Ajassa
26.3.2015

Työtä Suomeen yhteistuumin

Työ, työelämä ja työllisyys olivat tärkeimpiä teemoja työelämän vaalitentissä, jonka SAK, Akava ja STTK järjestivät yhteistyössä. Keskustelijat ja heidän edustamansa puolueet liputtivat työn ja työllisyyden puolesta, samoin osaamisen ja koulutuksen. Työmarkkinoita pitää uudistaa ja yhteinen tekemisen meininki pitää löytää.

Kun pohdittiin keinoja työn puolustamiseksi, keskusteluun tuli väriä, lisäkierroksia ja äänenvoimakkuutta, jopa reistailevalla äänentoistolla. Debatti kehkeytyi ajoittain jonkinasteiseksi kissanhännänvedoksi, muun muassa keskusteltaessa kolmikannasta, työmarkkinajärjestöjen merkityksestä ja yhteiskunnallisesta asemasta. Sävy pysyi hillittynä, vaikka mielipiteet erosivat voimakkaastikin. 

vaalitentti 25 1500
Työelämän vaalitentissä Bottalla oli mukana puoluejohtajia sekä muita puolueiden edustajia. Panelistit valmiina keskusteluun: Carl Haglund, Kari Uotila, Antti Rinne, Juha Sipilä, Alexander Stubb, Markku Saarikangas, Outi Alanko-Kahiluoto ja Sauli Ahvenjärvi. Juontajana toimi Marja Aarnipuro. Lämmittelykysymys paljasti näiden politiikkojenkin työuran alkutaipaleelle mahtuneen yhtä jos toista työtä, ilmaislehtien jakelusta shampoon pullotukseen ja raksa-apumiehen hommiin.

Kestävä kasvu on mahdollista

Kaikki panelistit uskoivat, että teollisuus tuo vielä työpaikkoja Suomeen. Samanmielinen linja vallitsi innovaatioista, niiden merkityksestä ja edellytyksistä. Avainasemassa on osaaminen. Puheenjohtaja, puolustusministeri Carl Haglundin (r.) mielestä kestävästä kasvusta voidaan tehdä Suomen kilpailuetu.

Kansanedustaja Kari Uotilan (vas.) mukaan Suomi ei saa unohtaa vastuutaan globaalissa toimintaympäristössä. Maailman yhteisenä huolena on, miten maapallo kestää esimerkiksi keskiluokkaisen väestön lisääntymisen aiheuttaman ylikuormituksen.

Puheenjohtaja, valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) korosti vientiteollisuuden toimivan talouden veturina ja näki käyttämättömiä mahdollisuuksia Suomen valteissa, kuten puhdas vesi ja cleantech. Myös eduskuntaryhmän puheenjohtaja kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) painotti osaamistamme kestävän kehityksen aloilla. Pienten ja keskisuurten yritysten merkitys korostui keskustelussa, muun muassa Sauli Ahvenjärvi (kd) näki ne tärkeinä työllistäjinä.

– Luovuus mahdollistaa kestävän kasvun. Muun muassa biotalous ja aineettomat oikeudet sekä digitalisoituminen ovat maaperää uusille työpaikoille. Elämme yli luonnonvarojen, mutta on mahdollista saavuttaa tasapaino, jossa kestävä kasvu toteutuu, totesi puheenjohtaja, kansanedustaja Juha Sipilä (kesk.).

Kilpailukyvyn rapautuminen ei ole pelkästään palkkakehityksestä aiheutuva ongelma, huomautti yrittäjä, kansanedustajaehdokas Markku Saarikangas (ps.). Hän näki biotekniikan ja cleantechin uusien työpaikkojen lähteenä.

– Pidempi koeaika ei helpota yrittäjän päätöstä ottaa työntekijöitä, mutta työeläkemaksun alentaminen laskisi työllistämiskynnystä. Veroaste on kipurajoilla, joten julkisen sektorin rahoitusongelmiin tulisi hakea ratkaisua kehitysavun lopettamisesta, Saarikangas sanoi.

Jo riittää velaksi eläminen

Valtion osuus työllisyyden luomisessa ja investoinneissa jakoi panelisteja. Lisävelanotto sai niukasti kannatusta, lähinnä elvytyksen nimissä.

Puheenjohtaja, pääministeri Alexander Stubb (kok.) totesi sopeutuksen olevan välttämätöntä, jotta valtion velkaantuminen saadaan pysäytettyä. Velkaelvytystä vastustivat sekä Haglund että Sipilä, Stubbin rinnalla. He katsovat, ettemme voi enää kasvattaa tuleville sukupolville siirtyvää valtionvelkataakkaa. Sen sijaan Rinne näki velkaelvytyksen avainkeinona työllisyyden parantamiseksi ja puolusti viime vuosien ronskia velanottoa. Se on ollut hänen mukaansa välttämätöntä muun muassa työttömyyskorvausten rahoittamiseksi.

– Leikkuupolitiikka on tuhoisaa. Palkansaajien tutkimuslaitoksen tuoreen ennusteen mukaan leikkauspäätökset vaarantavat 24 000 työpaikkaa. Leikkaamalla vain lisätään työttömyyttä, huomautti Uotila.

vaalitentti 16 Rinne-Sipilä-Stubb
Stubb esittelee Sipilälle ja Rinteelle ilmeisesti nasevaa twiittiä. Rinne ja Stubb olivat tässäkin keskustelussa eri mieltä muun muassa velanotosta, mutta keskustelu pysyi enimmäkseen sävyisänä.


– Jos nykymeno jatkuu, vuonna 2019 valtion velka on kasvanut 129 miljardiin euroon eli 68 prosenttiin bruttokansantuotteesta, kertovat valtiovarainministeriön tuoreet luvut. Jotta tilanne saadaan kääntymään, on saatava entistä enemmän ihmisiä työelämään ja jatkamaan siellä pidempään, sanoi Stubb.

Hän kaipaa tulosvastuuta työmarkkinajärjestöille sekä korjausliikettä työmarkkinoille. Lisää joustoja tarvitaan monissa asioissa, esimerkiksi työaikakäytännöissä, sillä kahdeksasta neljään ei ole enää vallitseva työnteon malli. Hän haastoi työmarkkinajärjestöt kommentoimaan kokoomuksen työlinjauksia.

Työn pitää aina kannattaa

Työn tekemisen pitää olla kannattavaa, oli panelistien yksituumainen näkemys. Ansiosidonnaisen kestoa olisivat valmiita lyhentämään Haglund, Stubb ja Ahvenjärvi. Sipilä ottaisi tähän muutosesitykseen kantaa vain osana laajempaa kokonaisuutta, ei irrallisena kysymyksenä.

Kannustinloukkujen purkutöihin ilmoittautuivat paitsi Stubb myös Alanko-Kahiluoto sekä Haglund.
Uotilan mielestä korkeasti koulutettujen työttömien ongelma on työn puute, eivätkä kannustinloukut. Stubb löi pöytään pari paljon puhuvaa esimerkkilaskelmaa kannustinloukuista ja painotti, että tarvitaan järjestelmä, jossa sosiaaliturva ja työelämä paiskaavat kättä. Alanko-Kahiluoto toivoi työmarkkinajärjestöjen laativan konkreettisiä esityksiä aiheista, joissa on kehitettävää, vaikkapa esityksen siitä, miten nollatyösopimusten ongelma ratkaistaan.

– Sata-komitean esityksistä suurin osa on jäänyt toteuttamatta, vaikka monia käyttökelpoisia esityksiä oli mietinnössä, Haglund huomautti.

Ei ja vielä kerran ei koulutusleikkauksille

– Suomi on aina ponnistanut korkeatasoisesta koulutuksesta ja osaamisesta, joten koulutuksesta leikkaaminen on pöhköintä, mitä voi tehdä, totesi Alanko-Kahiluoto.

Korkeakoulujen määrää ja erikoistumisen tarvetta pohdittiin melko yhteisin sävelin: nykyjärjestelmä ei palvele yhteiskunnan etua. Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja on liikaa eivätkä ne ole erikoistuneet riittävästi. Silti Sipilän mielestä kaikkialla Suomessa on voitava kouluttautua. Ahvenjärvi kaipasi tiiviimpää yhteistyötä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välille ja toivoo, että työllistäville aloille koulutetaan. Saarikangas puolusti toiseen asteen ja ammatillista koulutusta.

– Koulutuksen sisällä voidaan tehdä siirtoja ja rakenteellisia uudistuksia, mutta koulutuksesta ei enää leikata. Koulutusjärjestelmää ja opetustapoja voi ja pitää uudistaa, totesi Stubb.

Joka päivä voi oppia

Stubb kertoi oppilaitosvierailujensa osoittaneen, että monissa oppilaitoksissa on tehty omaa, tuloksellista innovaatiotyötä oppimisympäristöjen ja -edellytysten kehittämiseksi, koska aika on ajanut pulpettien ja liitutaulujen ohi. Olennaisinta on hänen mielestään mielestä into oppia ja uteliaisuus. Hän neuvoo tapaamisissa koululaisia ja opiskelijoita: ”Älä koskaan kyynisty. Pysy aina uteliaana”. Samaa asennetta hän toivoo kaikkien vaalivan aikuisiässäkin, myös työelämässä. Joka päivä voi oppia uutta.

Kaikki puolustivat elinikäistä oppimista ja osaamisen kehittämistä. Se on elinehto kaikilla aloilla ja ammattiryhmissä sekä työn ohella että työllistymisen keinona. Koulutusoikeuden huono käyttöaste ihmetytti muun muassa Sipilää, sillä työnantajan etu on pitää porukkansa osaaminen ajan tasalla. Stubb ehdotti koulutustiliä osaamisen kehittämisen kehnon jaman korjaamiseksi.

Tilaisuus lähetettiin suorana verkkolähetyksenä ja sen aikana käytiin vilkasta keskustelua somessa.
Tilaisuuden twitter-keskustelua voit tarkastella tunnisteella #työ2015. Keskustelutallenteen voi katsoa MTV:n katsomossa

Kiitokset keskustelijoille, osallistujille paikan päällä ja verkossa sekä sisarjärjestöille!

  • Teksti: Ritva Siikamäki
  • Kuvat: Patrik Lindström


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje