Ajassa
1.3.2016

Muuttuva työelämä vaatii rohkeutta uudistaa ja uudistua

Entistä useampi korkeakoulutettu liikkuu työsuhteisen työn ja itsensätyöllistämisen välillä.

muuttuvatyöelämä seminaari_20160229
Itsensätyöllistäjien asiaan pureuduttiin karkauspäivänä 29.2. Akavan ja Journalistiliiton yhteistyössä järjestämässä seminaarissa ”Kun hamekangas ei riitä – mistä uutta työtä?”.

Akavan tekemä Itsensätyöllistäjät Suomessa -selvitys osoittaa, että yli 40 prosenttia korkeakoulutetuista itsensätyöllistäjistä yhdistelee monia työllistymisen tapoja, kuten palkansaajatyötä, apurahoja, freelancertyötä ja yrittäjyyttä.

Itsensätyöllistäjien asiaan pureuduttiin karkauspäivänä 29.2. Akavan ja Journalistiliiton yhteistyössä järjestämässä seminaarissa ”Kun hamekangas ei riitä – mistä uutta työtä?”. Seminaari pohti työelämän muutoksia. Teema herätti kiinnostusta ja paikalla oli noin 120 osallistujaa. 

Akavan tutkija Joonas Miettinen kertoi, että korkea-asteen tutkinnon suorittaneita itsensätyöllistäjiä oli 59 000 vuonna 2015, kun vuosituhannen alussa heitä oli 33 000. Kaikkiaan Suomessa on 157 000 itsensätyöllistäjiä. Itsensätyöllistäjien ja ammatinharjoittajien lukumäärä jatkaa kasvuaan.

Lainsäädäntö ei ole pysynyt mukana työelämän muutoksissa, vaan se lähtee edelleen pitkälti siitä, että ihminen on joko palkkatyössä tai yrittäjä. Lähtökohtana tulee olla, että palkkatyötä, omaa työtä ja yrittäjänä tehtyä työtä pystyy yhdistämään joustavasti ilman, että sosiaaliturva katkeaa missään vaiheessa. Puheenjohtaja Sture Fjäder toivoi rohkeutta uudistaa järjestelmää.

Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä on itsensätyöllistäjän näkökulmasta vaikeaselkoinen. Puolet korkeakoulutetuista itsensätyöllistäjistä pitää yrittäjän sosiaaliturvaetuuksien määräytymistä vaikeasti ymmärrettävänä. Lähes 60 prosenttia heistä ei tiedä, minkä suuruinen työttömyyskorvaus olisi, jos jäisi ilman työtä. Akavan mielestä itsensätyöllistäjät voisikin olla erillisryhmänä mukana maan hallituksen valmistelemassa perustulokokeilussa.

Seminaarissa kuultiin Demoksen tutkija Johannes Koposen analyysia itsensätyöllistämisestä ja työelämän muutoksesta. Johtopäätöksenä oli, että työtä riittää tulevaisuudessakin, mutta työpaikkoja ei. Näin toimeentulo ja työpaikka erkanevat toisistaan. Tällöin on löydettävä uusia tapoja kokea merkityksellisyyttä ja kuulua yhteiskuntaan, jos työ ei enää tuo merkityksellisyyttä.

Sitran asiantuntija Henna Tukiainen ennusti digitalisaation luovan uusia mahdollisuuksia itsensätyöllistäjälle. Journalistikoneen perustaja Elina Yrjölä kertoi kokemuksiaan media-alan murroksessa. Aava & Bangin luova johtaja Mikko Kalliola puolestaan herätteli ihmisiä ajattelemaan ja ottamaan vastuuta elämästään, unelmien toteutumisesta ja siitä, miten kokee sopivansa alalle tai työpaikalle. Uhriutuminen ei kannata. Ihminen ilman unelmia on kuin yritys ilman visiota, Kalliola huomautti.

Lopuksi Muuttuva työelämä -ryhmän puheenjohtaja Salla Luomanmäki kokosi seminaariannin yhteen puheenvuorossaan. Luomanmäki korosti työelämän muutoksen ja siihen vastaamisen olevan palkansaajaliikkeen asia nyt, ja tulevaisuudessa yhä enemmän.

Kiitos innostuneille esiintyjille ja aktiiviselle yleisölle.

  • Teksti: Anu Tuovinen
  • Kuva: Ritva Siikamäki


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje