Ajassa
21.6.2017

Sivistysyhteiskunta 2117, osa 6:

Robotiikan asiantuntija Cristina Andersson: Sivistys on tulevaisuudessa ihmisen valtti

Cristina Andersson toivoo, että robotisaatioon suhtauduttaisiin vakavasti Suomessa. Hän ennustaa, että jossakin vaiheessa osa poliitikoistakin on robotteja.

Christina Andersson
Cristina Anderssonista on tullut viime vuosina robottien ja keinoälyn puolestapuhuja. Tässä hänellä on kädessä Aira-robotti, joka sai nimensä Aira Samulinilta. Taustalla on kuva tehtaasta yli sadan vuoden takaa.


On kliseistä sanoa, että menneisyys ja tulevaisuus kohtaavat jossakin paikassa. Helsingin Vanhankaupunginkosken vieressä sijaitsevaan Airo Island -keskukseen tämä sanonta sopii kuitenkin niin hyvin, että olisi sääli jättää se käyttämättä.

Kun kävelee ovesta sisään ja portaat ylös, voi ihailla ensin menneisyyttä. Airon naapurissa on Tekniikan museo ja osa sen esineistöstä on säilössä täällä. On esimerkiksi Imatran valtionhotellin vanha höyrykone vuodelta 1898 ja lokomobiili eli pyörillä kulkeva höyrykone vuodelta 1911.

Kun astelee seuraavat portaat ylätasanteelle, saapuu tulevaisuuteen. Täällä sijaitsee itse Airo Island, jonka nimen loppuosa tulee siitä, että ollaan pienellä saarella. Etuosa taas tulee sanoista ”artificial intelligence” ja ”robotics”. Keskuksessa puuhataan siis keinoälyn ja robotiikan kanssa. Niiden uskotaan mullistavan pian maailman – aivan kuten höyrykoneet tekivät omana aikanaan.

Paikka näyttää aloittelevan yrityksen toimistolta. On toimistopöytiä, läppäreitä ja hyllyjä täynnä kirjoja ja sekalaista tavaraa. Ja on täällä pari robottiakin.

Viiden vuoden päästä robotit ovat arkipäivää

Meidät ottaa vastaan tietokirjailija, yrittäjä ja robotiikan asiantuntija Cristina Andersson. Hän nappaa hyllystä lelukissan näköisen esineen, joka alkaa maukua ja heilutella tassujaan aivan kuin oikea kissa. Laite on interaktiivinen robottikissa, jonka sensorit reagoivat esimerkiksi rapsutukseen ja silitykseen.

Robottikissa
Alle sata euroa maksava robottikissa on osoitus siitä, että robotit ovat pikkuhiljaa kaikkien saatavilla.

Viereisellä pöydällä taas on Aira. Se on Aira Samulinin mukaan nimetty noin puolen metrin korkuinen pikkurobotti, joka osaa ihmisesikuvansa tavoin opettaa esimerkiksi tanssiliikkeitä.

Molemmat laitteet ovat hyviä osoituksia siitä, että robotit alkavat olla yhä enemmän läsnä ihmisten arjessa. Robottikissa maksaa esimerkiksi alle sata euroa ja on näin ollen lähes kenen tahansa hankittavissa. Tästä huolimatta robotteihin suhtaudutaan yhä science fiction -henkisenä utopiana.

Andersson uskoo, että tilanne muuttuu pian.

– Viiden vuoden sisällä roboteista tulee arkipäivää ja ne auttavat meitä ihmisiä elämään parempaa elämää. Maailmalla on jo robotteja, jotka kuljettavat pizzaa ja hakevat ruokaa kaupasta. Myös kotiapulaisrobotteja on yhä enemmän.

Andersson kertoo, että alalla on tapahtunut viime aikoina suuria teknologisia läpimurtoja, joiden ansiosta roboteista on tullut teknisesti taitavampia. Ne pystyvät nyt esimerkiksi viikkaamaan teepaidan.

– Se saattaa kuulostaa naurettavalta, mutta kyse on itse asiassa valtavasta mullistuksesta.

Ei tullut bileitä, tuli kirja

Anderssonilla on erikoinen tausta robotiikan ja keinoälyn parissa työskenteleväksi henkilöksi. Hän ei näet ole koodari, tietokonenörtti tai muutenkaan teknisten asioiden osaaja. Lukion jälkeen Andersson opiskeli yliopistossa kasvatustieteitä ja uransa alussa hän työskenteli opettajana muun muassa kauppaopistossa.

1990-luvun alkupuolella Andersson perusti yrityksen ja ryhtyi liikkeenjohdon konsultiksi. Hän alkoi viedä oppimisen ilosanomaa yrityksiin ja puhui kymmenen vuotta tiimien ja organisaatioiden oppimiskyvystä. Sen jälkeen Andersson perehtyi muun muassa voittamisen psykologiaan ja kirjoitti aiheesta kirjan.

Robotit ja keinoäly tulivat Anderssonin elämään vuonna 2011, kun hän keskusteli ystävänsä dosentti Jari Kaivo-ojan kanssa Suomen henkisestä tilasta. He tulivat siihen lopputulokseen, että ihmisten luovuus pitäisi saada kukkimaan.

Niinpä Andersson ja Kaivo-oja päättivät järjestää ”boheemit bileet”. Bileitä ei kuitenkaan tullut, vaan syntyikin kirja nimeltä Bohobusiness. Sen alaotsikko oli ”ihmiskunnan voitto koneesta”.

– Kirjaa tehdessä huomasimme nopeasti, että maailmalla on tällainen ilmiö kuin robotisaatio, josta ei puhuta Suomessa mitään.

Höyrykone
Airo Islandissa voi tutustua paitsi robotteihin, myös tekniikan historiaan. Tilassa on esillä vanhoja höyrykoneita viereisen Tekniikan museon kokoelmista.

Sivistys on ihmisyyden peruskivi

Bohobusiness ilmestyi suomeksi vuonna 2012 ja englanniksi 2016. Sen jälkeen Andersson on puhunut robotisaatiosta ja keinoälystä sadoissa tilaisuuksissa ja haastatteluissa.

Hänen sanomansa on, että vaikka robotit uhkaavat viedä meiltä työt, henkiset kyvyt tekevät ihmisestä voittajan. Äly, luovuus, kekseliäisyys, tunne-energia, taiteellisuus ja oppimiskyky ovat ominaisuuksia, joita robottien on vaikea jäljitellä. Puhutaan siis tämän juttusarjan ydinteemasta: sivistyksestä.

– Sivistys on meidän voimavaramme ja koko ihmisyyden peruskivi.

Anderssonin mukaan robotit voivat toki tutkia tietopankkeja ja perehtyä vaikkapa inka-sivilisaatioon, mutta niillä ei silti ole samanlaista kokonaisvaltaista sivistyskäsitystä kuin ihmisellä.

– Roboteilla ei ole esimerkiksi sydämen sivistystä, joka tarkoittaa sitä, että olemme tässä maailmassa ja yritämme olla hyviä ihmisiä.

Siksi ihmisen kannattaisikin Anderssonin mielestä pyrkiä jatkuvaan itsensä sivistämiseen. Se on meidän valttimme kilpailussa väsymättömiä koneita vastaan. Hän puhuu etenkin niin sanotun vapaan sivistystyön puolesta.

– Ihmiset haluavat oppia vaikkapa rakentamaan käkikelloja ja kursseille jonotetaan. Se on upeaa, sillä vapaa sivistystyö on tämän kansan voimavara. Sen pariin hakeudutaan oppimisen himosta.

Käkikellojen rakentelu ei ehkä kuulosta kansantalouden kannalta erityisen fiksulta, mutta Anderssonin mielestä ei pidä ajatella opintojen kohdetta vaan itse opiskelua.

– Tärkein asia ovat oppimistaidot ja ne kehittyvät parhaiten opiskelemalla. Oppimiskykyyn liittyy nimittäin merkittävä siirto-ominaisuus. Jos olet hyvä oppimaan jotakin yhtä asiaa, opit muutakin.

Mielenkiintoista kyllä, juuri robotit voivat tehdä jatkossa vapaata sivistystyötä ja opettaa ihmisille asioita. Andersson kertoo, että esimerkiksi Aira-robottiin on ohjelmoitu esitelmä Troijan sodasta.

– Kun se kertoo, että miehet ratsastivat, se esittää itse ratsastavaa miestä.

Robotti oppi huonoille tavoille

Sivistysyhteiskunnan tilasta on syytä olla huolissaan robottienkin vuoksi. Ne eivät nimittäin elä tyhjiössä, vaan oppivat asioita ihmisiltä. Andersson kertoo taas esimerkin.

– Microsoft kokeili tviittaavaa robottia. Se ehti olla toiminnassa vuorokauden ennen kuin oppi rasistiksi. Robotti muun muassa tviittasi, että kaikki feministit pitäisi tappaa ja Obama on gorilla. Se oppi nämä asiat ihmisiltä, ei muilta roboteilta. Kyllä ihmisillä on tässä parannuksen paikka. Meidän täytyy syventää, laajentaa ja parantaa sivistystämme. Kokonaiskuva ei näytä nyt hyvältä.

Eteen voi tulla jatkossa tilanteita, joissa robotti peittoaa sivistymättömän ihmisen. Näin on jo tapahtunut maailmalla. Andersson kertoo Hollannin Rotterdamissa tehdystä kokeilusta, jossa sosiaalipalveluissa otettiin käyttöön vastaanottorobotti, joka neuvoi ihmisiä eteenpäin ja ratkaisi ongelmia.

– Siellä huomattiin, että kantaväestö, eli valkoiset, hakeutuivat yhä ihmisen luo, kun taas muslimit menivät robotin luo. Tuli mieleen, että syrjintää kokeva vähemmistö menee varmaan mielellään robotin luokse, koska se ei ajattele ihmisestä mitään, vaan vain auttaa.

Sydämen sivistykselle on siis tarvetta jatkossa. Ihminen ei harmi kyllä jaksa aina olla sosiaalisesti sivistynyt. Andersson uskoo, että vanhustenhoidossa tämä voi olla jatkossa iso ongelma. Hän kertoo Valviran viimevuotisesta tutkimuksesta, johon vastasi lähes 8000 sosiaalialan työntekijä. Peräti 93 prosenttia heistä kertoi havainneensa vanhusten kaltoinkohtelua.

– Tulemme vielä näkemään päivän, jolloin joku vanhus sanoo, että tänne ei tarvitse ihmishoitajien tulla.

Teknologia ratkaisee ihmiskunnan isot ongelmat

Andersson suhtautuu kaikesta huolimatta positiivisesti robottien ja ihmiskunnan yhteiseen tulevaisuuteen.

– Uskon, että kaikki ihmiskunnan isot ongelmat voidaan ratkaista teknologian avulla. Hollannissa on jo kehitelty robotti, joka pystyy purjehtimaan ja puhdistamaan merta. Se liikkuu Rotterdamin satamassa ja kerää roskia, erityisesti muovia.

Isossa roolissa ovat juuri Airo Island -keskuksen kaksi osaamisaluetta: keinoäly ja robotiikka. Kun ne yhdistyvät, alkaa Anderssonin mukaan tapahtua.

– Nämä ovat oikeastaan kaksi teknologiaa, joita ei voi erottaa. Äly on vain äly ja robotti tekee mitä se opetetaan tekemään. Kun nämä sitten yhdistyvät, robotti voikin tehdä monta eri asiaa.

Alan asiantuntijat uskovat jopa, että niin sanotut syväoppivat robotit tulevat olemaan koko ihmiskunnan suurin mullistus, suurempi kuin polttomoottori, antibiootti tai mikropiiri.

Robotti pyörien päällä
Andersson osallistui hiljattain elämänsä ensimmäiselle robotinrakennuskurssille. Siellä syntyi pyörillä kulkeva robotti, joka osaa seurata lattiaan piirrettyä mustaa viivaa.

Kaikki eivät suhtaudu näin luottavaisesti keinoälyn ja robottien yhdistymiseen. Puhutaan esimerkiksi singulariteetista. Se tarkoittaa hetkeä, jolloin tekoäly kiihdyttää teknologisen kehityksen ja sosiaalisen muutoksen niin nopeaksi, että ihminen saattaa pudota kelkasta. Visioidaan Terminator-elokuvien kaltaista tulevaisuutta, jossa vihamieliset robotit yrittävät tappaa ihmiset sukupuuttoon.

Andersson ei tähän usko. Hän ennustaa, että ihminen ja kone tulevat nimittäin yhdistymään tulevaisuudessa. Jo nyt puhutaan niin sanotusta puettavasta teknologiasta. Biohakkereilla on ihollaan sensoreita, jotka tarkkailevat esimerkiksi vireystilaa ja ryhtiä.

– Ihmisen ja teknologian yhdistyminen on jo käynnissä. Jos menettää vaikka jalkansa, ihmiselle voidaan tehdä kyberjalka, jota hän pystyy ohjaamaan aivoista käsin. Aluksi tavoitteena on korvata heikentynyt ruumiinosa kyberosalla, mutta jossakin vaiheessa ihmiset haluavatkin luopua vaikkapa oikeasta kädestään, jotta saavat vahvemman kyberkäden.

Tämän vuoksi Andersson ei usko, että koneet olisivat meille vihamielisiä. Miksi ne haluaisivat tuhota ihmisen, jonka kanssa ovat symbioosissa?

Eduskunnassa tarvitaan tekoälyä

Anderssonin mielestä Suomessa ei vieläkään tajuta, että robotisaatio on iso mullistus, joka on vääjäämättä edessä.

– Eräskin innovaatiovirkamies sanoi, että se ei ole Suomelle ollenkaan tärkeä asia, sillä meillä ei tarvita valmistavaa teollisuutta. Mutta robotit tulevat kaikkialle. Ei kannata ajatella, että työt katoavat vain tehtailta. Jenkeissä on jo robottilakimies, joka kiistää parkkisakkoja ja on voittanut satoja tuhansia juttuja.

Robotisaation myötä syntyy myös niin sanottuja kyberammatteja.

– Jos käytössä on kirurgirobotti, lääkäri voi olla missä tahansa päin maailmaa. Norjassa taas on satama, jota operoidaan Turkista käsin ja Kiinassa tulee olemaan tänä vuonna tuhat täysin miehittämätöntä tehdasta.

Anderssonin mielestä robotteja ja keinoälyä pitäisi oppia hyödyntämään kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla, jopa korkean tason päätöksenteossa.

– Ministereiden kannattaisi ottaa keinoäly avuksi, sillä tietoa on tällä hetkellä niin paljon, että me ihmiset olemme tosi pieniä sen edessä. Keinoäly pystyy hakemaan sekunnin murto-osissa tiedon, johon meillä menee vuosia. Se voi koostaa ehdotuksia, joista ihminen tekee johtopäätöksiä ja päättää mitä tehdään.

Andersson kertoo, että suuryritykset, kuten Tieto ja Volkswagen käyttävät jo keinoälyä johtoryhmässään. Voisiko meillä olla tulevaisuudessa jopa robottiministereitä- ja kansanedustajia?

– Kyllä. Robotteja voisi jo nyt olla kansanedustajien ja ministerien avustajina. Ne voisivat käydä valtavat materiaalimäärät läpi. Jos niille syöttää puolueen arvot, ne voivat tehdä julkilausumia materiaalista. Lisäksi meillä pitäisi olla erityinen keinoälyministeri, joka tuottaisi ennusteita erilaisista parametreista.

Vaikka ministerirobotit kuulostavat hauskalta tieteiskuvitelmalta, Anderssonin mielestä robotisaatioon pitäisi pystyä suhtautumaan vakavasti.

– Tämä on niin suuri asia, että se pitäisi ottaa tärkeäksi asiaksi kaikkien muiden tärkeiden asioiden rinnalle, hän vetoaa.

  • Teksti: Valtteri Väkevä
  • Kuvat ja video: Liisa Takala


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje