Ajassa
1.4.2015


Lopetetaan työn tekemisen kieltäminen

Akavan seminaari Osaamisinvestoinneista kasvua Suomeen tuuletti ajatuksia työelämästä ja taloudesta sekä talouskasvun esteistä ja mahdollisuuksista. Reippain avaus taisi olla hätähuuto työmarkkinajärjestöille: lopetetaan työn tekemisen kieltäminen. Näin kiteytti Boston Consulting Group toimitusjohtaja, osakas Tuukka Seppä alustuksensa sisällön.

Osaamisesta-kasvua-seminaari--yleisöä-ja-SFpuhuu 31032015
Kansallissali tarjosi komeat puitteet seminaarille. Puheenjohtaja Sture Fjäder avasi seminaarin painottamalla osaamista. Päätöspuheenvuorossa hän kaipasi parempaa keskustelukulttuuria Suomeen.
– Koulutus ja osaaminen ovat Suomen menestyksen avaimia, joilla luodaan uusia työpaikkoja ja uutta kasvua. Korkeakoulutettujen suurtyöttömyys kielii korkeakoulutuksen uudistustarpeesta, painotti puheenjohtaja Sture Fjäder seminaariavauksessaan.

Fjäderin mukaan korkeasta osaamistasosta kumpuaa uuden kasvun mahdollisuuksia, vaikka talous kyntää syvällä. Koulutuksen on tuettava sitä, että uusia työpaikkoja voi syntyä osaamisen, innovaatioiden, investointien ja kannattavan työn pohjalta. Hän näkisi Suomen mielellään kapitalistisempana maana, sillä markkinat luovat työpaikat ja kasvun. Valtion tehtävä on toimia mahdollistajana.

Suomesta helppo paikka toimia

Pääjohtaja Pekka Soini Tekesistä korosti että Tekesin tavoitteena kaksinkertaistaa pienten ja keskisuurten yritysten vienti vuoteen 2020 mennessä. Innovaatiopanostuksia voidaan edistää monin tavoin. Yritystuista osa on hänen mielestään jopa tuhoisia, painotus siirrettävä innovaatiorahoitukseen ja yrityksiä on kannustettava ottamaan riskejä. Asennemuutosta tarvitaan siinä miten epäonnistumisiin suhtaudutaan. Lähtökohdaksi pitää ottaa muun muassa, ettei yrittäjältä konkurssissa menisi asunto alta. Myös julkisten hankintojen kriteereillä voidaan kannustaa innovaatioihin.

Haasteena digitaalisuuden hyödyntäminen liiketoiminnassa

Osaamisesta-kasvua-seminaari-PekkaSoini-31032015
Pekka Soinin mukaan yritystukien pitää kannustaa innovaatioihin ja digitaalisuuteen pohjautuvalle liiketoiminnalle on saatava lisää tilaa.
– Suomalaiset yritykset eivät ole riittävästi tottuneet panostamaan tutkimukseen ja kehitykseen. Niiden vähäinen riskinottohalu ja -kyky ovat ongelmana. Liian varovaisesta suhtautumisesta riskinottoon täytyisi päästä, ja riskinottoon pitäisi kannustaa, Soini totesi.

Soinin mukaan digitaalisuus on vielä monille suomalaisyrityksille tuntematonta. Digitaalisuus ja arvonluonti ovat kuitenkin läpileikkaavia voimia Tekesin rahoituspäätöksissä. Viimeaikaisen rakennemuutoksen takia Suomessa on paljon ICT-osaajia vapaana, mikä on merkittävä kilpailuetu. Kaikkien osaaminen ei vastaa työmarkkinoiden nykyisiin tarpeisiin, joten tarvitaan laadukasta ja ajantasaista täydennyskoulutusta.

Soini mainitsi esimerkkinä Tekesin tukemista innovatiivisista yrityksistä Enevon, joka on kehittänyt älykkään jätekeräysjärjestelmän palveluineen päivineen. Säiliöissä sijaitsevat anturit kertovat tyhjennystarpeen, jolloin vältytään turhilta tyhjennyksiltä mikä tuo säästöä ja pienentää ympäristökuormitusta. Nousussa olevasta terveysteknologiasta innovatiivinen esimerkki on muun muassa Firstbeat, joka valmistaa hyvinvointituotteita.

Missä ne suomalaiset osaajat on?

– Osaaminen on yhtä kuin Suomen maabrändi. Se on kunnossa tietyiltä osiltaan ja kiinnostaa, mutta ei houkuttele sijoittajia. Suomi on tunnetusti kansainvälisen median suosikki ja loistaa erilaisissa kansainvälisissä vertailuissa, mutta tämä ei näy investointien määrässä. Osaaminen itsessään ei riitä, totesi AmChamFinlandin toimitusjohtaja Kristiina Helenius.
 
Hänen mielestään Suomessa tulisi kantaa huolta siitä, että maailman talousveturi Yhdysvallat vähentää investointeja Eurooppaan, jolloin Pohjoismaatkin menettää sijoituksia. Samanaikaisesti Ruotsi vetää paremmin ulkomaisia sijoituksia kuin Suomi.

– Yhdysvaltojen Pohjoismaihin kohdistuvista sijoituksista kaksi prosenttia kohdistuu Suomeen, Helenius huomautti.

Osaamisesta-kasvua-seminaari-KristiinaHelenius-2 31032015
AmCham Finland edistää kansainvälistä liiketoimintaa laajasti, kertoi Kristiina Helenius.
Suomen koneisto ei ole Heleniuksen mielestä vielä siinä iskussa, että se kiinnostaisi investoijia ja syntyisi verkostoja. Asiakaspalveluun, tuotteiden kaupallistamiseen, myyntiin, markkinointiin ja viestintään tarvitaan lisää paukkuja ja potkua. Muuten mahdolliset sijoittajat suuntaavat katseensa muualle, jonnekin mistä osaajat löytyy helpommin kuin Suomesta.

Logistisesti kiinnostava sijainti ja eri alojen erikoisosaaminen ovat Suomelle tärkeitä, samoin erottuminen. Helenius mainitsee, että Guggenheimkin olisi mahdollisuus, senkin uhalla, että närkästyjiä riittää. Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välille neuvoteltava TTIP-sopimus herättää lähinnä kauhua sen sijaan, että sen tuomissa mahdollisuuksissa nähtäisiin myönteinen puoli. 

Suomesta periferia vai keskus?

– Viimeaikainen kehitys aiheuttaa huolta siitä miten Suomen käy kansainvälisessä kilpailussa, eikä Euroopankaan asema ole kovin vahva. Meillä on kaksi vaihtoehtoa, periferia tai keskus. Mielestäni nyt pitää toimia määrätietoisesti, jotta estetään Suomen periferisoituminen, sanoi Helenius.
Hänen mukaansa Pohjoismaat ovat yksi markkina-alue ulkomaiden, muun muassa Yhdysvaltojen, näkökulmasta. Menestymiselle on ratkaisevaa, miten Suomi toimii ja sijoittuu globaaleissa arvoketjuissa.

Lisää työtunteja ja tuottavuutta

Toimitusjohtaja Tuukka Seppä Boston Consulting Groupista luonnehti Suomen muuttuneen sekavaksi taloudeksi viime vuosikymmeninä, sen sijaan että se olisi sekatalous tai markkinatalous. Pohjoismainen malli on rapautumassa.

– Suomen kilpailukyvyn kolme kiperintä ongelmaa ovat, että vientiteollisuus on yksipuolistunut, tuottavuus on heikentynyt, investoinnit tulevaan ovat niukat ja vähentyvät edelleen. Suomen talous ei uudistu. Tämä näkyy muun muassa siinä, ettei yhtäkään Suomeen listatuista suuryrityksistä ei ole perustettu 20 viime vuoden aikana. Suomen talouskasvu on hyytynyt, koska teemme vähän töitä ja tuottavuus paranee yhä hitaammin, Seppä kuvaili Suomen tilaa.

Yksi kannattelee pian kahta

Sepän mukaan on ongelmallista että teollinen toiminta vähenee edelleen ja palveluliiketoimintojen tuottavuus on heikompaa kuin teollisen tuotannon. Väestörakenne on vino, ja Suomessa jokainen yksityisen sektorin työntekijä kannattelee lähes kahta muuta suomalaista.
Osaamisesta-kasvua-seminaari-TuukkaSeppä-31032015
Seppä visioi, miten luodaan neljäsataatuhatta uutta työpaikkaa Suomeen sekä esitti hätähuudon työmarkkinajärjestöille: lopetetaan työn tekemisen kieltäminen. – Siinäpä valtava kasvun paikka ay-järjestöille, hän heitti.
– Jos Suomen talouskasvu halutaan palauttaa 3 prosentin tasolle, vuoteen 2030 mennessä tarvitaan 400 000 uutta työpaikkaa, Seppä haastoi.

Se vaatii laajasti toimenpiteitä, joiden tärkeitä osa-alueita ovat muutoksenrahoittaminen, kestävän kilpailuedun luominen keskipitkällä aikavälillä sekä tarvittavat voimavarat. Julkinen talous on saatava kuntoon, mutta Sepän mukaan terveydenhoitomenoja ja koulutusta ei kannata tai voida vähentää, investoinnit ja työnteon lisääminen tulee tehdä mahdollisimman helpoksi.

Yritysten liiketoiminta on muutettava kasvuhakuisemmaksi ja tuotteiden helppokäyttöisyyttä parannettava. Voimavarat, johtajuus ja kulttuuri on saatava tukemaan työmarkkinoiden muutosta. Seppä myönsi, ettei näin kunnianhimoinen työpaikkatavoite voi toteutua ilmantyöperäisen maahanmuuton lisäämistä.  Hänen mielestään on voitava luoda joustavammin uutta työtä Suomessa, sillä nyt työtä jää tekemättäkin. Suomen tuloerot ovat varsin pieniä kansainvälisessä vertailussa. Meillä on monia vahvuuksia, vaikka nykytilanne on heikko. Esimerkiksi älykkäät koneet ovat Suomen kilpailuetu ja vahvuus, joissa erikoistuminen ja osaaminen auttavat pitämään yrityksiä Suomessa.

Sääntely irtaututunut todellisuudesta

– Omituisinta Suomessa on miten sääntely on irtautunut todellisuudesta kokonaan. Tämä näkyy muun muassa työaikalaissa, asiakkaiden kannalta kummallisina aukioloaikoina sekä pätevyysvaatimuksissa, Seppä huomautti.

Hän katsoo, ettei Suomi häviä palkkakilpailussa muille maille, vaan osaajien palkkaus on melko hyvässä jamassa. Mutta suomalainen insinööri olisi vielä kilpailukykyisempi esimerkiksi intialaiseen kollegaansa verrattuna, kunhan hän tekisi pidempää päivää. Seppä tarjosi ytimekkään muistisäännön alustuksestaan: lopetetaan työn tekemisen kieltäminen Suomessa.

Kannustavampi verotus sekä yrityksille että palkansaajille

Osaamisesta-kasvua-seminaari-JanneJuusela 31032015
Yhteisöverotuksen asiantuntemusta toi osakas Janne Juusela asianajotoimisto Boreniukselta. Hän muistutti, että verotus on poliittisten päättäjien käytettävissä keinona vaikuttaa Suomen kasvuun ja työllisyyteen.
– Suomi on kansainvälistä huipputasoa verotuksen kireydessä jo pien- ja keskituloisilla, meillä korkeat rajaveroasteet ovat ongelma. Ansiotuloverotus korostuu osaamispääomaa hyödyntävissä maissa, kuten Suomi. Yhteisöverotus vaikuttaa muun muassa konsernien avaintoimintojen sijaintiin, investointeihin ja yrittäjyyden edellytyksiin, Juusela totesi.

Suomen yhteisöverokanta on kansainvälisesti kilpailukykyinen nykyisin. Kilpailukyky on säilytettävä jatkossakin. Yritysverojärjestelmässämme on kuitenkin teknisiä kilpailukykyä heikentäviä epäkohtia.

– Nykyisessä yritysverojärjestelmässä 10 erillistä muuttujaa, joissa on kasvun esteitä. Se sisältää muun muassa listautumiskynnyksen. Verotusmenettelyssä on tulkinnanvaraisuutta. Verotuksen lainalaisuus ja hyvä hallintotapa sekä ennustettavuus ovat tärkeitä. Yritysverotuksessa neutraali malli parempi kuin ohjaileva hän painotti.

Neutraali malli kannustaisi liiketoiminnan kasvattamiseen kannattavasti. Juuselan mukaan Suomen yritysverojärjestelmä syrjii osaamiseen ja aineettomaan pääomaan perustuvaa liiketoimintaa verrattuna aineelliseen pääomaan. Lisätyöntekoon kannustaminen sen sijaan edellyttää ansiotuloverotuksen keventämistä, ja on poliittinen päätös, miten tämä rahoitetaan.

  • Teksti ja kuvat Ritva Siikamäki

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje