Ajassa
26.1.2017

Sivistysyhteiskunta 2117, osa 1:

Professori Juho Saari: ”Sivistysyhteiskunnassa ihmiset ovat yhdenvertaisia”

Akavalaisen uudessa artikkelisarjassa matkataan kohti tulevaisuuden sivistysyhteiskuntaa. Ensimmäisessä osassa näkemyksensä sivistyksestä ja sen tulevaisuudesta kertoo muun muassa köyhyyttä tutkinut Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari.

Juho Saari_logo
Juho Saaren mielestä yhteiskunta tarjoaa kansalaisille hyvät mahdollisuudet itsensä sivistämiseen, mutta kyky hyödyntää näitä mahdollisuuksia vaihtelee paljon ihmisen sosiaalisen aseman mukaan.


Sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari tunnetaan suomalaisen köyhyyden, huono-osaisuuden ja yksinäisyyden tutkijana. Saari johtaa pääministeri Juha Sipilän perustamaa työryhmää, jonka tavoitteena on saada eriarvoistuminen pysähtymään.

Olemme sopineet haastattelun teemaan sopivasti Kansallisarkistoon. Paikka on Saarelle muutenkin tuttu. Hän on käynyt täällä jo vuosien ajan lukemassa vanhoja asiakirjoja harrastuspohjalta – siis sivistymässä. Viimeksi hän kertoo selanneensa Suojelupoliisin asiakirjatoisintoja 1950-luvulta.

– Se oli mielenkiintoista aikaa Suomessa, sillä yhteiskunta muuttui todella lyhyessä ajassa. Vielä 50-luvun alusta löytyy pappien lausuntoja siitä, että kouluissa poikien wc:n seinällä on rivoutta ja kunnantoimistossa esiintyy hävytöntä toimintaa, kun naisilla on housut. Viisi vuotta myöhemmin hameet lyhentyvät kovaa tahtia ja papiston ongelmat muuttuvat toisenlaisiksi.

Kansallisarkisto on Saarelle lepopaikka. Tutkijasalissa puhelin täytyy laittaa äänettömälle, jolloin voi olla tunteja ihmisten tavoittamattomissa.

Sivistysyhteiskunnalla on kaksi peruspilaria


Saarta haastatellaan usein hyvinvointiyhteiskuntaan liittyen, mutta hänellä on hyvä käsitys myös sivistysyhteiskunnasta. Saaren mielestä se perustuu kahdelle peruspilarille. Ensimmäinen niistä on ihmisten yhdenvertainen kohtelu.

– Sivistysyhteiskunnassa yhteiskunnalliset erot ja jaot eivät määrittele ihmisiä. Kaikki rakentuu sen päälle. Ei voi olla sivistysyhteiskuntaa, jossa ihmiset ovat rakenteellisesti eriarvoisessa asemassa.

Toinen peruspilari on ihmisten kyky käsitellä informaatiota ja symboleja.

– Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kansakunta lukee, valokuvaa, innovoi, ylipäätään muuttaa ympäristöään symbolien avulla toiseen muotoon. Lapio- ja koneyhteiskunnasta on melkoinen matka erinäisten käsitteiden käyttämiseen.

Saaren mielestä elämme jo nyt sivistysyhteiskunnassa.

– Vaikka tiettyjä vuotokohtia onkin, ihmiset kokevat pääsääntöisesti kuuluvansa samaan kansakuntaan. Meillä on enenevässä määrin kykyä käsitellä symboleja ja informaatiota.

Saaren mukaan olemme siirtymässä informaation käsittelyssä hiljalleen visuaaliseen yhteiskuntaan. Kuvallisen tiedon määrä kasvaa koko ajan, ja lukemisen ja laskemisen sijaan ihmiset käyttävät yhä enemmän aikaansa visuaalisten viestien parissa.


Hyvinvointi ja sivistys ovat naimisissa


Moni muistaa koulunpenkiltä Maslow’n tarvehierarkian, jossa sivistykseen liitetyt henkiset tarpeet löytyvät aivan pyramidin huipulta. Sinne päästäkseen ihmisen täytyy tyydyttää muun muassa fysiologiset, sosiaaliset ja turvallisuuteen liittyvät tarpeet – ne, joista hyvinvointiyhteiskunta viime kädessä vastaa.

Voidaanko siis tulkita, että sivistysyhteiskunta rakentuu hyvinvointiyhteiskunnan päälle? Saaren mielestä ei.

– Olen kirjoittanut paljon siitä, miksi Maslow oli väärässä. Henkinen autonomia ja fyysinen terveys eivät ole hierarkkisessa suhteessa, vaan kietoutuvat toisiinsa. Henkinen kapasiteetti vaikuttaa esimerkiksi kykyyn pitää yllä terveyttä.

Vaikka hyvinvointivaltion perustehtävä onkin tuottaa hyvinvointia ja terveyttä, se ei Saaren mukaan synny pelkistä hyvinvointipalveluista ja tulonsiirroista.

– Olennaista on ihmisten sivistys, jonka keskeisiä symboleja ovat esimerkiksi Yleisradio ja kirjastokortti.

Juho Saari 2
Kansallisarkiston käytävät ovat tulleet Saarelle tutuksi historian harrastamisen myötä. Viime aikoina hän on tosin viettänyt paljon aikaa myös Kansalliskirjastossa.

Saari kertoo myös, että sivistys ja hyvinvointi on jo ”naitettu yhteen” useilla yhteiskunnan alueilla. Hän ottaa esimerkiksi sairaalat, joissa ymmärretään nykyään taiteen merkitys ihmisten hyvinvointiin.

– Mielenterveyspuoli oli tässä asiassa edelläkävijä ja etenkin Ilkka Taipaleen työ Kellokoskella toi asiaan merkittävän muutoksen. Hän lähti siitä, että joka osastolla pitää olla taulut ja soittimet.


Kyky sivistyä vaihtelee


Vaikka Saari on suomalaisen köyhyyden ja huono-osaisuuden asiantuntija, hän liikkuu työnsä puolesta myös erittäin hyväosaisten ihmisten parissa. Saari istuu usean yrityksen ja säätiön hallituksissa sekä Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvostossa. Hän kokoustaa säännöllisesti korkean tason poliittisten vaikuttajien kanssa.

Saarelle on siis tullut tutuksi se ihmisryhmä, jota on tapana kutsua sivistyneistöksi. Ymmärtävätkö he huono-osaisia?

– Kyllä ymmärtävät. Esimerkiksi kirjallisuudessa ja taiteessa eriarvoisuuden kysymykset ovat aina olleet merkittävässä osassa. On kansainvälisestikin tavattoman poikkeuksellista, että meillä sanomalehti ja tv-lupamaksu ovat olleet toimeentulotuessa hyväksyttävä menoerä.

Saari mainitsee hyvänä esimerkkinä kirjastot. Suomessa niissä voivat viettää aikaa he, joilla ei ole muuta paikkaa. Samasta asiasta kertoo vahva julkinen tuki orkestereille. Hyvää tahtoa mahdollisimman tasa-arvoiseen sivistystyöhön siis on, mutta aina se ei kuitenkaan toteudu.

– Totuus on, että kulttuurilaitokset ovat vahvasti keskiluokan paikkoja. Julkinen valta kyllä luo mahdollisuuksia, mutta ihmisten kyky käyttää niitä vaihtelee voimakkaasti. Jos elämä on pelkkää selviytymistä ja niukkuudessa elämistä, itsensä sivistäminen jää toiseen rooliin.

Saari muistuttaa, että toimintakyky on ryhmäominaisuus.

– Ihminen on täsmäohjus, joka ohjautuu sohvalle, jos ryhmä ei kannusta muuhun. Tämä vaikuttaa enemmän kuin palvelun hinta tai saatavuus. Kulttuuripalveluiden suurin käyttäjäryhmä ovat keskiluokkaiset naiset. Se johtuu siitä, että ryhmä vie ihmisiä näiden palveluiden pariin.


Tulevaisuus on sirpaleinen


Lähdetään nyt matkustamaan kohti vuotta 2117. Miltä näyttää sivistysyhteiskunta tuolloin? Saari muistuttaa taas kahdesta peruspilarista: ihmisiä yhdistävästä kansalaisuudesta ja heidän kyvystään käsitellä informaatiota. Sadan vuoden päästä molemmat ovat isojen haasteiden edessä.

– Kansalaisuuden taustalla olevat asiat muuttuvat nopealla tahdilla. Millainen on esimerkiksi kotitalous tai perhe? Jos elät pitkän elämän, sinulla voi olla 5–6 pitkää parisuhdetta ja erilaisia lapsikombinaatioita. Mikä mahtaa olla perheesi ja sukusi? Elätkö ystäväyhteiskunnassa vai suvun keskellä?

Saari uskookin, että ihmisten todellisuudet eriytyvät toisistaan ja syntyy hyvin monenlaista kansalaisuutta. Eikä helppoa ole informaation käsittelykään, sillä sen määrä kasvaa ajan kanssa valtavaksi.

– Tietoa on saatavilla rajattomasti ja se on hyvin edullista. Näin syntyy hyvin monimuotoisia informaation käyttötapoja ja näyttää hyvin haasteelliselta, että voisimme tuottaa siitä yhden sivistyskäsityksen.

Juho Saari 3
Juho Saari pitää tulevaisuuden ennustamista vaikeana, ellei jopa mahdottomana. Hän uskoo kuitenkin, että sadan vuoden päästä meillä ei välttämättä ole yhtä yhtenäistä sivistyskäsitystä.


Koulutus kannattaa jatkossakin


Tulevaisuus näyttää varsin monimutkaiselta ja arvaamattomalta. Millaisia neuvoja Saari antaisi tämän hetken päättäjille, jotka rakentavat pohjaa vuoden 2117 sivistysyhteiskunnalle? Hän kehottaa ainakin satsaamaan koulutukseen.

– Vaikka vielä ei voida päätellä, mihin suomalaiset tarvitsevat tietoa silloin, tiedämme jo nyt, että sitä tarvitaan. Pitää siis opettaa ihmisiä käsittelemään informaatiota. Tässä asiassa koulutus on tavattoman tärkeässä asemassa.

Saaren mielestä olennaista on terve kriittisyys ja kyky ymmärtää tiedon laatua.

– Hyvin usein järjestelmät ovat itseään korjaavia, kuten Wikipedia. Mutta jos jollakin on intressi tuottaa systemaattisesti väärää informaatiota, se on tavaton haaste. Miten erotamme oikean tiedon?

Hän heittää esimerkin, joka on kuin suoraan tieteiskirjallisuudesta.

– 30–50 vuoden päästä tätä haastattelua tekee robotti ja vastapuolella on sähköinen hahmo, jolle olen syöttänyt riittävät tiedot itsestäni. Kaikki tapahtuu sekunnissa, mutta huijaammeko me toisiamme? Sitä emme osaa arvioida vielä.

Soppaa sekoittaa entisestään se, että perinteiset instituutiot korvautuvat pienemmillä verkostoilla. Kun aiemmin oli selvää, että uutiset tulivat Ylestä, nyt ne putkahtelevat Twitteristä, YouTubesta ja Facebookista. Saari uskoo, että sivistyksen arvo säilyy tässäkin murroksessa.

– Näin on tapahtunut aina. Esimerkiksi kansanrunouden tutkimuksen merkitys on muuttunut vuosikymmenten aikana. Taakse on jäänyt kansallisvaltion rakentamisen aika, jolloin tarvittiin Kalevalaa. Sen arvo ei ole silti laskenut.

Lopuksi Saarella on itsenäisyyden juhlavuoteen sopiva lohdun sana heille, joita muutos ahdistaa.

– Jos jossakin maassa pitää asua näiden kaikkien murrosten keskellä, niin Suomi on ihan varteenotettava kohde. Huonompikin säkä olisi voinut käydä. Täällä on tehty paljon työtä vuosisatojen aikana, ja meillä on kollektiivista pääomaa ja varallisuutta, jonka varaan voimme rakentaa tulevaisuutta.

  • Teksti: Valtteri Väkevä
  • Kuvat ja video: Liisa Takala

Artikkelilla pikaosoite: akava.fi/juho_saari


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje