Ajassa
13.2.2014

Yrittäjyys on Suomen elinehto

Akavan yrittäjäseminaarin teemana oli Innovaatiot ja yrittäjyys. Seminaari kokosi 7. helmikuuta yli sata henkeä työeläkeyhtiö Varman auditorioon jakamaan näkökulmia yrittäjyyteen ja keskustelemaan yrittäjyydestä.

Yrityselämä luo hyvinvoinnin edellytyksiä

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori painotti, että yrittäjyys, työ ja uuden luominen ovat Suomen hyvinvoinnin perusta. Suomessa on tilaa ja tarvetta monipuoliselle yrittäjyydelle. Yrittäjyyteen kannustaminen ja hyvät toimintaedellytykset yritysten ovat erittäin tärkeitä Suomelle. Valtion talouden sopeutukset ovat toki myrkkyä talouskasvulle lyhyellä aikavälillä, mutta ne ovat välttämätömiä kestävän kasvun luomiseksi. Hengiltä verottaminen ei Vapaavuoren mielestä kuitenkaan ole avain menestykseen.

 

Nykyinen kriisi on aiheutunut ennen kaikkea rakennepoliittisista syistä, joten tilanteen korjaaminen vaatii laajaa yhteistyötä ja nopeita toimia rakenteiden uudistamiseksi. Suomen kilpailukyvyn heikkeneminen, ellei peräti näivettyminen, on vakava ongelma, johon ei ole yksittäistä täsmälääkettä. Työmarkkinoilla, politiikassa ja yrityksissä tapahtuneiden ylilyöntien ja virheiden tulos on selkeä: suuri osa hyvinvoinnista on menetetty. Suomen hyvinvointijärjestelmä on mitoitettu tilapäisen menetyksen varaan

Pienet ja keskisuuret yritykset tärkeitä työllistäjiä

Monet eri alat, esimerkiksi ict-ala ja metsäteollisuus, ovat käyneet Suomessa läpi suuria rakennemuutoksia, joissa on menetetty tuhansia työpaikkoja. Tuoreimpana esimerkkinä Vapaavuori mainitsi Itellan yli tuhannen työpaikan vähennyksen. Pelkästään tämän aukon paikkaamiseen tarvitaan monta suurta, pientä ja keskisuurtakin yritystä.

 

Vaikka nykytilanteessa ei ole juuri hurraamista, Suomella on monia mahdollisuuksia. Vapaavuori nosti esiin muun muassa energiateknologian, cleantech-alan ja muun niin sanotun vihreän talouden tärkeinä elinkeinotoiminnan aloina. Yritysten on pystyttävä uudistamaan toimintaansa ja tarjontaansa nykypäivän vaatimuksiin. Suomessa tarvitaan kasvuhakuista yrittäjyyttä. Sekä yritysten että julkisen sektorin on sopeuduttava nopeaan muutokseen. Sääntelyä ei pidä lisätä ja lainsäädäntöä on muokattava yritysystävällisempään suuntaan.


 

Vapaavuori yrittäjäseminaari07022014
Koulutus on paras vakuutus tulevaisuutta varten, korosti elinkeinoministeri Jan Vapaavuori Akavan yrittäjäseminaarissa.

Yrittäjän ei pidä olla turhan vaatimaton

Puheenjohtaja Sture Fjäder toi esiin huolensa korkeasti koulutettujen korkeasta työttömyysasteesta. Hän katsoo, että Suomeen  tarvitaan paljon uusia yrityksiä ja rohkeita yritysideoita työllistämiseen.


Asenteet ovat onneksi muuttuneet myönteisemmiksi yrittäjyyttä kohtaan, mutta vähättelyn ja vaatimattomuuden kulttuuri on vahva. Menestystä ei hevin tunnusteta – kateuden pelossa. Fjäder kannusti tuomaan rohkeammin esille menestystä. Suomessa tarvitaan sekä kansainvälisiä että kotimaan markkinoilla toimivia yrityksiä. Yrittäjän kannattaa hyödyntää yhteistyötä ja verkostoja toimintansa tukena, toimipa hän millä alalla tahansa.

Hyvä arki suojaa yrittäjän hyvinvointia ja työkykyä 

– Yrittäjän työkyvyttömyyttä edeltää usein pitkä sinnittely, totesi työkykyjohtaja Jyri Juusti työeläkeyhtiö Varmasta kuvaillessaan yrittäjän polkua työkyvyttömyyteen. Suomalaisella yrittäjälläkin työkyvyttömyyden syynä on usein tuki- ja liikuntaelinten sairaus, mielenterveyssairaus tai sydän- ja verisuonisairaus. Alivakuuttaminen on tavallista ja työterveyshuollossa on puutteita. Nämä perusasiat kannattaa hoitaa kuntoon.


Juusti kehotti lisäksi yrittäjiä tekemään itselleen hyvinvointilupauksen, jolla voi huolehtia hyvinvoinnistaan ja työkyvystään. Hän pelkisti sen osaset hyvä arki -teemaan.

Sokea mies tuo valoa kansalle

Toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Jukka Jokiniemi verrytteli esityksensä vauhtiin kumoamalla reippaasti sokeisiin liittyviä ennakkokäsityksiä. Hän kertoi sairastuneensa nuorena. Jouduttuaan työttömäksi Jokiniemi perusti oman yrityksen vuonna 1993 ja keskittyi siihen, mitä osaa.


JukkaJokiniemi Akavan yrittäjäseminaari07022014
En halunnut suojatyökeskukseen. Perustin oman yrityksen, siis oman suojatyökeskuksen, kertoo Jukka Jokiniemi.
Jokiniemi mainitsee missiokseen taistelun pimeyttä vastaan. Hän on tullut tunnetuksi yrityksensä Innojok Oy:n sekä osaavan valaistussuunnittelun ja -ratkaisujen sekä Innolux-tuotesarjan valaisimista. Innojok saanut monia palkintoja muun muassa muotoilusta ja Jokiniemelle on kertynyt koko joukko tunnustuksia.

 

– Yrityksen taloustilanne on ollut kuin vuoristorataa. Nyt menee hyvin, mutta huonoinakaan aikoina en ole vähentänyt väkeä. Tulevat tuotteet on hyvä suunnitella hiljaisina aikoina. Se pohjustaa tulevaa menestystä. Firma on pyörinyt kaksikymmentä vuotta ja viime vuonna uudistettin brändistrategia ja ilme. Tuotteet keskitettiin Innolux-brändinimen ja tunnuksen alle.

 

Jokiniemen mukaan sadasta ideasta kymmenen jalostuu tuotteeksi, viisi menestyy ja yksi on huipputuote. Ideoita pitää olla paljon, jotta toiminta kantaa. Innovaatiot varmistavat yrityksen kasvua. Monipuolinen materiaalien käyttö on osa innovatiivisuutta, samoin uuden opiskelu. Jokiniemen tavoite on tuottaa inhimillistä muotoilua, joka erilaisille käyttäjille sopivaa suunnittelua. Ominaisuudet ovat aina tuotteiden tärkein lähtökohta.

Neljännesvuosisata kvartaaliksi

Hän kavahtaa kvartaaliajattelua ja pitää 25 vuotta sopivana tarkastelujaksona yrittämisessä. Innojok on pitänyt tuotannon mahdollisimman pitkälti Suomessa ja palkannut yritykseensä monia osatyökykyisiä. Suomessa hukataan osatyökykyisten osaamista ja työpanosta, mutta sosiaaliset yritykset eivät ole toimiva ratkaisu. Jokiniemi katsoo saaneensa yhteiskunnalta paljon, joten verot ja yhteiskuntavastuu ovat kunniavelan maksamista.

Maatilayritys vaatii monia taitoja

Maa- ja metsätaloustieteiden maisteri, agronomi Tommi Yrjölä kertoi marjatilansa toiminnasta. Hämeenkyrön Mahnalassa sijaitseva Yrjölän tila on monitoimitila, jossa harjoitetaan monipuolista marjojen ja vihannesten tuotantoa, jatkojalostusta sekä suoramyyntiä. Tilan erikoisuutena ovat muun muassa marjasorbetit eli gelatot. Yrjölän marjatila palkittiin Akavan yrittäjäpalkinnolla vuonna 2013.


Uuden oppiminen, toiminnan kehittäminen ja uudet toimintamuodot ovat Yrjölän mielestä elintärkeitä maaseutuyrittäjällekin. Satokausi on kuitenkin eri lajien kokeilemisen ja opettelemisen näkökulmasta lyhyt jakso.

Työlästä byrokratiaa

– Byrokratia eli toimistovalta on maatalousyrittäjälle työlästä, totesi Yrjölä esitellessään tilan paperihommien vuosikelloa.


Työntekijöiden palkkaaminen kasvattavat byrokratian määrän uusiin ulottuvuuksin. Sesonkiaikana tilalla työskentelee yli 50 työntekijää, joista enemmistö on lähiseudulta. Yhteistyö muun muassa Mahnalan ympäristökoulun kanssa on tärkeää työvoiman saatavuuden varmistamiseksi. Yrjölä kiitteli osaavaa kyläyhteisöään, josta on paljon apua. 

Mahnalan kylän linnunpelättikisa
Mahnalan kylällä on yhteistyö henkeä, mikä antaa voimaa ja iloa. Kylän väki järjestää vaikka linnunpelättikisan, jos niin päätetään.
– Kaikkea ei tarvitse osata ja tehdä itse, vaan yhteistyötä tehdään monissa asioissa. Jokainen yrittäjä tarvitsee omaa aikaa ja omia juttuja, painottaa Yrjölä.


  • Teksti ja kuvat: Ritva Siikamäki

Twiittejä seminaarista




Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje