Ajassa
27.2.2017

Sivistysyhteiskunta 2117, osa 2:

Tulevaisuuden kansansivistystyötä tehdään ompeluseuroissa

Akavalaisen uudessa artikkelisarjassa matkataan kohti tulevaisuuden sivistysyhteiskuntaa. Naisten työelämäverkosto Ompeluseuran perustajat uskovat, että sivistysyhteiskunta perustuu koulutukseen ja tasa-arvoon.

Ompeluseura_logo
Milla Halme (ylh.) ja Maria Teikari pyörittävät huippusuosittua Ompeluseura-naisverkostoa.


Hotelli Kämpin baarissa vallitsee keskiviikkoiltapäivänä ylellinen tunnelma. Samppanjalasit kilisevät ja kristallikruunut roikkuvat katosta. Tämä on oiva paikka tavata naisten työelämäverkosto Ompeluseuran perustajat, eikä syynä ole ainoastaan tilan porvarillinen charmi.

Kämpissä perustettiin vuonna 1892 toinen menestyksekäs naisverkosto, Naisasialiitto Unioni. Sen tekemälle pohjatyölle perustuu myös Ompeluseuran toiminta. Molemmat ovat naisten oikeuksien asialla.

Ompeluseuran tähtäimessä on työelämä ja sen epätasa-arvoiset käytännöt – esimerkiksi ne paljon puhutut lasikatot. Verkostoa pyörittävät Maria Teikari ja Milla Halme, joiden kanssa istumme nyt salin nurkkaan pyöreän pöydän ääreen.


Naisverkostolle oli tilaus


Ompeluseura sai alkunsa vuonna 2014, kun Teikari perusti Facebook-ryhmän, jossa naiset voisivat keskustella työelämästä toisten naisten kanssa. Hän ei ollut aluksi mitenkään vakuuttunut ideansa erinomaisuudesta.

– Ennen ryhmän perustamista lähetin eräälle ystävälleni viestin ja kysyin, onko tämä ihan paska idea. Hän vakuutteli, että ei ole, anna mennä vaan.

Aluksi Teikari kutsui mukaan parikymmentä läheistä työkaveriaan, jotka taas kutsuivat omia kavereitaan. Pian jäseniä oli tuhat, sitten kaksi tuhatta, sitten kolme tuhatta. Oli selvää, että uudenlaiselle naisverkostolle on kysyntää.

Ompeluseura 1
Haastattelu tehtiin hotelli Kämpissä, jossa perustettiin aikoinaan toinen merkittävä tasa-arvoliike, Naisasialiitto Unioni.


Parissa vuodessa Ompeluseurasta kasvoi ilmiö. Sen suosio räjähti viimeistään keväällä 2016, jolloin jäsenmäärä tuplaantui ja uusien jäsenten ottaminen jouduttiin hetkeksi lopettamaan.  Nykyään jäseniä on noin 15 000 ja verkosto on alkanut järjestää myös tapahtumia.

– Aluksi mukana oli lähinnä kaltaisiamme työuran alussa olevia ihmisiä. On ihanaa, että nykyään naisten kirjo on suurempi. Siellä on näkynyt niin pitkäaikaistyöttömiä kuin ensimmäisiä eläköityviäkin, Halme kertoo.


Naisten kesken vallitsee hyvä henki


Ompeluseuraa on pidetty vastavetona miesten hyvä veli -verkostoille. Ryhmän luonne on kuitenkin hyvin toisenlainen. Siellä ei keskustele pieni luottoystävien porukka, vaan 15 000 toisilleen tuntematonta naista. Siitä huolimatta ilmapiiri on solidaarinen: muita neuvotaan, rohkaistaan ja tuetaan.

Moni mies voisi itse asiassa olla kateellinen näin hyvästä ryhmähengestä – ja on kuulemma ollutkin. Heillä ei kuitenkaan ole Ompeluseuraan asiaa, edes sivustakatsojina. Kyseessä on suljettu ryhmä. Ulkopuoliset eivät siis näe mistä jäsenet keskustelevat.

Juuri tähän perustuu Teikarin ja Halmeen mielestä verkoston suosio. Se on eräänlainen turvapaikka, jossa voi keskustella asioista pelkäämättä vihapuhetta tai aggressiivisia reaktioita.

Ja kun ihminen uskaltaa kertoa omista ongelmistaan avoimesti, hän saattaa huomata, että moni muukin on samanlaisessa tilanteessa.

– Kun sama asia toistuu ja toistuu keskusteluissa, ihminen ymmärtää, että tämä ei olekaan henkilökohtaista, vaan hän on osa rakenteellista ongelmaa. Samalla saa myös neuvoja siitä, miten voi toimia niissä tilanteissa, Halme sanoo.

Yksi Ompeluseuran vakioaiheita on esimerkiksi äitiyslomalle siirtyminen ja sieltä palaaminen. Teikari kertoo, että lukuisat naiset ovat huolestuneita siitä, onko oma työpaikka enää jäljellä, kun töihin palaa.

Työelämä muuttuu kahvihuone kerrallaan


Halme ja Teikari uskovat, että Ompeluseura voi muuttaa maailmaa. Kun tietoisuus ongelmista leviää, on todennäköistä, että asioille tehdään jotakin.

– Politiikassa pohditaan ja ratkotaan asioita isolla spektrillä. Me taas pyrimme muuttamaan työelämää kahvihuone kerrallaan, Halme kuvailee.

Ompeluseura 2
Teikari ja Halme tuntevat toisensa opiskeluajoilta saakka. Molemmat opiskelivat Tampereen yliopistossa hallintotieteitä.


Ompeluseurasta on kasvanut kaiken muun lisäksi merkittävä työnvälityskanava. Siellä jaetaan työpaikkailmoituksia, ja moni on löytänytkin uuden työn yhteisön kautta.


– Usein ne ovat ihan avoimessa haussa olevia paikkoja, jotka ovat myös mol.fi:ssä. Moni kertoo silti, että ei olisi hakenut kyseistä työtä, jos se ei se olisi tullut vastaan Ompeluseurassa. Silloin siitä tuli yhtäkkiä lähestyttävämpi, naisen ja tavallisen ihmisen paikka, Halme sanoo.

Naisverkostojen aika voi päättyä


Mutta millainen on Ompeluseuran tulevaisuus, ja onko sillä paikka vuoden 2117 sivistysyhteiskunnassa, jota kohti tässä Akavalaisen artikkelisarjassa matkustetaan?

Teikari ja Halme arvelevat, että tulevaisuuden työelämän verkostot ovat ainakin entistä isompia. Koska työpaikoilla ratkottavat ongelmat ovat kansainvälisiä, myös verkostot ylittävät maiden rajat.

He eivät usko, että sukupuolella on tulevaisuudessa enää merkitystä. Naisverkosto voi olla auttamattoman vanhentunut idea vuonna 2117, sillä tasa-arvo ymmärretään jatkossa paljon laajemmin.

Tästä kehityksestä on nähtävissä ituja jo meidän ajassamme. Ompeluseuran pyörittäjät haluaisivat nimittäin laajentaa näkökulmaansa naisten tasa-arvotyöstä myös vähemmistöihin.

– Meitä kiinnostaa esimerkiksi muiden kuin valkoihoisten ja fyysisesti terveiden ihmisten huomioiminen työelämässä, Teikari sanoo.

Sivistys rakentuu koulutukselle ja tasa-arvolle


Entä miltä näyttää koko sivistysyhteiskunnan tulevaisuus? Teikarin mielestä täytyy ensin määritellä, mitä sivistys tarkoittaa.

– Minulle se on ennen kaikkea sydämen sivistystä, joka on jalompaa kuin pelkkä tieto. Sivistykseen kuuluu myös viisaus ja empaattisuus. Tämä taas liittyy vahvasti sivistysyhteiskuntaan. Siellä on saatavilla tietoa, mutta se ohjaa myös myötätuntoon ja viisauteen.

Halmeen mielestä sivistysyhteiskunta vaatii kansalaiselta osaamista. Hän käyttää filosofi Kai Alhaselta termiä ”osallisuustaju”.

– Se tarkoittaa esimerkiksi kykyä hahmottaa itsensä osaksi ihmisyhteisöjä. Sivistysyhteiskunnassa ihmiset kykenevät keskusteluun ja ratkaisujen tekemiseen – myös haastamisen ja jopa riidan kautta.

Molemmat uskovat, että sivistysyhteiskuntaan ja sen tulevaisuuteen kohdistuu juuri nyt tiettyjä uhkia. Yksi näistä on populismi.

– On vaarallista, jos sanotaan, että koulujen opetus ei ole enää luotettavaa. Ihmisiä johdetaan harhaan vastakkainasettelun, uhkakuvien ja erilaisten ihmisten syyttämisen avulla, Halme toteaa.

Teikari nostaa esille tuloerot.

– Sivistys ei ole kiinnostava asia, kun ihmisellä on nälkä. Jos edellytykset ihmisarvoiselta elämältä on viety, silloin sanomalehden avaaminen ei enää kiinnosta. Ja siihen taas pääsee populismi iskemään.

Halme toteaa, että nämä kaksi asiaa kulkevat oikeastaan käsi kädessä.

– Kun voi luottaa, että yhteiskunta on tasa-arvoinen perustarpeissa, voi luottaa siihen, että saatu tieto ja opetus on tasa-arvoista.

Tieto voisi levitä verkostoissa


Miten siis tästä eteenpäin? Millaisia eväitä ompeluseuralaiset antaisivat päättäjille, jotka alkavat rakentaa tulevaisuuden sivistysyhteiskuntaa?

– Koulutuksesta ei pitäisi leikata, Teikari linjaa.

Hän sanoo jopa kaipaavansa kansalaistaitoa takaisin opetussuunnitelmaan. Kokemus on osoittanut, että ihmiset kaipaisivat opetusta esimerkiksi työhakemuksen tekemisen kaltaisissa asioissa. Tämä näkyy esimerkiksi Ompeluseuran keskusteluissa.

– Hirveän paljon keskustellaan muuttuneista työnhakukanavista, kuten videohakemuksista, cv:n taittamisesta ja muista tosi teknisistä asioista, jotka voivat olla joillekin iso kynnys, Halme sanoo.

Toisaalta apua näissä asioissa voivat jatkossa tarjota juuri Ompeluseuran kaltaiset vertaisverkostot, jossa ihmiset jakavat itse tietoa toisilleen. Kyse on siis oikeastaan modernista kansansivistystyöstä.

Ompeluseura 3
Teikari ja Halme ovat kumpikin edenneet heti työuransa alkuvaiheessa esimiestehtäviin. He arvelevat, että yksi syy tähän on aktiivinen toiminta opiskelijajärjestöissä. Niissä annettiin vastuuta jo nuorella iällä.


Halme ja Teikari uskovatkin, että yhteiskunnalliset tahot voisivat ottaa oppia Ompeluseuran toiminnasta.

– Sitä kautta voisi löytyä kustannustehokkaita keinoja pitää ihmisistä huolta. Vuorovaikutusta ei ole se, että laitetaan kysymys sosiaaliseen mediaan ja katsotaan, vastaako joku siihen. Vaaditaan läsnäoloa sekä keskustelukulttuurin ja turvallisen ilmapiirin luomista, Teikari ohjeistaa.


Tulevaisuutta luodaan puhumalla siitä


Sadan vuoden päähän on vaikea ennustaa, mutta yritetään piirtää edes jotain suuntaviivoja. Tulevaisuuden visioissa mainitaan usein digitalisaatio ja robotit, jotka tulevat viemään meiltä kaikilta työt. Halme ja Teikari toivovat kuitenkin, että katse käännettäisiin myös ihmiseen ja yhteiskunnan arvoihin.

– Pitäisi pohtia, miten hyvinvoivan yhteiskunnan ja kykenevän kansalaisen idea saavutetaan jatkossakin. Haluaisin, että meillä käytäisiin arvokeskustelua. Jos aletaan visioida sadan vuoden päähän, se vaatii tiettyjen asioiden sanomista ääneen. Pitää todeta, että näihin tavoitteisiin pyritään, Halme sanoo.

Teikari on samoilla linjoilla ja muistelee tulevaisuuden tutkimuksen opintojaan. Siellä kerrottiin, että puhe tulevaisuudesta luo samalla tulevaisuutta. Nyt tuo puhe keskittyy kuitenkin harmittavan paljon uhkakuviin.

– Pelätään ihmisryntäyksiä etelästä ja sotakoneita idästä. Mutta jos jollakin valtiolla on mahdollisuudet selviytyä, se on turvalliselle maaperälle ja puhtaan veden ääreen rakennettu Suomi, jossa on kaikkein tasa-arvoisin yhteiskunta.

Myös Halme on optimistinen maan tulevaisuuden suhteen.

– Suomi on tällä hetkellä hyvinvoivan ja yhdenvertaisen valtion ideaali. Me ollaan jo parhaita, joten ei pidä katsoa taakse päin, vaan ennemminkin pohtia mikä täällä on niin huippua, että se kannattaa säilyttää jatkossakin, hän summaa.


  • Teksti: Valtteri Väkevä
  • Kuvat ja video: Liisa Takala


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje