Ajassa
28.5.2015

Luottamus 3.0 – Resepti Suomen tulevaisuuden hyväksi


Akavan liittokokousseminaarissa pohdittiin Suomen haasteita otsikolla Luottamus 3.0 – Resepti Suomen tulevaisuuden hyväksi. Mitä menneisyyden tulkinta merkitsee politiikassa? Jos väite, että politiikka on rikki, pitää paikkansa, miten se korjataan?


2015-05-26-seminaariyleisoa


Akavan kevätliittokokouksen yhteydessä järjestettiin Vanhalla ylioppilastalolla seminaari, jossa arvioitiin uuden vaalikauden haasteita ja näkymiä. Seminaarissa oli kaksi paneelikeskustelua, jotka Riitta Pollari Era Contentista juonsi innostavasti.

Puheenjohtaja Sture Fjäder avasi Akavan seminaarin muistuttamalla, että Suomi on kahdenkymmenen viime vuoden aikana muuttunut rakenteellisesti, joten on aika katsoa tulevaisuuteen ja hahmotella, miten Suomi muuttuu jatkossa.

Pitääkö entisestä ottaa opiksi?


Seminaarin ensimmäisessä paneelissa keskustelijoina olivat valtiotieteen lisensiaatti Maria Kaisa Aula, toimitusjohtaja Mikael Jungner Kreab Oy:stä ja toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi Finanssialan Keskusliitosta.

Menneisyyden opit – taakka vai kipinä?


Menneisyyden merkitys on Kaupin mukaan entisten tapahtumien peilaamista nykyaikaan. Yhteiskuntapoliittisessa päätöksenteossa ei voida elää vain hetkessä, vaan tarvitaan perspektiiviä menneeseen ja tulevaan. Silti pitää uskaltaa tehdä ratkaisuja.


2015-05-26-panelistit-keskustelu1
Keskustelijat olivat samaa mieltä, että uudistuksia on ideoitu ja suunniteltu pontevastikin, mutta toimeenpano on ontunut. Kaupin mielestä jotain on saatu aikaankin. Ainakin on tehty tärkeää pohjatyötä.

Aulan mielestä Suomessa eletään tilapäisesti sisäänpäin kääntymisen aikaa. Nyt pitäisi hakea eväitä esimerkiksi kansainvälisestä vertailusta. Jungner ei halua katsoa menneisyyteen, sillä sen opit eivät toimi nykyajassa. Maailmasta on tullut kaoottinen globalisaation ja monien muutosten myötä.

Tarhatuista kaneista villejä jäniksiä



2015-05-26-MikaelJungner
Suomen alkiolaisimmaksi demariksi itseään luonnehtinut Jungner toivoo lisää rohkeutta ja luovuutta. Ahkera, osaava ja tottelevainen ei enää riitä!

Jungnerin mukaan meistä suomalaisista on tullut tarhattuja kaneja. Tarhakaneista pitää tehdä villejä jäniksiä, sillä villi jänis on oma-aloitteinen, luova ja intohimoinen. Se olisi luontainen tila meille.

Aulan mukaan ajattelu on liikaa hajautettu eri organisaatioihin ja hankkeisiin. Tämä on johtanut siihen että hyviäkään asioita ei panna toimeen eikä ole enää ihmisiä, joilla olisi aikaa miettiä suuria linjoja. Kaupin mukaan normiusko on Suomessa mennyt yli, mikä on hidastanut esimerkiksi lainsäädäntöä. Hän katsoo, että olemme panostaneet vääriin asioihin ja mitanneet vääriä asioita. Missä viipyvät prosessi-innovaatiot?

Systeemi- ja yksilötason uhkakuvat kaksi eri asiaa


Kaupin mukaan Kataisen ja Stubbin hallituskaudella toki tehtiin sopeuttamista, oli kasvupöhinää, sosiaalireformi ja kuntauudistuksen taustavalmistelua. Jungner uskoo, että ajan mittaan Kataisen aika nähdään taitekohtana. Aulan mukaan Stubbin hallituksen huono suoritus kasvatti ihmisten kriisitietoisuutta. Nyt tiedetään, mitä virheitä ei haluta toistaa. Jungner nosti esiin, että seinään ajamisen jälkeen on aika poliitikkojen henkiselle kasvulle.

Kaupista on hyvä, että ymmärrämme tilanteen ja mahdolliset vaarat, mutta uhkakuviin ei saa jäädä makaamaan. Suurempi mahdollisuus on kuitenkin luottamuksessa ja hyvinvointiyhteiskunnan voimassa. Jungnerin mukaan systeemitasolla monet uhkakuvat ovat totta, mutta yksilötaso täytyy erottaa tästä. Yksilön pitää säilyttää optimismi omassa elämässään.

Aula näkee Suomen vahvuutena muun muassa ”akavalaisuuden imun”: koulutuksella voi heikoistakin lähtökohdista ponnistaa akateemiselle uralle. Hän kertoo havainneensa, että arvot ovat palanneet poliitikkojen puheisiin – tilastojen sijaan. Jungner kannustaisi poliitikkoja tulemaan virallisesti rooleistaan henkilökohtaisuudella. Se romuttaisi vallan pömpöösit rakennelmat, mikä tekisi hyvää Suomelle.

Onko politiikka rikki – vai mäkihyppy?


Toisessa paneelissa tulevaisuuden pohtijoina olivat päätoimittaja Reijo Ruokanen Talouselämästä, politiikan toimituksen esimies Johanna Vesikallio STT-Lehtikuvasta, toimitusjohtaja Pasi Holm Pellervon taloustutkimuksesta ja talouspoliittisen arviointineuvoston puheenjohtaja, professori Roope Uusitalo, Helsingin ja Jyväskylän yliopistosta. 


2015-05-26--panelistit-keskustelu-2
Jos väite, että politiikka on rikki, pitää paikkansa, miten se korjataan?

Ruokasen mielestä ei ole viitteitä siitä, että politiikka olisi rikki. Politiikka ymmärretään nykyään ensisijaisesti talouspolitiikaksi. Puhe politiikan rikkoutumisessa ei ole logiikan riemuvoitto. Yhtä hyvin voisi kysyä onko mäkihyppy rikki, kun valpas kilpailijajoukko ohittaa meidät. Hänen mukaansa vaalitulos aiheuttaa haasteita, mutta se on hinta, jonka olemme valmiit maksamaan demokratiasta ja monipuoluejärjestelmästä. Holm toivoo, että kahden kauppa ei olisi kolmannen korvapuusti ja että hallituksen työ onnistuisi. Vesikallion mielestä poliittinen päätöksenkyky oli rikki, ei itse politiikka.

Uusitalon mukaan talouspoliittisen arviointineuvoston ei tarvitse juurikaan räksyttää talouden ongelmista, kun rakkikoiria riittää muutenkin. Vasta hetken kuluttua pystytään arvioimaan politiikan tuloksia ja politiikan kuvaa paremmin. Talouspolitiikan tavoite on pitkällä aikavälillä saada julkinen talous tasapainoon. Hänestä viisaat talouspoliittiset päätökset ovat parempia kuin rohkeat päätökset.

Säilyykö hyvinvointiyhteiskunta


Uusitalon mielestä hyvinvointia tarjotaan niillekin, jotka eivät sitä tarvitse. Järjestelmä pyörittää monia palveluja. Maksuhalukkuus on iso kysymys. Holmin mukaan joudumme leikkaamaan neljä miljardia. On riski, jos leikataan esimerkiksi subjektiivisesta päivähoidosta. Samaan ihmiseen voi kohdistua useita muitakin leikkauksia. Ketkä ovat todennäköisiä kärsijöitä? Voisiko omavastuumaksu määrittyä tulojen mukaan?

Vesikallion mukaan köyhimmistä ja vähäosaisista on pidettävä huolta. Hyvinvointivaltio toimii meillä hyvin, ja tuleva hallitus tekee päätöksen, miten raha jaetaan ja mistä huolehditaan. Tämä tarkoittanee olemassa olevien rakenteiden muutoksia ja säästöjä. Ruokasen mukaan voisimme miettiä, että rakenteet edesauttavat meitä olemaan parempi yhteiskunta.

Uusitalo nostaa keskusteluun julkisen sektorin tuottavuuden paranemisen. Koulujen ja sairaaloiden kustannukset ovat lähinnä palkkakustannuksia (75 prosenttia) ja Uusitalon on vaikea nähdä, miten tästä olisi irrotettavissa säästöjä. Holmin mielestä vähemmälle huomiolle on jäänyt pääoman tuottavuus. Investoidaan paljon, mutta operatiivinen käyttöaika jää lyhyeksi. Yksityinen sektori on edellä pääoman käytössä. Hänestä lupaprosessit ovat Suomessa ongelma.

Ruokanen haluaa turvata ihmisille perusasiat: turva, terveys ja koulutus. Rakenneuudistuksessa pitää miettiä säästöjen lisäksi mitä ne tuottavat ja miten ihmiset saavat palvelut. Pollarin mukaan kyseessä on valtava investointi valtiolta. Vesikallion mukaan tulevat hallituspuolueet eivät tingi yhdestä perusasiasta – turvasta.

Holmin mukaan on olennaista, miten rakenneuudistuksia tarkastellaan. Jos ajatellaan esimerkiksi sote-uudistusta, leikataan menojen kasvua. Hän näkee rakenneuudistuksen myös kannustimena työllistämiseen ja yrittäjyyteen. Ruokanen luopuisi palvelujen parantamiseksi ja kulujen karsimiseksi surutta kolmesta–neljästä arkipyhästä ja muuttaisi ne työpäiviksi.

Työtä tehtävä enemmän


Holm kommentoi yhteiskuntasopimusneuvottelujen konkreettista lukua, sata tuntia pidempi työaika vuodessa. Esitys herätti huomiota, selvä luku isojen asioiden joukossa, mutta se jakaa mielipiteitä. Kaikki ymmärtävät kuitenkin, että työtä pitää tehdä enemmän. Maltilliset palkankorotukset työaikamuutoksilla ovat keinoja, joita kannattaa Holmin mukaan pohtia.

Uusitalon mielestä työajan lyhentämisellä on merkitystä hyvinvoinnille ja työurien pidentämiselle. Ruokanen haluaisi miettiä muitakin keinoja näiden edistämiseksi.

Kolmikannan tulevaisuus


Vesikallio näkee kolmikannan tulevaisuuden mahdollisuutena tehdä asioita yhdessä. Hän katsoo, että konsensus toimii, olkoonkin että Hakaniemen yleislakolla pelottelustrategia hallitusneuvottelujen alla ei ollut tätä päivää.

Uusitalon mukaan eläkeuudistus oli kolmikannan näyttö siitä, että yhteistyö toimii. Holmin mielestä kolmikanta on konsensushenkinen ja ratkaisuja on helpompi saada aikaan. Nuoria jäseniä tarvitaan enemmän. Integroituminen ay-liikkeeseen tuntuu heille vieraalta sillä monet tekevät pätkätöitä. Yrittäjyys lisääntyy, mutta yrittäjätkin olivat mukana yhteiskuntasopimusneuvotteluissa.

Akavalla on Ruokasen mukaan paljon parempi käsitys muuttuvasta työelämästä kuin Hakaniemellä, jonka legitimiteetti rapistuu. Hän katsoo että järjestäytymishalukkuutta on yhä, mutta nuorempien ikäryhmien sitoutuminen on kuitenkin erilaista kuin aikaisemmin.

Holmin mukaan Suomessa ei ole isoja lakkoja, ja mielenilmaus- ja myötätuntolakkoja pitäisi pystyä vähentämään.

  • Teksti: Kaisa Hirvensalo
  • Kuvat: Ritva Siikamäki


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje