Ajassa
23.11.2017

Sivistysyhteiskunta 2117, osa 11:
Cátia Suomalainen Pedrosa: Monikulttuurinen taide muuttaa asenteita

Portugalista Suomeen muuttanut Cátia Suomalainen Pedrosa johtaa helsinkiläistä kulttuurikeskusta sillä mielellä, että tulevaisuudessa sitä ei tarvita.

Suomalainen Pedrosa_Suomi100
Kulttuurikeskus Caisan johtaja Cátia Suomalainen Pedrosa on huolissaan siitä, ettei väestön rivakka kansainvälistyminen peilaudu suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään todenmukaisesti.


Ruusunpunaiset linssit putosivat silmiltä kolisten ja kovaa. Vuosi oli 1998, ja 18-vuotias Cátia Suomalainen Pedrosa vietti baari-iltaa opiskelukavereidensa kanssa Orivedellä. Tuore ylioppilas oli tullut kansanopiston musiikkilinjalle viettämään välivuotta. Hänelle oli kotona Portugalissa kerrottu toimittajaäidin synnyinmaasta Suomesta vain hyviä asioita.

Ihana illuusio tuhansien järvien hyvinvoivasta lintukodosta romahti hetkessä, kun kantasuomalainen natsiporukka tuli uhoamaan kansainvälisen opiskelijaryhmän pöytään. Aggressiiviset liivimiehet lupasivat karkottaa tulokkaat vaikka väkivallalla, jos nämä eivät muutoin ymmärtäisi poistua maasta.

– Olin ollut Suomessa vain muutaman viikon, kun itkin äidille puhelimessa, että täällä on ihan oikeaa rasismia. Eikä pelko siihen jäänyt, sillä jengi varjosti meitä muualta tulleita aina, kun liikuimme opiston ulkopuolella.

Kulttuurikeskus Caisan johtajana työskentelevä Suomalainen Pedrosa toteaa nyt, lähes 20 vuotta myöhemmin, että ristiriitaiseen todellisuuteen herääminen vaikutti taustalla, kun hän päätti, ettei välivuoden jälkeen palaisi Portugaliin.

Elämäntehtävä löytyi

Vaikka politiikan ja kansainvälisten suhteiden opinnot odottivat yhteiskunnallisesti orientoitunutta musiikinharrastajaa Lissabonin yliopistossa, matka jatkui Orivedeltä Helsinkiin.

Virallisen kotouttamisjakson jälkeen vuonna 2000 Suomalainen Pedrosa aloitti musiikkitieteen opiskelun Helsingin yliopistossa ja valmistui maisteriksi kahdeksan vuotta myöhemmin.

Opintojensa ohessa tarmokas nainen rikastutti pääkaupungin kansainvälistä kulttuuritarjontaa muun muassa latinalaisen Amerikan elokuvafestivaalia järjestävän Cinemaissín taustajoukoissa.

Hän liittyi myös venäläisemigranttien perustamaan Helsingin balalaikkaorkesteriin – eikä aikaakaan, kun järkälemäisen kontrabassobalalaikan soittaja valittiin satavuotiasta orkesteria ylläpitävän yhdistyksen puheenjohtajaksi.

– Suomi on osoittautunut oikeaksi valinnaksi ensinnäkin siksi, että olen saanut täällä maailman korkeatasoisimman koulutuksen ja toisekseen sen vuoksi, että löysin elämäntehtäväni suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistämisessä, Suomalainen Pedrosa kertoo.

– Jälkimmäisestä kiitän osittain Orivedellä kokemaani rasistista hyökkäystä, jonka myötä oivalsin, ettei Suomi olekaan niin suvaitsevainen kuin olin aiemmin olettanut.

Maahanmuuttajasta on moneksi

Caisan nettisivujen pääkuvassa punanenäisellä klovnilla on paksut pullonpohjalinssit ja säikky katse. Vasenta poskea hivelee käsi, jonka pinkin hansikkaan sormiosat näyttävät mustekalan lonkeroilta.

Vai onko turkoosilla turbaanilla päänsä peittänyt tyyppi klovni? Kasvonpiirteistä tulee mieleen hyvin syönyt rekkakuski ja leuan alla näkyvän kukikkaan kauluksen pitsikoristeesta edesmenneen mummon kotitakki.

Arvoituksellisen hahmon alla oleva teksti kannustaa: Ahmi kulttuuria! Nauti Caisan syksyn herkkuvalikoimasta.

Tarjolla on muun muassa kurdistanilaisen kuvataiteilijan Dana Danishmandin Minun Helsinkini -näyttely, kolme New Spanish Cinema -leffamatineaa, latinalaisen Amerikan kitarakonserttisarja Voz de profunda madera sekä monenlaisia esityksiä ja työpajoja lapsille.

Suomalainen Pedrosa ja värikkäät sohvat
Suomalainen Pedrosa toteaa, että kulttuurin kuluttajia ovat koulutetut keski-ikäiset naiset ja pohtii, miten käy, kun heidän määränsä vähenee. Hän kysyy, mistä löydetään uudet yleisöt ja pääsylippujen maksajat.


– Caisa tarjoaa puitteet Suomeen tulleille taiteilijoille. Toivomme, että tätä kautta he löytävät työtilaisuuksia myös muualta. Samalla osoitamme, että maahanmuuttajat voivat tehdä muitakin töitä kuin siivota, ajaa bussia, hoitaa vanhuksia tai skannata tuotekoodeja marketin kassalla.  

Suomalainen Pedrosa korostaa, ettei hän kommentillaan arvota mitään työtä tai tehtävää toista paremmaksi tai huonommaksi. Hän on vain huolissaan siitä, ettei väestön rivakka kansainvälistyminen peilaudu yhteiskuntaan ja työelämään todenmukaisesti.

Tilastot tukevat tavoitetta

– Caisassa maahanmuuttajat ja kantasuomalaiset toteuttavat produktioita yhdessä. Asenteet muuttuvat, kun annamme auktoriteetin ja vastuun ulkomaalaistaustaiselle taiteilijalle. Alamme ymmärtää, miten rajoittunutta on nähdä muiden kulttuurien edustajat soveltuviksi vain tietynlaisiin ammatteihin.

Selustatukea missiolleen Suomalainen Pedrosa saa Helsingin kaupungin tilastoista:

Vuoden 2016 lopussa helsinkiläisiä oli 635 000. Heistä vajaa 15 prosenttia eli 94 000 oli ulkomaalaistaustaisia. Äidinkielenään muuta kuin kotimaisia kieliä puhui 14 prosenttia eli 88 132 helsinkiläistä.

Varhaiskasvatus- ja peruskouluikäisistä vieraskielisiä oli lähes 19 prosenttia ja toisen asteen koulutuksen ikäluokasta 17 prosenttia.

Väestöennusteiden mukaan vuonna 2050 helsinkiläisiä voi olla jopa 866 000. Kasvusta 70 prosenttia tulee maahanmuutosta.

Suomalainen Pedrosa lähettää terveisiä helsinkiläisille teattereille, konserttisaleille ja muille taideyhteisöille. Hän toivoo, että joka puolella ryhdytään miettimään strategioita kansainvälistyvän väestön palvelemiseksi.

– Perinteisesti kulttuuria kuluttavat korkeasti koulutetut keski-ikäiset kantasuomalaisnaiset. Kun heidän suhteellinen määränsä vähenee, mistä löytyvät uudet yleisöt ja pääsylippujen maksajat?

– Mikäli uusia yleisöjä halutaan löytää maahanmuuttajista, on taiteen näkökulmien ja esittäjien heijastettava heidän todellisuuttaan, Suomalainen Pedrosa painottaa.

Väylät auki taidetaloihin

Lomamatka Kanadaan kesällä 2017 kiteytti Suomalainen Pedrosalle tavoitetilan, jota kohti hän päivittäin työssään kulkee.

Voittoa tuottamattoman Canadian Stage -teatteriyhteisön tuottama William Shakespearen näytelmä Loppiaisaato (Twelfth Night) oli nykyaikaan tuotu tulkinta, jonka rooleissa näkyi vähintään yhtä paljon aasialaisesta ja afroamerikkalaisesta alkuperästä kertovia kasvoja kuin aikanaan Amerikan mantereelle Euroopasta muuttaneiden vaaleita pigmenttejä.

– Näytelmää katsoessani ajattelin jälleen, että eihän meillä Suomessa näy muita kuin kantasuomalaisia näyttelijöitä.

Suomalainen Pedrosa lisää, ettei kulttuurikeskus Caisan tehtävä ole säilyttää Helsingin taide-elämän etnistä kirjoa omassa kuplassaan, vaan avata erilaisista taustoista tuleville taiteilijoille väyliä suomalaisten taideinstituutioiden palvelukseen.

– Toivon näkeväni päivän, jolloin Caisaa ei enää tarvita. Se on päivä, jolloin esimerkiksi Helsingin kaupunginteatterin taiteellisen henkilökunnan koostumus vastaa väestörakennetta.

Kaikukadulle uusi Caisa

Helsinkiläisen kulttuurielämän monikulttuuristaminen on Suomalainen Pedrosan mielestä innostava tehtävä, joka edellyttää yhtä lailla pitkäjänteistä rutiinien sietoa kuin aktiivista vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa.

– Olin viimeksi eilen puhumassa ammattikorkeakoulun opiskelijoille johtajan työstä. Kerroin heille, ettei tämä mitään glamouria ole, vaan arkista puurtamista.

Kulttuurikeskuksen johtaja viettää paljon aikaa työpöydän ääressä erilaisien hallintovelvoitteiden ja raportoinnin parissa, ja vastuulla on kymmenen ihmisen organisaatio.
 
Syksyllä 2018 Kaisaniemestä Kallioon muuttavan Caisan tiimiläisten juuret ovat Suomen lisäksi muun muassa Portugalissa, Algeriassa, Kongossa, Nigeriassa, Vietnamissa ja Boznia-Hertzegovinassa.

– Tuleva muutto on meille yhteinen, mukava haaste. Saamme suunnitella Kaikukadulle Elannon entiseen leipätehtaaseen remontoitavat tilat toiveidemme mukaan, ja samalla tietysti pohdimme, miten 21-vuotiaan Caisan toimintaa kannattaisi uudistaa.

Otetaan oppia Portugalista

Pohtiessaan omaa tilannettaan maahanmuuttajana Suomalainen Pedrosa olettaa, että hän on sujahtanut suomalaiseen yhteiskuntaan huomattavasti kivuttomammin kuin moni muu ulkomaalainen.

Tietä ovat tasoittaneet äidiltä saadut sukunimi ja vaalea iho sekä hyvä suomen kielen taito.

Entä onko jotain, mitä portugalilais-suomalainen kulttuurivaikuttaja haluaisi tuoda kasvuympäristöstään Lissabonin läheltä Barreiron kaupungista Helsinkiin?

Mitä me täällä Pohjolassa voisimme oppia eteläeurooppalaisesta elämänmenosta?

– Lapsuudenkotini on kymmenkerroksisessa talossa, jossa totuin kiinalaisiin, brasilialaisiin, intialaisiin, angolalaisiin, guineabissaulaisiin ja kapverdelaisiin naapureihin. Toivon tietysti, että Suomessakin tällainen taustojen monipuolisuus olisi itsestäänselvyys.

Suomalainen Pedrosa ja koristepuu
Kulttuurikeskus Caisa avaa Suomalainen Pedrosan mukaan erilaista taustoista tuleville taiteilijoille väyliä suomalaisten taideinstituutioiden palvelukseen.

Suomalainen Pedrosa kertoo kysyneensä tätä haastattelua varten myös Helsingin yliopiston Biotekniikan Instituutissa työskentelevältä portugalilaiselta puolisoltaan, mitä tämä haluaisi tuoda synnyinmaastaan Suomeen.

– Mies kaipaa spontaania sosiaalisuutta. Hänen mielestään täällä on hankala luoda kontakteja, vaikka toisaalta hän myöntää, että sitten kun jää on murrettu, ystävyys on yleensä syvällisempää ja kestävämpää kuin Portugalissa.

Ei enää poskisuukkoja

Säännöllisesti lapsuudenkotiinsa vanhempiaan tervehtimään matkustava Suomalainen Pedrosa nauraa omassa käyttäytymisessään havaitsemalleen muutokselle.

Paikallisen perinteen tapaan äiti ja tytär istuvat päivittäin tuntikausia läheisessä korttelikahvilassa 50 sentin hintaisen kahvikupin äärellä.

Aina paikalle osuu myös tuttuja, joista osa jatkaa matkaansa ja osa jää vaihtamaan kuulumisia. Hyviin tapoihin kuuluu, että kaikkia tervehditään.

– Usein äiti huolestuu siitä, etten ole tervehtinyt tuttuja, johon minä vastaan, että tietysti olen tervehtinyt.

– Näissä tilanteissa olen tajunnut, miten paljon Suomessa asuminen on vaikuttanut käyttäytymiseeni. Äidin mielestä minä en tervehdi, kun en pussaile kavereita poskelle. Minusta on tullut niin suomalainen, että poskipusuttelu tuntuisi tosi oudolle.

  • Teksti: Paula Launonen
  • Kuvat ja video: Liisa Takala ja Vesa Saarinen (videon editointi)


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje