Ajassa
28.11.2014


Uutta työtä ja kasvua Suomeen

Akavan liittokokousseminaarissa keskusteltiin aiheesta Uusi työ. Työelämän muutosten ohella pohdittiin, miten Suomen talous saadaan jälleen kasvuun. Minne ja miten syntyy uusia työpaikkoja?

ensiesitys_video
Uusi työ haastaa osaajat -video johdatti seminaarin aiheisiin. Juontajana toimi Eeva Lehtimäki, joka haastoi keskustelijoita tiukoilla kysymyksillä.



Akavan video Uusi työ haastaa osaajat nostaa esiin akavalaisten ajatuksia työelämästä. Ne kiteytyvät luonnehdintoihin: muutos, nopeus, yhteistyö, joustavuus ja globalisaatio. 

Hulluista(kin) ideoista voi syntyä kannattavaa liiketoimintaa

Toimitusjohtaja Santeri Koivisto, jonka yritys Teaching Gaming tuottaa opetukseen pelillisiä välineitä, myönsi, että hänen ensiaskeleensa yrittäjänä olivat hapuilevia. Osin sattumienkin kautta syntyi tuoteidea, joka lähti lentoon. Innostuttuaan Minecraft-pelistä Koiviston alkoi pohtia, miten sen voisi valjastaa opetuskäyttöön ja ryhtyi kehittämään tuotetta muiden opetusalan ammattilaisten kanssa. Työ on kantanut hedelmää, sillä yritys on kasvanut ja vakiintunut. Sen tuotteita on käytössä kouluissa eri puolilla maailmaa ja niiden käyttäjistä on muodostunut yhteisö.

Kun idea lyö läpi, syntyy markkinat

Koiviston mielestä koulumaailmaan tarvitaan muutos: opetus ja sen työkalut pitää tuoda tähän päivään ja mahdollistaa tasa-arvoinen oppiminen. Koulussa tulisi opettaa taitoja, joista rakentuu pohjaa työelämässä tarvittaville taidoille.

Suomen innovaatiotukijärjestelmässä olisi Koiviston mielestä yksinkertaistamisen ja päivittämisen varaa, jotta se tukisi ja kannustaisi pieniä ja keskisuuria yrityksiä paremmin. Tukijärjestelmä suosii suuryrityksiä, mutta tuoreet yrittäjät toimivat usein niukoilla resursseilla, joten ne eivät välttämättä edes pysty hakemaan tukea siinä vaiheessa kun sitä eniten tarvitsisivat.

SanteriKoivisto27112014
Suomessa tuijotetaan liikaa tuotteisiin. Olisi aika mieltää palvelut todellisiksi yritystoiminnan mahdollisuuksiksi, huomautti Santeri Koivisto.

Terve kilpailu kirittää aina

Toimitusjohtaja Laura Raitio Diacorista kertoo, että instituutiot murtuvat terveydenhuoltoalalla. Kilpailu kiristyy yhä ja terveysalakin on entistä globaalimpaa, mutta terveyspalvelut tuotanto liittyy aina tiettyyn paikkaan. Sote-uudistus on suuri myllerrys ja suhtautuminen lääkäreihin on muuttunut, kun tietoa ja itsehoitotuotteita helposti saatavilla. Hoitomuodot kehittyvät nopeasti ja tietotekniikka muuttaa toimintaa. Terveyspalvelujen kysyntä lisääntyy muun muassa ikäihmisten määrän kasvaessa.

Yksiöllisen palvelun vaatimukset haastavat palvelutarjoajat kehittämään tuotevalikoimiaan. Innovaatioille on tilaa – potilasturvallisuuden sallimissa rajoissa. Sairaanhoidon osuus pienenee ja ennaltaehkäisevät palvelut korostuvat. Raition mukaan yritys ostaa kestävää tulevaisuutta ja työelämää ostaessaan työterveyspalveluja yritys ostaa. Yhtenä lupaavana kehityspolkuna Raitio nosti esiin julkisen ja yksityisen sekä kolmannen sektorin yhteistyön laajentamisen, josta Vamos-toiminta nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi on hyvä esimerkki.

Cleantech-osaamisessa valtava potentiaali

Ryhmäpäällikkö Martti Kätkä Teknologiateollisuus ry:stä kertoi eri energiamuotojen käytöstä ja kehityksestä. Teknologia on avainasemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Suomessa on vahvaa osaamista esimerkiksi haastavien materiaalien polttoon kehitetystä leijukerrostekniikasta. Vähäpäästöiselle ja korkean hyötysuhteen tarjoavalle menetelmälle käyttöä Suomessa, mutta se soveltuu hyvin vientituotteeksikin. Tuulivoimalla voidaan luoda tuhansia uusia työpaikkoja vuoteen 2020 mennessä. Teknologiateollisuuden tuulivoima-alan toimittajat -toimialaryhmän 19 yrityksessä työskentelee noin kolmetuhatta henkilöä. Lisäksi ydinvoimaan liittyvä osaaminen on Kätkän mukaan Suomessa vahvaa.

Työelämän suuret muutosvoimat: ICT ja globaalit arvoketjut

Tietotekniikan voimakas kehitys ja sen vaikutus työelämään sekä globaalit arvoketjut ovat työelämän suuria muutosvoimia, korosti tutkija Antti Kauhanen Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta.

ICT vaikuttaa kaikkeen työhön ja toimialoihin mutta eri tavoin eri aloihin. Tietyntyyppisiä toistuvia tehtäviä, joiden säännöt tunnetaan, voidaan ohjelmoida ja siirtää tietojärjestelmien hoidettavaksi. Monissa tehtävissä voidaan nostaa tuottavuutta tietotekniikan avulla. Tuotantoketjut hajautuvat maailman eri puolille, kun yritykset entistä enemmän palastelevat omia arvoketjujaan. Yrittäjämuotoinen toiminta lisääntyy. Osaamista vaativatkin tehtävät ja toimeksiannot ovat globaalin kilpailun kohteena, huomautti Kauhanen. Suomalaisilla on eri aloilla huippuosaamista, joka on kansainvälisesti kiinnostavaa.

Suurten muutosvoimien seurauksena on työelämän eriytyminen siten, että työnteon muodot monipuolistuvat ja palkkaerot kasvavat. Kaupanteon kustannukset ovat olennaisesti laskeneet ja maailman markkinat ovat yritysten ulottuvilla entistä edullisimmin kustannuksin. Periaatteessa mikä tahansa yritys voi myydä tuotteitaan globaalisti pienin kustannuksin. 

Kaikille suomalaisille Y-tunnus?

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ja kansanedustaja Osmo Soininvaara olivat yhtä mieltä siitä, että lyhyeen työsuhteeseen palkkaaminen on käsittämättömän hankalaa. Tilanne vaatii lainsäädännön korjaamista.

Toinen paneeli Sipilä puhuu
Hallituksen poukkoileva toiminta muun muassa verotuksessa on vaikeuttanut yritysten toimintaa, totesivat Juha Sipilä ja Osmo Soininvaara toisessa paneelissa. Mukana oli myös Riitta Varpe.


Soininvaaran mielestä Suomessa istuu liian sitkeästi ajatus, että tulevaisuus on edelleen selluteollisuudessa. Näin monet hänen ikäisensä kansanedustajat ajattelevat. Uudet työpäikat ja työllisyyden kasvu syntyvät kuitenkin palveluissa, kun tavaroiden tuotanto automatisoituu. Koska palveluista syntyy jatkossa uutta työtä, verotuksen tulisi tukea tätä. Suomalainen verotus on suunniteltu liikaa teollisuuden ehdoilla, hän huomautti.

Yritystoiminnan rahoituksessa pullonkauloja

Rahoituksen saaminen on pienille ja keskisuurille sekä keskinkertaisesti menestyville yrityksille usein kiven takana. Maltillisesta kasvustaan huolimatta monet pk-sektorin yritykset ovat kuitenkin merkittäviä työllistäjiä. Omistuspohjan laajentamisessa on usein käsijarru päällä, ja yritysrahoitus on Sipilän mielestä liian pankkiriiippuvaista.

Soininvaara ihmetteli, miksi yrittäjän pitää laittaa kotinsa yritystoiminnan rahoituksen vakuudeksi ja ehdotti tämän kieltämistä. Entä miksi tuottamattoman omaisuuden rahoittaminen on yhä kannattavampaa kuin tuottavaan omaisuuteen sijoittaminen? Pientenkin yritysten kannattaisi Suomessa rohkeammin panostaa ideoihin, jotka kiinnostavat kansainvälisesti.

Sipilän mukaan Suomessa digitalisaation ja ICT:n tuoman muutoksen laajuutta ei ole Suomessa  edelleenkään hahmotettu. Meillä on saatu vasta maistiaisia siitä, miten ICT vaikuttaa kaikkien työhön. Teollinen internet, palveluiden internet ja aivan kaiken internet nousevat vahvasti, huomautti Palvelualan työnantajat PALTAn toimitusjohtaja Riitta Varpe. Digitaalisuus vaikuttaa aivan kaikkeen ja sen kehittämiseen pitää panostaa voimakkaasti.

Työn pitää kannattaa

Varpe korosti, että työnteon pitää aina olla sekä työntekijälle että työnantajalle kannattavaa. Työajan pidennystä ei sovi Soininvaaran mukaan ratkaisuksi työllisyysasteen nostamiseksi, vaan työpaikkojen määrää pitää lisätä muun muassa yksinkertaistamalla lyhyiden työsuhteiden byrokratiaa ja muuttamalla verotusta. Panelistien yhteinen tuntuma oli, että Suomen työmarkkinoita jäytää jäykkyys. Varpen mukaan se syntyy muun muassa monimutkaisista työehtosopimuksista. Nykyiset tessit on rakennettu liian usein paikka paikan päälle -periaatteella, joten uudet sopimukset tulisi tehdä puhtaalta pöydältä. Soininvaara ehdotti ratkaisuksi sivumäärärajoitusta: yli kymmenen sivun työehtosopimuksia ei sallita.

  • Teksti: Ritva Siikamäki
  • Kuvat: Tarja Paajonen


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje