Ajassa
27.5.2014

Yhteispohjoismaiset työmarkkinat 60 vuotta


Toukokuun 22. päivä tuli kuluneeksi 60 vuotta siitä, kun Pohjoismaat allekirjoittivat yhteisiin työmarkkinoihin tähtäävän sopimuksen. Se oli yksi modernin pohjoismaisen yhteistyön merkittävimmistä aloitteista ja historiallinen teko työvoiman vapaan liikkuvuuden mahdollistamiseksi jo kauan ennen EU:n vastaavia pyrkimyksiä.


Islanti


Akava osallistui juhlavuoden kunniaksi Pohjoismaiden ministerineuvoston viime viikolla järjestämään juhlakonferenssiin Reykjavikissa. Pohjoismaiden ministereistä, parlamentaarikoista ja työmarkkinaosapuolista koostunut yleisö tarkasteli kaksipäiväisessä tapahtumassa Pohjoismaiden, maailman 10. suurimman talousalueen, kehitystä. Erityisesti huomiota kiinnitettiin maiden sisäiseen muuttoliikkeeseen ja sen tuomiin työelämän haasteisiin.

Työmarkkinoiden vapautuminen Suomessa


Pohjoismaiden sisäinen muuttoliike näkyi voimakkaasti maailmansotien jälkeisen ajan Suomessa.

Tilastokeskuksen Väestötilastojen mukaan Suomesta Ruotsiin muutti vuosina 1945–2000 liki 545 000 henkeä ja Ruotsista Suomeen noin 295 000. Kaikista maastamuuttaneista Ruotsiin siirtyneiden osuus oli noin 70 prosenttia. Ensimmäisten vuosikymmenten muuttoliike Ruotsiin toi aikanaan maahan sen voimakkaasti kaipaamaa teollisuustyövoimaa ja auttoi näin Ruotsia merkittävään talouskasvuun.

Kaiken kaikkiaan muuttoliike tarkoitti jälkeläiset mukaan lukien Ruotsille yli puolen miljoonan hengen väestönlisäystä ja Suomelle vastaavaa tappiota. Ei liene ihme, että 60 vuotta sitten suomalaiset suhtautuivat norjalaisten kanssa kaikkein varauksellisimmin yhteisen työalueen syntyyn.

Tulevaisuuden haasteet ovat yhteisiä


Vaikkei pohjoismaiden yhteinen työalue ollutkaan aina selviö, ei sen tuomia hyötyjä kiistä enää juuri kukaan. Työvoiman vapaa liikkuvuus on hyödyttänyt kansalaisten ohella lukuisia yrityksiä ja organisaatioita, jotka ovat etsineet itselleen sopivaa työvoimaa. Tämä maiden välinen yhteistyö on auttanut muodostamaan kulttuurisesti ja sosiaalisesti yhtenäisen talousalueen.

Tänä päivänä yli 50 000 pohjoismaalaista muuttaa vuosittain talousalueen sisällä toiseen maahan työskentelemään. Kaikkein suurinta muuttoliike on Ruotsista Norjaan. Lisäksi työmatkaliikenne maiden kesken on vilkkainta.

Pohjoismaiden tulevaisuuden haasteet ovat yhteisiä. Globalisaatio ja pohjoismaiden ulkopuolinen väestönkehitys tuntuu kaikkialla. Jokaisessa pohjoismaassa pohditaan toimia, joilla eri kulttuureista tulevat maahanmuuttajat saadaan kotoutettua uusiin kotimaihinsa kaikkein sujuvimmin. Myös ikääntyvä kantaväestö ja erityisesti Ruotsissa ja Suomessa kasvanut nuorisotyöttömyys vaativat yhteisiä toimia alueen elinvoimaisuuden takaamiseksi.

Onneksi pohjoismaiden sopeutumisesta maailman muutoksiin on näyttöä jo yli 60 vuodelta.

  • Teksti: Miika Sahamies, asiantuntija, nuoret aikuiset ja työelämä
  • Kuvat: Miika Sahamies ja HÁ-norden.org



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje