Ajassa
26.10.2017


Sivistysyhteiskunta 2117, osa 10:
Taneli Tikka: Sivistys ei voi polkea paikallaan

Tiedon innovaatiojohtaja uskoo, että kohta kenenkään ei tarvitse osata koodata. Sivistys sen sijaan on tulevaisuudessa yhä tärkeämpää.

tanelitikka_pääkuva_Suomi100
Taneli Tikka uskoo, että teknologia tekee ihmisten elämästä yhä parempaa. Kun pystymme ennustamaan asioita tarkemmin, sairaudet, rikokset ja luonnonvarojen haaskaaminen vähenevät.

Taneli Tikan työpaikalla Tieto-yhtiön pääkonttorissa voi jo nyt nähdä, millaisia uusia keksintöjä konttoreihin on tulossa lähitulevaisuudessa.

Etsimme sopivaa neukkaria haastattelun tekoa varten. Tikka hipaisee käytävän varrella olevaa isoa näyttöä, jossa näkyy rakennuksen pohjapiirros. Sen avulla hän katsoo, mistä löytyy vapaita neuvottelu- ja työtiloja. Yhdellä painalluksella Tikka vaihtaa toiseen kerrokseen ja skaalaa kuvaa isommaksi.

Siinä ei toki ole mitään ihmeellistä, että kosketusnäytöllä voi tarkkailla neukkarien varaustilannetta. Tämä laite tekee paljon muutakin. Tikka näppäilee ruudun alalaidasta esiin valikon: nyt näemme eri huoneiden lämpötilan, ilmankosteuden ja ilman hiilidioksidipitoisuuden.

Voimme myös katsoa reaaliaikaisesti, missä ihmiset ovat ja mitä heillä on mielessään. Tiedon työntekijät liikkuvat ruudulla pieninä palloina. Osalla heistä on kasvokuva ja jotkut ovat laittaneet kohdalleen puhekuplan, jossa pyörii teksti. Yksi mainostaa tulevia firman pikkujouluja ja toinen vitsailee tekevänsä ”käärmeöljybisnestä”.

tanelitikka_pohjapiirros
Tiedon työntekijät voivat etsiä kosketusnäyttöjen avulla vapaita työpisteitä tai tutkailla vaikkapa eri tilojen ilmanlaatua.

Tämän kaiken mahdollistavat rakennukseen asennetut noin 6000 sensoria. Ne mittaavat asioita ja välittävät tiedot sitten tietokoneelle. Ohjelma on yksi Tikan osaston keksinnöistä, jota markkinoidaan muillekin yrityksille. Me löydämme sen ansiosta vapaan neuvotteluhuoneen ja suuntaamme sitä kohti.

Laaja vaikuttavuus motivoi

Taneli Tikan CV on hengästyttävää luettavaa. Hän on 39-vuotiaaksi ehtinyt olla todella monessa mukana. 18 vuoden aikavälille mahtuu ainakin 57 työtehtävää ja toimenkuvaa toimitusjohtajan pesteistä hallituspaikkoihin. Seassa on niin viestintäalan yritystä kuin IRC-galleriaakin.

Yksi punainen lanka Tikan työuralla on uusi teknologia. Hän oli perustamassa jo vuosituhannen vaihteessa Taika-nimistä yritystä, joka teki sosiaalista mediaa ennen kuin koko some-sanaa ja ilmiötä oli edes olemassa. Näkemyksensä ansiosta Tikka on valittu muun muassa vuoden tietotekniikkavaikuttajaksi.

Alle 40-vuotiaan teknologia-asiantuntijan luulisi paiskivan hommia mieluummin pienessä startupissa kuin Tiedon kaltaisessa jättiyrityksessä. Täällä Tikka on kuitenkin ollut jo kolme ja puoli vuotta. Miksi ihmeessä?

– Minua motivoivat asiat, joilla on laajempaa vaikuttavuutta. En halua tehdä tuntematonta pientä juttua. Teen mieluummin tuntematonta isoa juttua, joka vaikuttaa laajalti, Tikka perustelee neukkarin pöydän toiselta puolelta.

Ja kuten pian kuulemme, isojen juttujen kanssa hän myös työskentelee.

Tulevaisuudessa kukaan ei tule sairaaksi

Tikan titteli on innovaatiojohtaja ja hänen osastonsa keskittyy koneoppimiseen, tekoälyyn sekä datapohjaiseen liiketoimintaan. Tikka uskoo, että varsinkin data on tulevaisuuden ala.

– Siitä on muodostumassa puhdasta makeaa vettä muistuttava luonnonvara.

Tikan mukaan olemme aivan murroksen partaalla. Valokuvaaminen muuttui digikuvaamiseksi ja musiikin jakelu Spotifyn kaltaisiksi palveluiksi, mutta vielä isompia mullistuksia on edessä.

– Seuraavien 10–20 vuoden aikana sama tapahtuu isoilla toimialoilla, jotka eivät ole enää satojen, vaan tuhansien miljardien eurojen bisnestä: globaali asuminen, terveys, energia, liikenne, finanssimaailma, ruoka, logistiikka…

tanelitikka_neukkari
Tikka johtaa Tiedon Data Incubator -nimistä osastoa, jossa kehitellään tulevaisuuden datapohjaista liiketoimintaa.

Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Tikka kertoo, että datan ansiosta kyky ennakoida asioita paranee valtavasti ja sen ansiosta negatiiviset asiat elämässä vähenevät ja jopa häviävät.

– Sadan vuoden päästä ihmiset eivät ole juurikaan sairaana, koska hoidamme terveyttä emmekä sairautta. Kaikki tarpeet, halukkuudet ja mieltymykset tiedetään etukäteen. Lempituotteesi ei ole ikinä loppu, sillä järjestelmä on ennustanut sen tarpeen viisi minuuttia ennen kuin haluat sitä. Eikä mikään ole ikinä rikki, sillä kaikki on huollettu ja tsekattu etukäteen.

Tiedon pääkonttori sijaitsee sopivasti Nokian vanhoissa tiloissa. Suomessa pohditaan näet usein, mikä voisi olla ”seuraava Nokia”. Jos Tikalta kysyy, se on juuri jokin datapohjaista bisnestä tekevä yritys.

– Olemme tehneet malleja, joista näkee kuinka pitkälle vaikkapa koulutuksessa tai terveydenhuollossa hyödynnetään dataa ja sen mahdollisuuksia. Näissä malleissa on kahdeksan tasoa ja usein ollaan vasta tasolla kolme tai neljä. Näillä aloilla on vielä isot hyödyt ottamatta irti.

Tulevaisuutta ei tehdä menneisyyden opeilla

Tikka kertoo, että hänen osastollaan on jo kehitelty noin sata erilaista aihiota datapohjaiseen bisnekseen. Osa niistä on päätynyt toteutukseen, kuten aiemmin nähty konttoritiloja tarkkaileva järjestelmä. Paljon puhutulla sote-sektorillakin tapahtuu.

– Teemme Espoon kaupungin kanssa hanketta, jossa tekoälyn avulla tunnistetaan etukäteen mahdollisia ongelmia ja sellaisia espoolaisia, jotka hyötyisivät siitä, että heitä autetaan heti ennaltaehkäisevällä tuella, jotta heidän tilanteensa ei menisi vielä huonompaan suuntaan.

Tikan mukaan pelkkä teknologia ei kuitenkaan tee firmoista tulevaisuuden menestyjiä, sillä myös toimintatapojen pitää muuttua. Hän kritisoi yritysmaailmaa ja etenkin isoja organisaatioita siitä, että niiden toiminta perustuu ikivanhoihin jäykkiin malleihin, siinä missä uusi maailma vaatii nopeaa reagointia ja ketteryyttä.

– Monet firmat toimivat yhä teollisen vallankumouksen opeilla, jotka ovat pahimmillaan 150 vuotta vanhoja. Toiminta on urautunutta. Tehdään tunnettuja ratkaisuja tunnettuihin ongelmiin. Samoilla eväillä ei voi tehdä nopeita innovatiivisia irtiottoja, sillä systeemi ei luotu sitä varten.

Tikan mielestä firmat luottavat liikaa siihen, että ne osaavat arvata etukäteen, mitä ihmiset tekevät. Tehdään tulosennusteita, bisneskatsauksia, prosesseja, liiketoimintasuunnitelmia ja matriisiorganisaatioita. Tällainen malli on hänen mukaansa aivan liian jäykkä nykyaikaan – ja etenkin tulevaisuuteen.

– Ei pystytä toimimaan ja oppimaan tarpeeksi nopeasti.

Firmoista tulee perheitä tai soluja

Mihin suuntaan yrityskulttuurin pitää muuttua, jos halutaan pärjätä tulevaisuuden dynaamisessa maailmassa? Tikka laittaisi rahansa kahteen erilaiseen toimintatyyliin: perhe- tai solumalliin.

Perhemallisessa yrityksessä firmaa vetävät matriarkat tai patriarkat, jotka luovat yrityskulttuurin. He määrittelevät miten firma toimii ja mikä sen visio on. Tavallisesta johtajavetoisesta organisaatiosta tämä malli eroaa siinä, että muut työntekijät ovat samaa ”perhettä” tai ”sukua”.

– Ylhäältä saneltua strategiaa tärkeämpää on silloin se, mitä perhe ajattelee asioista. Yrityksessä ei tarvitse miettiä kuka raportoi ja kenelle. Se on ihan sama, koska olemme serkuksia ja osa samaa perhettä. Siksi firma pystyy muuttamaan toimintaansa lennossa ja organisoitumaan saman tavoitteen eteen.

Tikan mukaan perhemalliin sisältyy vain yksi riski: mitä jos perheenpäät ovatkin väärässä? Solumallisessa yrityksessä tätäkään ongelmaa ei ole. Se muodostuu yksittäisistä ihmisistä, jotka taas muodostavat orgaanisen kokonaisuuden, solun, joka on matkalla yhdessä sovittua pitkän tähtäimen tavoitetta kohti.

Solumalli on jännittävä muun muassa siksi, että hallinnollinen esimiestyö puuttuu kokonaan ja kaikilla yrityksessä on kaikki valtuudet.

– Jokaisella organisaation jäsenellä on siis maksimitoimivaltuudet tehdä kaikkea. Nykyäänhän firmat suhtautuvat ihmisiin puoliksi valvottavina lapsina. Ajatellaan, että ihminen pystyy henkilökohtaisessa elämässään ostamaan puolen miljoonan euron asunnon, mutta töissä hän tarvitsee luvan saksien tilaamiseen.

Tikan mukaan tulevaisuuden voittajaorganisaatiot luottavat täysin ihmisiin.

– Työntekijät saavat tehdä kaikkea mihin pystyvät. Ja jos jokin menee pieleen, sitten kokoonnutaan porukalla ja keskustellaan miksi kävi huonosti.

Valvonnan lisäksi yritysten välinen kilpailu poistuu solumallissa.

– Jos törmäämme porukkaan, joka tekee samaa asiaa kuin me, heidän kanssaan voi alkaa tehdä yhdessä töitä ja kulkea samaa tarkoitusta kohti.

Kuulostaa futuristiselta, mutta tällä tavalla toimivia yrityksiä alkaa jo olla. Tikka mainitsee esimerkkinä Patagonia-vaatemerkin sekä Supercell-peliyrityksen, jonka nimessäkin englanninkielinen solu-sana esiintyy.

Luottamus ei synny tulevaisuuden yrityksissäkään tyhjästä. Tikka mainitsee termin lohkoketju. Sen selittämiseen tarvittaisiin jo oma artikkelinsa, mutta lyhyesti sanottuna kyse on tietokantoihin perustuvasta teknologista, jonka avulla ihmiset ja yrityksen voivat luottaa toisiinsa, vaikka he eivät tuntisi toisiaan.

– Jatkossa luottamus on lohkoketjussa ja hajautettu kaikkialle. Tämä muuttaa yrityksiä niin, että mitään keskitettyä luottamusauktoriteettia ei tarvita. Tulevaisuuden firma voi toimia ilman luottamusmiehiä ja hallinnolliset tehtävät sopimusten ja laskujen hallinnasta alkaen hoituvat lohkoketjun kautta.

Ihmisen kannattaa olla sivistynyt Buddha

Tikka maalaili aiemmin kaunista tulevaisuudenkuvaa siitä, miten datapohjainen liiketoiminta parantaa elämää. Hän silti myöntää, että teknologiaa voi käyttää myös pahantekoon. Sen avulla voi esimerkiksi etsiä uhreja rikoksille.

Tästä pääsemme tämän juttusarjan kattoteemaan, eli sivistykseen. Tikka uskoo, että sen merkitys kasvaa jatkossa yhä suuremmaksi.

– Tulevaisuudessa ihmisen täytyy olla entistä tarkempi etiikasta ja moraalista. Teknistä kompetenssia enemmän merkitsee se, mihin teknologiaa käytät. Uskon, että voittaja on se, joka pystyy tekemään eniten oikeita ja hyveellisiä asioita.

Tikka kertoo ”Hercules vastaan Buddha” -teoriasta, jonka mukaan teknologia on voimanpesä Hercules ja ihminen Buddha. Herculeksella on aina meitä isommat lihakset ja se pystyy urotekoihin, joihin ihminen ei kykene. Tekoäly voi vaikkapa käydä läpi miljardi kirjanpidon tositetta hetkessä.

– Ihmisen ei kannata kilpailla ja yrittää olla Hercules, vaan Buddhaa muistuttava hahmo, joka miettii polkua valaistumiseen ja kysyy: miten, miksi ja mitä. Ihmisen kannattaa käyttää viisauttaan asioiden miettimiseen. Tätä hyvänä Buddhana olemista oman sivistykseni kehittäminenkin on.

Tikka uskookin, että eettisfilosofiset pohdinnat ovat jatkossa yhä tärkeämpiä.

– Teknologia ajaa meitä siihen suuntaan. Sillä on helppo tehdä typerää, vitsikästä ja moraalitonta tuosta vaan. Yhä enemmän merkitsee se, että ymmärrät mitä kannattaa tehdä. Meistä riippuu, mitä urotekoja Hercules lähetetään tekemään.

Koodausta ei pian tarvitse opetella

Tuleeko koodaamisesta tässä yhä teknistyvässä maailmassa osa yleissivistystä? Viime vuosinahan on puhuttu siitä eräänlaisena tulevaisuuden kansalaistaitona.

– Olisi hyvä, jos ihmiset ymmärtäisivät koodauksen perusperiaatteet, mutta ei kaikkien tarvitse osata koodata. Se alkaa olla jopa hassu ajatus, sillä pian edes koodaajien ei tarvitse osata koodata. Järjestelmistä tulee nimittäin niin hyviä, että ne generoivat itse koodia.

tanelitikka_mikropiiri
Tikan työpaikalla ei pelkästään koodata. Siellä kehitettiin myös nämä sensorit, jotka mittaavat lukuisia asioita työntekijöiden liikkeistä lähtien.

Tikka kertoo, että siinä missä ihmiset kirjoittavat nyt käsin koodia rivi riviltä, jatkossa tekoäly kirjoittaa saman algoritmin ja säätää sen automaattisesti kohdilleen. Hän uskoo, että 10–50 vuoden päästä koodaaminen on artesaanityötä, jossa veistellään asioita digitaalisesta raaka-aineesta. Silloin tarvitaan pikemminkin visiota siitä, mihin suuntaan koodia haluaa viedä.

Sen sijaan tekoälyn käytöstä voi hyvinkin tulla osa yleissivistystä.

– 20 vuoden säteellä tekoälyjärjestelmien tehokkaasta käytöstä tulee yhtä tarpeellinen kansalaistaito kuin älypuhelimen käyttö on nyt. Silloin pitää osata keskustella tekoälyn kanssa, kysyä siltä oikeassa muodossa kysymyksiä ja pyytää sitä valmistamaan asioita oikealla tavalla.

Mitä muuta teknologian maailmasta nousee osaksi yleissivistystä? Tikka toivoo, että ainakin ymmärrys tekoälyä ja robotiikkaa kohtaan kasvaisi.

– Toivon, että hehkutettaisiin vähemmän sitä, kuinka robotit vievät työpaikat ja tekoäly loputkin. Tai että tekoäly saavuttaa ihmisen tason. Olisi ymmärrettävä, että ne ovat tavattomasti meitä jäljessä, sillä ihminen ja ihmisaivot ovat niin kompleksinen järjestelmä.

Tikka pitää epätodennäköisenä sitä, että koneet menevät joskus ohi ihmisestä.

– Ne lähinnä automatisoivat tylsiä rutiinitehtäviä. On yhä paljon asioita, jotka vaativat sivistyksen soveltamista käytännössä, ja sitä on todella vaikea tehdä teknologian avulla. Vie sata vuotta, ennen kuin päästään lähellekään sitä tasoa. Sivistyksen kaltaista monimutkaista asiaa ei ole helppo kopioida koneisiin noin vain.

Nuorista ei kannata huolestua

Viime aikoina on puhuttu sivistyksen laskusuhdanteesta ja oltu huolissaan etenkin nuorista. Osa heistä ei kuulemma osaa enää lukea ja kirjoittaa kunnolla. Tässä asiassa syyttävä sormi kääntyy helposti teknologiaa kohti. Instat ja Snäpit vievät ajan, joka olisi ennen käytetty kirjallisten taitojen harjoittamiseen.

Tikka ei pidä tätä suurena uhkakuvana.

–Todennäköisesti he tekevät itse videoita, katsovat niitä ja omaksuvat tietoa toisella tavalla kuin sukupolvet ennen heitä. Sivistys vain muuttaa muotoaan ja menee perille toisella tavalla.

Pikemminkin Tikka haluaisi kritisoida vanhempia sukupolvia, jotka pitävät itseään sivistyneinä.

– Sivistys kehittyy jatkuvasti. Siihen kuuluu kokeellisuus ja nopea oppiminen. En pidä täysimääräisesti sivistyneenä sellaista ihmistä, joka on vain lukenut läpi taidehistorian ja politiikan historian kokeilematta, testaamatta ja kehittämättä sivistystään. Minulle olennainen osa sivistystä on sen tulevaisuus.

Tikka ei silti väheksy historiantuntemusta.

– On hyödyllistä ymmärtää, miten tähän on tultu ja mille pohjalle nykyisyys rakentuu. Se antaa parhaimmillaan erinomaiset eväät jatkaa käytännön tasolla eteenpäin.

Ulos kaikukammiosta!

Yhden teknologian sivistykselle aiheuttaman uhan Tikka kuitenkin nostaa esiin haastattelun lopuksi.

– Huomasimme jo Taika-yrityksemme perustamisen aikoihin vuonna 1999, että jos ihminen voi suodattaa muiden ihmisten puhetta ja mielipiteitä, hän päätyy kaikukammioon ja kuulee vain mielipiteitä joista itse tykkää. Vaihtoehtoiset näkökulmat ja soraäänet jäävät pois.

Yrityksen perustajat nimesivät tämän ”freedom from speech” -ilmiöksi.

– Nyt lähes 20 vuotta myöhemmin se alkaa näkyä. On muodostunut saarekkeita, jotka suodattavat myös sivistystä pois. Silloin ei kehity ajattelua, vuoropuhelua, empatiaa ja laajempia näkökulmia asioihin. Se on huolestuttavaa.

Tikka uskoo, että ongelma voidaan kuitenkin ratkaista – sivistyksen avulla.

– Koulutuksella ja yleisellä sivistystyöllä voidaan tehdä paljon sen eteen, että ihmiset tiedostavat asian haitallisuuden eivätkä valitse sitä vaihtoehtoa, että menevät pyörimään kaikukammioon itsekseen.

  • Teksti: Valtteri Väkevä
  • Kuvat ja video: Liisa Takala ja Vesa Saarinen (videon editointi)

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje