Ajassa
28.9.2017

Sivistysyhteiskunta 2117, osa 9:
Videobloggaaja Timo Wildernessin mielestä sivistys on kamala sana

Timo Korpi, alias Timo Wilderness esittelee maailmalle suomalaista suopainia ja saunakulttuuria. Häntä harmittaa sivistykseen liittyvä elitistinen mielikuva.

Timo Wilderness_pääkuva
Timo Korpi tekee videoblogiaan erilaisella asenteella kuin monet muut. Hän julkaisee kourallisen hiottuja videoita vuodessa, siinä missä useimmat laittavat ulos pari videota viikossa.


Finlandia-talon kahvilassa on kymmeneltä aamupäivällä rauhallista. Matalien sohvapöytien äärellä pidetään kokouksia ja näpytellään läppäreitä. Välillä kuuluu espressokoneen korinaa.
 
Tämän rakennuksen arkkitehti Alvar Aalto vei aikoinaan Suomea maailmankartalle, ja niin on vienyt vastapäätä istuva mustaan huppariin pukeutunut nuori mieskin.
 
Hän on 29-vuotias videobloggaaja Timo Korpi, joka tunnetaan paremmin taiteilijanimellä Timo Wilderness. Hänen Suomea esittelevät nettivideonsa ovat keränneet Youtubessa parhaimmillaan yli miljoona näyttökertaa ja tuhansia Facebook-jakoja.
 
Niissä Timo Wilderness esittelee muun muassa alastomia suopainijoita ja kertoo Sompasaunasta, joka on talkootyöllä ilman viranomaisten lupia rakennettu yleinen sauna. Vaikka aiheet ovat varsin klassista Suomikuvastoa, videot eivät ole pölyntuoksuisia matkailumainoksia. On nopeita leikkauksia, tyylikästä grafiikkaa ja kauko-ohjattavan dronen avulla kuvattua ilmakuvaa.
 
Kaikki Wildernessin videot on tehty suoraan kansainväliselle yleisölle, siis englanniksi. Niiden ansiosta moni suomalainenkin on tajunnut, että tämä on oikeastaan aika kiehtova maa, jossa tapahtuu hienoja asioita.

Suomalainen on suomalaisuuden asiantuntija

Korpi on suomalaisen videobloggaamisen pioneereja. Hän aloitti nettivideoiden tekemisen seitsemän vuotta sitten. Alkupään videot Korpi kertoo jo poistaneensa netistä. Ne olivat vielä harjoittelua, mutta viimeisten parin vuoden aikana hän on löytänyt oman tyylinsä.
 
Samalla yleisö on löytänyt Timo Wildernessin. Kulminaatiopiste oli edellä mainittu suopainivideo, jossa vierailtiin Nummijärvellä Pohjanmaalla.
 
– Se oli jopa suomalaisille uusi aihe, ja videosta tuli hyvä ja kiinnostava. Olen siitä edelleen ylpeä, Korpi sanoo.

Random Finns
Korpi kiersi kesällä työryhmän kanssa autolla pitkin Suomea. Koneen Säätiön rahoittaman Random Finns -kiertueen tarkoitus oli tutustua Suomeen ja suomalaisuuteen. Siitä valmistuu myös videosarja.

Hän oli tehnyt videoita myös matkoiltaan Kaakkois-Aasiasta ja Euroopasta, mutta vasta suomalaiset erikoisuudet räjäyttivät katsojapankin. Lähiaiheisiin keskittyminen oli Korven mukaan luonteva ratkaisu.
 
– On helppoa puhua ihmisille suomalaisuudesta, koska sen asiantuntija minä olen. Olen yksi niistä harvasta 5–6 miljoonasta ihmisestä maailmassa, joten ehkä minun kannattaisi kertoa siitä. Ei muualla asuvia ihmisiä välttämättä kiinnosta, mitä mieltä joku suomalainen on jostakin aiheesta x.
 
Korpi oli liikenteessä hyvään aikaan. Hänen ensimmäiset Suomi-aiheiset videonsa ilmestyivät Youtubeen keväällä 2015. Pari vuotta myöhemmin alkoi itsenäisyyden juhlavuosi, ja Suomea esitteleviä videoita tekivät kaikki kynnelle kykenevät tahot.
 
– Se oli hyvä aika, kun pahin trendi ei ollut vielä päällä. Löysin tietyn markkinaraon, sillä kotimaanmatkailun ja lähiasioiden puolesta puhuvia ei tuolloin vielä juurikaan ollut.
 
Suomi 100 -buumin myötä Korpi sanoo jo hetkellisesti kyllästyneensä koko teemaan, vaikka hänen suhteensa itse aiheeseen ei olekaan muuttunut. Suomi-aiheisten videoiden tekeminen siis jatkuu, ja uusia ideoita on yhä takataskussa.

Alastonta matkailua ja fantasiamaailmoja

Korpi on kotonaan suopainin kaltaisten erikoisempien aiheiden parissa. Hän on nimittäin harrastanut itsekin erikoisia tempauksia. Vuonna 2013 Korpi matkusti ystävänsä kanssa Euroopan halki ilman vaatteita ja rahaa. Tästä reissusta hän teki Ylelle tv-ohjelman nimeltä Alaston matka. Yhdessä vaiheessa taas Korpi asui vuoden ajan hylätyissä taloissa.
 
Hän kertoo olevansa elämyshakuinen ihminen.
 
– On ihanaa, että joku asia täyttää mieleni kokonaan. Minulle se on ainoa tapa elää ja pitää itseni vireänä. Näiden tempausten kautta pystyn myös tutustumaan itseeni ja muihin ihmisiin sekä erilaisiin elämänkatsomuksiin.

Wilderness ja Finlandia-talo
Korpi on kiinnostunut erikoisuuksista. Finlandia-talolta hän halusi etsiä kohdan, jossa arkkitehti Alvar Aalto oli muokannut rakennuksen muotoja säästääkseen pihalla seisovia puita.

Mikä sitten on Korven viimeisin tempaus? Hän kertoo sukeltaneensa syvälle erilaisiin fantasiamaailmoihin.
 
– Olen nyt aika eskapistisessa elämänvaiheessa, ja olen ympäröinyt itseni fantasialla. Katson Game of Thronesia, pelaan välillä Pokemon Gota ja luen iltaisin Harry Pottereita. Syvin syöveri on se, että olen alkanut rakentaa Taru Sormusten Herrasta -pienoismalleja.
 
Toinen viime aikojen hurahdus Korven elämässä on kiinan kielen opiskelu. Hän haaveilee, että voisi perustaa jossakin vaiheessa kiinankielisen Youtube-kanavan.

Sivistys jakaa kansan

Vaikka Korpi on laaja-alaisesti kiinnostunut maailmasta ja sivistää itseään oma-aloitteisesti, hän ei mielellään kutsu itseään sivistyneeksi. Syynä tähän on kyseisen termin elitistinen pohjavire.
 
– Sivistys on todella huono sana. Se tarkoittaa käytännössä samaa kuin sofistikoitunut. Siitä tulee myös mieleen siveys, sillä sehän kuulostaa aivan samalta.
 
Korpi kritisoi sitä, että sivistyksestä on tullut eräänlainen raja-aita, joka jakaa kansan kahteen leiriin: sivistyneeseen eliittiin ja tavalliseen rahvaaseen. Hän uskoo, että sama ilmiö selittää osaltaan esimerkiksi Yhdysvaltojen viime presidentinvaalien tulosta.
 
Miten tähän on jouduttu Suomessa? Korpi osoittaa syyttävällä sormellaan koululaitosta.
 
– Siellä ihmiset jaetaan niihin, jotka onnistuvat ja niihin, jotka pyyhkivät päästötodistuksella takapuolensa. On mielestäni todella ymmärrettävää vihata sivistystä.
 
Korpi on itse opettajan poika ja sanoo olleensa hyvä koulussa, mutta ymmärtää miksi nuo vuodet tekevät monista loppuiäkseen sivistysvastaisia.
 
– Tiedän, että moni on vihannut koulunkäyntiä. Se on kauhea tapa tulla jäseneksi tähän yhteiskuntaan. Suuri auktoriteetti laittaa lapset pakolla tekemään jotakin epämiellyttävää. Totta kai se synnyttää voimakkaita tunteita.

Koulua voi larpata

Korpi toivoo, että hän voisi joskus keskittyä tutkimaan kasvatusta ja etenkin peruskoulua. Hän haluaisi selvittää, miten oppiminen voisi olla kivempaa ja sallivampaa.
 
– Minua kiinnostaisi tietää, miten se voisi palvella sitä, että ihmisessä itsessään herää halu osallistua ja rakentaa yhteiskuntaa.
 
Korpea kiinnostavat muun muassa erilaiset koulukokeilut.
 
– Tanskassa on larppikoulu, jossa larpataan (live-roolipelataan) aineita. Sen tarkoitus on leikillistää ja pelillistää oppimista. Näin siitä tulee kokemuksellista. Hirveän kiinnostavia ovat myös suomalaiset kokeilut, joissa leikitään kaupunkia. Lapsille jaetaan työt, kuka on pormestari, kauppias kuski ja niin edelleen. Siinä opitaan vuorovaikutusta leikin kautta.
 
Korpi mainitsee kiinnostavana esimerkkinä brittiläiset sisäoppilaitokset, joissa ei ollut pakollisia aineita. Niissä lapset saivat valita mitä tehdään ja opettaja tuki heitä näissä pyrkimyksissä.

Video ei korvaa ihmiskontaktia

Vaikka Korpi onkin nettivideoiden pioneeri ja asiantuntija, hän ei silti usko, että sivistyksen tulevaisuus perustuu videoihin. Hänen mukaansa ne eivät voi korvata koskaan oikeiden ihmisten seuraa.
 
– Ihmisten muodostamat verkostot ovat tärkeitä oppimiselle ja sivistymiselle sekä sosiaaliselle sivistykselle. Youtuben algoritmit eivät ole niin hyviä, että oppisimme sen avulla kaiken tarvitsemamme.
 
Parhaiten videot toimivatkin Korven mukaan erilaisten teknisten asioiden ja taitojen opiskelussa: lähes joka asiaan kun löytyy nykyään Youtubesta jonkinlainen opetusvideo.
 
– Olenhan itsekin oppinut kaiken teknisen ammattitaitoni Youtuben tutoriaalivideoiden avulla.

Suomi ei ole sivistysyhteiskunta

Haastattelun lopuksi sukellamme vielä suomalaisen sivistysyhteiskunnan tilaan. Aivan ensimmäiseksi Korpi haluaa kuitenkin määritellä, miten sivistynyt yhteiskunta hänen mielestään toimii.
 
– Mielestäni sivistys on kaikkea sitä, mikä pitää sivilisaatiota yllä ja kehittää sitä. Se voi tarkoittaa todella monia muitakin asioita kuin lukeneisuutta. Se voi olla esimerkiksi empatiaa, vuorovaikutusta, ymmärrystä ja rakentavaa käytöstä.
 
Näissä asioissa meillä on Korven mielestä petrattavaa.
 
– Yksi sivistyksen tarkoitus on se, että sivilisaatio säilyisi täällä suurin piirtein tällaisena. Sitten tullaan ilmastonmuutokseen, fossiilisten polttoaineiden loppumiseen ja tällaisiin ongelmiin. Eihän Suomi toimi tällä hetkellä maailman mittakaavassa näitä asioita edistäen.

Wilderness ja Suomen lippu
Korpi on innostunut viime aikoina autoilusta. Hän hankki hiljattain ajokortin ja valkoisen Toyota Corollan.

Onko Suomi siis sivistysyhteiskunta? Korven mielestä ei.
 
– Meidän elämäntapamme on todella ongelmallinen sivilisaation säilymisen kannalta. Jos näistä asioista ei puhuta samassa lauseessa, ollaan hakoteillä sen suhteen, mitä on sivistys ja sivistynyt elämäntapa.

Öljy on huumetta

Vaikka Korpi kritisoikin suomalaista elämäntapaa, hän myöntää olevansa yhtä lailla osa sitä, eikä haluaisi saarnata liikaa aiheesta.
 
– Meillä kävi vain huono tuuri, kun öljyn ja fossiilisten polttoaineiden kaltaisia energianlähteitä sattui olemaan helposti käytössämme. Öljyhän on ihan hirveä huume, ja öljyöverit ovat koko vuosimiljoonan kovin trippi. Meillä nykyihmisillä on ollut sen ansiosta todella hauskaa ja on edelleen. Ei sille voi mitään. Eihän sellaista huumetta voi vastustaa kukaan, joka pääsee sitä vähän maistamaan.
 
Korpi pohtii, millaiseen laskuhumalaan öljyöverit johtavat. Hän näkee tulevaisuudessa ainakin kaksi mahdollista skenaariota.
 
– Voi olla, että kaikki fossiiliset polttoaineet poltetaan loppuun, ja sen myötä elämäntapamme menee täysin uusiksi. Toinen vaihtoehto on, että ihminen keksii lyhyessä ajassa jonkin vaihtoehtoisen energian muodon, joka pyörittää kaikkea infrastruktuuria.
 
Aihe kiinnostaa Korpea ja hän on käyttänyt päiväkausia siihen perehtymiseen. Yhdessä vaiheessa hän teki Ylen Kioski-ohjelmalle videota, jossa koko energiakysymys olisi selitetty auki ja katsojille olisi kerrottu, millainen on maailma öljyn jälkeen. Tehtävä osoittautui kuitenkin mahdottomaksi.
 
– Se on niin iso aihe, että en saanut siitä otetta. Yritin todella paljon, mutta en vain löytänyt vastauksia kysymyksiini.
 
Timo Wilderness aikoo silti jatkaa yleisönsä sivistämistä tästä ja muista tärkeistä aiheista.
 
– Kaiken tekemiseni keskiössä on yleissivistys, Korpi linjaa.

  • Teksti: Valtteri Väkevä
  • Kuvat ja video: Liisa Takala ja Vesa Saarinen (videon editointi)


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje