.

Osaamisen vanheneminen huolestuttaa

Akavan asiantuntija Tarja Arkio pitää taloudellisia syitä myös akavalaisille tärkeänä motiivina perhevapaalta töihin paluulle.

 

– Monella on esimerkiksi asuntolaina maksettavana, joka edellyttää sitä, että perheessä useampi tuo leivän pöytään.

 

Lisäksi korkeasti koulutetut ovat huolissaan osaamisensa vanhenemisesta, jos poissaolo työstä venyy. Tutkimuksen mukaan korkeasti koulutettujen naisten mielestä useamman vuoden perhevapaa tuntuu usein jopa mahdottomalta ajatukselta.

 

– Jäsenliitoista saamiemme viestien perusteella akavalaiset kokevat työelämän muutostahdin niin nopeaksi, ettei pitkä poissaolo houkuttele. Moni palaa töihin melko pian vanhempainvapaan jälkeen, mutta tekee lyhyempää työviikkoa. Näin on helpompi pysyä muutoksessa mukana, Arkio kuvailee.  

Joustot helpottavat töihin paluuta

Joustavia työaikaratkaisuja tulisikin luoda, jotta työn ja hoivan yhdistäminen olisi mahdollista lapsen ollessa pieni, huomauttaa yksi tutkimuksen tekijöistä, vanhempi tutkija Kaisa Kauppinen Työterveyslaitoksesta.

 

– Työpaikat ovat tärkeässä asemassa kehittäessään perheystävällisiä käytäntöjä. Ne vahvistaisivat työhön palaavien äitien sitoutumista myös pidemmällä aikavälillä, Kauppinen sanoo.

 

Kauppinen muistuttaa, että työhön paluun ajankohdalla on vaikutuksia nuorten naisten työurien kehittymiseen ja palkkaukseen.

 

– Vaikutukset näkyvät yksilötason lisäksi koko yhteiskunnassa. Kyse on sukupuolten tasa-arvosta ja työnjaosta.

 

Pitkittynyt poissaolo työstä voi Kauppisen mukaan muodostua joillekin naisille loukuksi, joka nostaa työhön paluun kynnystä ja lisää ammattitaidon ruostumisen ja syrjäytymisen riskiä.


– Viime aikoina on laskettu, kuinka pitkät kotihoidontukijaksot vaikuttavat kielteisesti naisten eläkkeisiin. Nuorten naisten ajatusmaailmassa eläkekertymät voivat tuntua etäisiltä. Urakehitykseen tulisi kuitenkin suhtautua pitkäjänteisemmin.

 

Työterveyslaitoksen ja UKK-instituutin tutkimusraportissa todetaankin, että kotihoidontukea tulisi kehittää lisäämällä osa-aikatyön mahdollisuuksia. Lisäksi isät tulisi ottaa vanhempainvapaiden ja kotihoidontuen kehittämisessä paremmin huomioon, jotta perhevapaat jakautuisivat tasaisemmin vanhempien kesken.

 

Akavan Arkio on raportin kanssa samoilla linjoilla.

 

– Akava ajaa perhevapaiden nykyistä tasaisempaa jakamista. Esittämässämme 6+6+6-mallissa vanhempien yhteinen kuuden kuukauden jakso tulisi voida käyttää niin, että osa-aikatyötä tekeville vanhemmille maksettaisiin vanhempainrahaa selvästi nykyistä pidempään, Arkio esittää.

Yhteydenpitoa perhevapaan aikana kehitettävä

Tutkimuksen mukaan vuoropuhelu perhevapaalla olevien äitien ja työpaikkojen välillä on vähäistä jopa niiden osalta, joilla oli vakituinen työsuhde ja jotka suunnittelivat töihin paluuta. Työpaikoilla tapahtuu usein muutoksia, jotka vaikuttavat äidin työtehtäviin ja rooliin työyhteisössä. Työ saattaa perhevapaan aikana muuttua tai loppua, ja moni joutui rakentamaan työuransa uudelleen.

 

– Yhteydenpitoa työpaikkojen ja perhevapaalla olevien äitien välillä tulisi kehittää. Tämä vähentäisi työhön palaajien epätietoisuutta ja vahvistaisi heidän motivaatiotaan palata takaisin töihin, Koskinen painottaa.

 

– Työnantajalla on myös vastuu perehdyttää perhevapaalta palaava ja saattaa tämä ajan tasalle organisaatiossa tapahtuneista muutoksista.

Äitien hyvinvoinnissa parantamisen varaa

Vain puolet tutkimuksessa mukana olleista äideistä koki voivansa riittävän hyvin yhdistääkseen työn ja perhe-elämän. Lähes joka viides äiti oli kokenut vähintään lieviä masennusoireita synnytyksen jälkeen. Masennusoireiden lisäksi pienten lasten äitien itse kokema työkyky oli hieman alempi muuhun väestöön verrattuna.

 

Äitien työhön paluuta voitaisiin helpottaa järjestämällä palaajan odotuksia ja toivomuksia koskeva kehityskeskustelu. Lisäksi neuvoloissa tulisi kiinnittää enemmän huomiota työhön palaavien äitien masennusoireisiin, hyvinvointiin ja liikunnallisen aktiivisuuden lisäämiseen, ehdottaa dosentti, UKK-instituutin tutkimusjohtaja Riitta Luoto.

 

Luodon mielestä perhevapaasta ei saisi tulla väestön terveyseroja lisäävä elämänvaihe.

 

Äitiyshuollon, neuvoloiden, työpaikan ja työterveyden sekä työhön hakeutumista tukevien järjestelmien yhteistyö kaipaa kehittämistä, jotta työhön palaaville äideille voidaan tarjota nykyistä parempaa tukea, Luoto korostaa.

 

Teksti: Jaana Parkkola

 

Juttu on julkaistu Akavalainen-lehden numerossa 1/2013.


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje