Ajassa
30.8.2017

Sivistysyhteiskunta 2117, osa 8:

Me-säätiön Ulla Nord: Koulutus poistaa huono-osaisuutta

Syrjäytymistä vastaan taisteleva säätiö uskoo tutkimuksen ja datan voimaan.

Ulla Nord_Suomi100
Me-säätiön Ulla Nord unelmoi maailmasta, jossa jokainen ihminen kokee olevansa merkityksellinen ja tärkeä.


Kun Me-säätiö perustettiin vuonna 2015, se sai enemmän mediahuomiota kuin sosiaalialan toimijat yleensä. Syynä tähän olivat säätiön perustajat, Supercell-peliyhtiön Ilkka Paananen ja Mikko Kodisoja.

Mobiilipeleillä rikastunut kaksikko päätti alkaa taistella syrjäytymistä vastaan ja lahjoitti säätiölle alkupääomaksi 200 miljoonan euron arvosta yhtiönsä osakkeita. Haastatteluissa kerrottiin, kuinka Me-säätiö toisi hyväntekeväisyyteen lisää start-up-henkeä: isoja unelmia ja riskinottoa.

Elokuun alun maanantaipäivänä tunnelma Me-säätiön toimistolla Helsingin Ruoholahdessa näyttääkin kieltämättä hieman start-up-yrityksen konttorilta. On tyylikäs harmaa kokolattiamatto, lasiset väliseinät ja modernin sirot kalusteet.

Perimmäisestä huoneesta löytyy säätiön toimitusjohtaja Ulla Nord. Hän seisoo vaaleanharmaan toimistokaapin edessä ja näpyttelee sen päällä olevaa Applen harmaata läppäriä.

Nordin aikataulut ovat myös kuin start-up-yrityksestä: kalenteri on pakattu tupaten täyteen ja tapaamisten välistä löytyy juuri ja juuri 40 minuuttia aikaa haastattelulle. Siirrymme siis saman tien viereiseen neuvotteluhuoneeseen.

Seuraavaksi luvassa: hissipuhe

Start-up-yritysten perustajat opettelevat usein ulkoa niin sanotun hissipuheen. Sitä tarvitaan, jos samaan hissiin osuu potentiaalinen sijoittaja tai yhteistyökumppani. Hänelle täytyy näet pystyä kertomaan omasta yrityksestä kaikki olennainen lyhyen hissimatkan aikana.

Millainen olisi Ulla Nordin hissipuhe Me-säätiöstä? Nord naurahtaa kysymykselle, mutta aloittaa puheensa viipymättä.

– Me-säätiö on säätiö, jonka mielestä maailmassa ei pitäisi olla meitä ja heitä. On vain me. Me uskomme, että me-sanan sisälle kuuluvat kaikki, jotka ovat tässä yhteiskunnassa. Kaikille meille pitäisi löytyä merkityksellistä ja tärkeää tekemistä, yhteisö ja paikka, johon kuulua. Sillä päästään jo pitkälle.

Kuvitteellinen hissi pysähtyy hetkeksi ottamaan lisää matkustajia. Nord vetää henkeä ja jatkaa.

– Olemme myös hyvin innovatiivinen säätiö, jolla on iso visio. Uskomme, että Suomessa ei ole 30 vuoden päästä yhtään syrjäytynyttä lasta ja nuorta, kunhan uskallamme tehdä rohkeasti asioita toisin ja rakennamme uusia työmuotoja, joilla saadaan aikaiseksi rakenteellisia muutoksia yhteiskunnassa.

Taas vedetään henkeä.

– Uskomme myös siihen, että kaiken kehittämistyön pitää pohjautua olemassa olevaan dataan ja tilastoihin. Meillä on tämän maan parhaat tilastot ja data, joita hyödynnämme kehittämistyössämme. Uskomme yhdessä tekemiseen. Jos me kaikki tuomme parhaan osaamisemme yhteiselle alustalle, voimme saada mahdollisimman suuria vaikutuksia aikaiseksi.

Hissipuheeseen kului noin yksi minuutti ja 20 sekuntia. Ei huono suoritus. Ainakin amerikkalaisen pilvenpiirtäjän hississä tällaisen puheen ehtii pitää, ja jää vielä aikaa vaihtaa käyntikorttejakin.

Heikompien puolustaminen on itsestään selvää

Vaikka tässä nyt start-upeista puhutaankin, Nordin tausta ei ole koodauksen maailmassa. Hän tulee suoraan sosiaalityön kovasta ytimestä. Ennen Me-säätiötä Nord oli 17 vuotta töissä Helsingin diakonissalaitoksella ja teki töitä pääasiassa lasten, nuorten ja perheiden parissa.

Ammatinvalinta oli hänelle itsestään selvä.

– Olen kotoisin maalta, isosta perheestä. Yhteisöllisyys ja toisista huolehtiminen tulee jo sieltä. Olen myös ollut aina sosiaalinen ja oikeudenmukainen. Jos näin pienenä että jotakuta kiusattiin, puutuin siihen. Minulle on itsestään selvää, että heikompaa puolustetaan. Olen myös halunnut aina tehdä töitä ihmisten kanssa.

Ulla Nord 2
Ulla Nord pyrkii keksimään työssään innovatiivisia ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin.


Diakonissalaitoksella Nord kehitti muun muassa etsivän nuorisotyön Vamos-konseptin, jonka tavoitteena on auttaa koulutuksen ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevia nuoria.

– Rakastin työtäni siellä, mutta tuntui, että en pysty sen kautta vaikuttamaan riittävästi yhteiskunnallisiin asioihin. Kun tämä paikka sitten avautui, ajattelin heti, että tuo on se työ mitä haluan tehdä. Tässä voisi olla taloudelliset resurssit ja mahdollisuus edistää minulle tärkeitä teemoja.

Yhteistyö muuttaa maailmaa

Vaikka 200 miljoonaa kuulostaa paljolta, Me-säätiö on silti pieni tekijä sosiaalialalla. Vertailun vuoksi: Suomen sosiaalimenot ovat yli 60 miljardia euroa vuodessa. Tähänkin juttusarjaan haastateltu professori Juho Saari on verrannut osuvasti valtiota ruotsinlaivaan ja pieniä säätiöitä purjeveneisiin.

Nord uskoo silti, että pienen purjelaivan kipparikin voi muuttaa maailmaa, kunhan rahat laitetaan sinne missä niillä on suurin vaikutus. Vielä tärkeämpää on kuitenkin yhdessä tekeminen: tarvitaan armada pikkuveneitä, jotta iso laiva liikahtaa. Me-säätiön tavoitteena onkin haastaa yhteiskunnan eri toimijat pohtimaan ja kehittämään asioita yhdessä.

– Meillä Suomessa on ollut tähän asti hirveän vahva yksin tekemisen kulttuuri. Palvelut toimivat siiloissa, joissa hoidetaan vain tiettyjä asioita. Myös monet järjestöt toimivat niin. Mielestä sellaisen aika on nyt ohi. Vain yhdessä tekemällä voimme saada aikaiseksi isompia vaikutuksia.

Me-talo oli onnistuminen

Yhteistyötä Me-säätiö on kahden ensimmäisen toimintavuotensa aikana tehnyt esimerkiksi televisiosta tutun Madventures-kaksikon, Riku Rantalan ja Tuomas Milonoffin kanssa. Heidän kanssaan perustettiin Startup Refugees -verkosto, joka tukee turvapaikanhakijoita työllistymisessä ja yrittäjyydessä.

Nord nostaa yhdeksi Me-säätiön isoimmaksi onnistumiseksi Me-talot. Ne ovat lähiöiden kokoontumispaikkoja, jotka on rakennettu alueen asukkaiden tarpeiden mukaan.

– Emme mene sinne valmiin konseptin kanssa, vaan kuuntelemme alueen ihmisiä ja kysymme, mitä siellä erityisesti tarvitaan. Tulokset ovat olleet mielettömän hyviä. Esimerkiksi ensimmäinen Me-talo Turun Pansiossa tavoittaa jo yli 1000 pansiolaista, mikä on paljon, sillä kyseisessä kaupunginosassa asuu noin 5000 ihmistä.

Nordia viehättää erityisesti se, että Me-talot kokoavat eri-ikäiset ja erilaisessa elämäntilanteessa olevat ihmiset saman katon alle.

– Yhdessä Me-talossa on esimerkiksi koulupäivän jälkeen ”mummola”, jossa voidaan tehdä asioita yhdessä. Moni on myös nuori saanut ensimmäisen työkokemuksensa Me-talosta ja ymmärtänyt sen myötä mille alalle haluaisi lähteä kouluttautumaan.

Sivistyksellä taistellaan syrjäytymistä vastaan

Koulutuksesta päästään luontevasti tämän juttusarjan kattoteemaan: sivistykseen. Se on Nordin mukaan isossa roolissa, kun työskennellään syrjäytymistä vastaan.

– Me-säätiön strategisista kärjistä ensimmäinen niistä on koulutus. Mietimme, miten pystymme varmistamaan tulevaisuudessakin sen, että kaikki lapset ja nuoret saisivat tasa-arvoisen koulutuksen ja saavuttaisivat sellaiset akateemiset taidot, joilla kykenee selviämään jatko-opinnoista.

Tilastot puhuvat karua kieltä. Nord kertoo, että joka vuosi 10 000 nuorta jää vaille jatko-opintopaikkaa ja moni keskeyttää ammatilliset opinnot, koska heillä ei ole opiskeluun vaadittaa kirjoitus- ja laskutaitoa.

– Tähän ongelmaan puuttuminen on todella iso osa meidän säätiön perustehtävää. Miten voisimme rakentaa sellaisen koulutusjärjestelmän, jossa huonommin pärjäävät saisivat tarvitsemaansa tukea ja pärjäisivät tulevaisuudessa?

Ensimmäiset pilottihankkeet pyörivät jo. Me-säätiö on esimerkiksi järjestänyt Kaikille kone -keräyksen, jossa hankitaan tietokoneita niitä tarvitseville lapsille ja nuorille.

Nord haluaisi myös, että jokaisella nuorella olisi myös yhdenvertaiset mahdollisuudet harrastaa ja nauttia kulttuuripalveluista.

– Huono taloudellinen tilanne asettaa ihmisen eriarvoiseen asemaan. Haluamme, että jokainen lapsi ja nuori voisi saada edes sen yhden harrastuksen. Että hekin saisivat merkityksellistä tekemistä ja kokemuksia.

Yhteiskunnan arvot ovat koventuneet

Nordin mielestä sivistys on kokonaisvaltainen paketti, joka käsittää paljon muutakin kuin perinteisen koulutuksen, kulttuurin ja taiteen.

– Sivistys on myös sitä, että uskomme tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen, siihen että yhteiskunta tarjoaa kaikille taustasta tai varallisuudesta riippumatta yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua, kouluttautua ja kokea merkityksellisiä asioita.

Ulla Nord 3
Me-säätiö pyrkii taistelemaan eriarvoistumista vastaan. Ulla Nordin mukaan kuilu hyvä- ja huono-osaisten välillä on kasvanut yhä suuremmaksi.


Me-säätiön toimitusjohtaja on kuitenkin huolissaan tällaisen ajatusmaailman häviämisestä. Hän on huomannut, että ihmisten arvot ovat koventuneet viimeisten kymmenen vuoden aikana.

– Ajatellaan, että on ihmisen oma syy, jos he ovat huonossa tilanteessa. On tullut sellainen ”ryhdisty ja tee asioita” -ajatus. Yhteiskunnassa näkyy nyt selvästi yhteisöllisyyden puute ja yksilökeskeisyys, siinä missä 10 vuotta sitten oli vahvempana ajatus siitä, että pidetään lähimmäisestä huolta.

Mistä tämä johtuu? Nord ei osaa sanoa, mutta arvelee, että yksi syy voi olla yhä koveneva kilpailu työpaikoista ja toimeentulosta.

Data-analyytikko louhii tavoitteet

Kuten alun hissipuheessa kuulimme, Me-säätiön visio on rohkea: se tähtää siihen, että Suomessa ei olisi vuonna 2050 yhtään syrjäytynyttä lasta ja nuorta. Ensialkuun tämä kuulostaa mahdottomalta tavoitteelta: ainahan yhteiskunnassa on huono-osaisia ja syrjäytyneitä.

Nord vakuuttaa kuitenkin, että kyseessä ei ole mikään hatusta tempaistu luku.

Me-säätiöön on nimittäin palkattu data-analyytikko, joka ”louhii” työkseen dataa ja selvittää esimerkiksi työttömien nuorten määrää ja nuorisotyöttömyyden keskeisisiä syitä. Tämän datan pohjalta on tehty laskelmia siitä, millä aikataululla syrjäytyneiden lasten ja nuorten määrä voisi realistisesti laskea.

– On täysin realistista, että 30 vuoden päästä syrjäytyneiden määrä voisi olla nolla. Silloin pitää kuitenkin siirtää painopiste rohkeasti ennaltaehkäisevään työhön. Meillä on tähän vahva tahtotila sekä mahdollisuus ottaa riskejä ja tehdä asioita toisin.

Me-säätiö on myös tutkimuslaitos

Sen lisäksi että säätiö tutkii olemassa olevia tilastoja, se tuottaa itsekin tutkimustietoa. Keväällä 2018 valmistuu nimittäin ensimmäinen Me-säätiön rahoittama tutkimus, jossa tutkitaan kolmessa sukupolvessa syrjäytyneitä perheitä. Hanketta vetää jutun alussa mainittu ja aiemmin tässä juttusarjassa haastateltu professori Juho Saari.

Nordin mukaan tutkimustiedosta on hyötyä vaikuttavampien toimintamallien suunnittelussa.

– Jos siinä tutkimuksessa nousee esiin asioita jotka pitäisi tehdä toisin, voimme käynnistää sen pohjalta pilottikunnissa uudenlaisia palvelukokonaisuuksia.

Vaikka kyseinen tutkimus on vielä kesken, jo tässä vaiheessa voidaan sanoa, että sivistystyöllä on iso rooli tämänkin ongelman ratkaisussa.

– Monessa syrjäytyneessä perheessä on tietynlaista näköalattomuutta. Kodin kautta ei ole voinut saada mallia siitä, miten elämässä voi päästä eteenpäin. Siksi pitäisi pystyä antamaan ulkopuolelta tietoa ja esimerkkejä siitä, miten asioita voi tehdä toisin. Koulutus ja mahdollisuuksien antaminen ovat todella tärkeitä.

  • Teksti: Valtteri Väkevä
  • Kuvat ja video: Liisa Takala



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje