Ajassa
20.11.2015

Akava-päivä Pohjanmaalla: Hyvää kuplintaa Vaasassa

Pohjanmaan Akava-päivä järjestettiin 17. marraskuuta Vaasassa, jossa pidettiin samanaikaisesti Akava Ura -tilaisuus korkeakoulukampuksella.

Vaasan Akava-päivä
Akava-päivä päättyi komiasti kajahdellen Vaasan pääkirjastolla, jossa Pohjanmaan miehet -kuoro lauloi Katariina Kormanin johdolla.

Akava Urassa pohdittiin Pohjanmaan alueen työllisyyttä lisääviä uraohjauksen ja valmennuksen palveluja sekä eri toimijoiden verkottumisen tärkeyttä. Paikalla oli TE-toimiston, korkeakoulujen, ELY-keskuksen ja yksityisen uraohjauspalvelujen edustajia. Tunnelma oli erittäin eteenpäin katsova ja poreileva.

Vaasan Akava-päivän vierailu kohdistui Jupiter-säätiöön, jossa keskusteltiin nuorten pajatoiminnan tärkeydestä ja sosiaalitoimeen kohdistuvista säästöistä. Mukana vierailulla olivat Akava Pohjanmaan aluejohtoryhmästä puheenjohtaja Reima Mänty, Akavan opiskelijoista puheenjohtaja Henna Hirvonen ja Akavan johtaja Pekka Piispanen sekä työllisyyskoordinaattori Jukka Mäntymaa yhdessä säätiön toiminnanjohtajan Helga Linnan kanssa.

Jupiter-säätiön jälkeen Akava-delegaatio suuntasi suunnittelutoimisto Citec Oy:n pääkonttoriin. Vastassa oli markkinointi- ja viestintäjohtaja Michael Smirnoff.

Päivä päättyi komiasti kajahdellen Vaasan pääkirjastolla, jossa Pohjanmaan miehet -kuoro lauloi Katariina Kormanin johdolla. Piispanen kohdisti iltatilaisuuden avauksessaan päähuomion työlle ja koulutukselle: millaisia uusia työn tekemisen muotoja ja uuden työn luomisen ratkaisuja on löydettävä. Korkeakouluissa on pohdittava, miten ne jatkossa profiloituvat ja miten ne osaltaan rakentavat uutta työtä ja kasvua Suomeen. Piispanen korosti myös maakunnan eri toimijoiden ja oppilaitosten yhteistyötä uudenlaisinkin ratkaisuin. Vaasan ammattikorkeakoulun ja ammatillisen koulutuksen yhteistyö on hyvä esimerkki uudistumiskyvystä ja siitä, miten kahden eri sektorin koulutukset voivat rakentua lomittain opiskelijan hyödyksi. Pohjanmaan erilaisista yhteistyömalleista on opiksi otettavaa. Yrittäjyystraditio alueella on vahva ja yrityssektori kokee saavansa alueen oppilaitosten kautta sellaista osaamista, jota he tarvitsevat.

Paneelikeskustelussa hyvää porinaa

Iltatilaisuuden paneelikeskustelussa keskityttiin kolmeen teemaan: yrittäjyys Pohjanmaalla, miten Suomea uudistetaan ja vastaako nykyinen koulutus työelämän tarpeisiin. Paneeliin osallistujat olivat alueen oppilaitosten ja yritysten sekä Akavan edustajia.

Vastaako koulutus työelämän tarpeisiin alueella? Paneelin yksituumainen vastaus oli: kyllä vastaa. Yliopiston vt. rehtori Jari Kuusisto muistutti puheenvuorossaan, että pysähtyä ei saa, on uudistuttava mukana. Insinööriliiton varapuheenjohtaja Raimo Sillanpää korosti koulutusohjelmien kykyä muuntua ja sovittaa sisältöjä työelämän tarpeisiin. Mervi Järkkälä Keski-Pohjanmaan yrittäjistä kaipasi kuitenkin lisää mahdollisuuksia opettajalle olla mukana työelämässä esimerkiksi työelämäjaksojen kautta. Akavan opiskelijoiden Hirvonen peräsi opetusministeriöltä tekoja aloituspaikkojen osalta, koska huolestuttavaa on, että meillä on aloja, joissa on niin sanottua ylituotantoa suhteessa työmarkkinoihin.

Paneelin vetäjä toimitusjohtaja Hippi Hovi tarttui Hirvosen kommenttiin ja haastoi muita panelisteja: mitä asialle voidaan sitten tehdä? Akavan asiantuntija Hannele Louhelainen piti yleisöpuheenvuoron ja nosti esiin seikkoja ennakoinnin ja aloituspaikkojen välisestä suhteesta. Ennakoinnin haaste on Louhelaisen mukaan nykyinen ammattirakenne-ennuste. Saadaanko nykyisellä mallilla luotettavaa tietoa? Pitäisi ajatella isommin ja laajemmin alaennusteita, eikä vain tuottaa nykyisten ammattitehtävien pohjalta tietoa, mikä ohjaa koulutusohjelmia kehittymään vanhan luokittelun pohjalta. Jatkossa olisikin tarkasteltava kriittisemmin tutkintojen sisältöjen kehittämistä ja opiskelijan mahdollisuuksia rakentaa osaamista moninaisemmin. Myös koulutuksen suuntausta pitäisi tehdä sujuvammin nuorten koulutuksen ja aikuiskoulutuksen välillä. On aloja, joissa tarvitaan työmarkkinakelpoisuuden ylläpitämistä ja osaamisen muuntamista. Kehittyvätkö työmarkkinat ja osaavatko esimerkiksi yritykset rekrytoida monipuolisemmin osaajia – osaamistarpeet, ei tutkintonimikkeet edellä? Lisäksi Louhelainen muistutti kansainvälistymisestä, joka tuo meille osaajia, ja tämä osaamislisä on saatava työmarkkinoille voimavaraksi.

Pääluottamusmies Timo Rajaniemi korosti ammatillisen koulutuksen merkitystä alueelle. Ammatillisesta koulutuksesta sijoitutaan hyvin työelämään, mutta nuorisotyöttömyys edellyttää silti toimia. Ammattikorkeakoulun rehtorin Tauno Kekäleen ja ammattiopiston yksikköjohtajan Johan Lindmanin mielestä vahvuus koulutuksessa on juuri vuoropuhelu elinkeinoelämän kanssa. Ammattikorkeakouluista valmistuvista yli 70 prosenttia jää työvoimaksi alueen yrityksiin ja julkiselle sektorille. Ammattikorkeakoulu on säännöllisesti yhteydessä alueen 15 suurimman työnantajan kanssa tarkistaakseen ja kehittääkseen koulutusohjelmiensa sisältövastaavuutta. Viinitilayrittäjä Kaarlo Nelimarkka korosti, että ammatillisen oppilaitoksen harjoittelijat ovat olleet yrittäjälle erittäin myönteinen kokemus.

  • Teksti: Hannele Louhelainen

Lue iedote: Akava Pohjanmaa: Vaasan seudun oppilaitosten ja yritysten yhteistyöstä mallia koko Suomeen


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje