Ajassa
5.1.2017

Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työllisyystilanne parantunut merkittävästi

Vastavalmistuneita korkeakoulutettuja oli työttömänä marraskuun lopussa 26 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Koulutuksella ja osaamisen kehittämisellä on iso merkitys työllistymisessä ja uusien työpaikkojen syntymisessä, muistuttavat Akavan asiantuntijat.

Opiskelija-elämää_05_a
Koulutustaso näkyy työttömyystilastoissa selvästi.

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien määrä vähenee nopeasti. Korkeakoulutettuja työttömiä oli vuoden 2017 marraskuun lopussa yhteensä 38 383. Vähennystä vuotta aiempaan verrattuna oli 17 prosenttia. Luvut käyvät ilmi Akavan tuoreimmasta työttömyyskatsauksesta.

Erityisesti vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömien määrä on nopeassa laskussa. Heitä oli marraskuun lopussa 26 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vastavalmistuneeksi määritellään alle vuosi sitten tutkinnon suorittaneet.

– Työttömyys noudattelee talouden suhdanteita. Talouden vire on kääntynyt vuodentakaiseen verrattuna hyvin myönteiseen suuntaan: sekä yritysten että kotitalouksien luottamus talouteen on vahvistunut. Tämä näkyy selvästi luottamusindikaattoreissa, kommentoi Akavan ekonomisti Heikki Taulu.

Taloustilanne vaikuttaa Taulun mukaan erityisesti vastavalmistuneisiin, joiden työllisyys heilahtelee muita voimakkaammin suhdanteiden mukana sekä hyvään että huonoon suuntaan.

– Vastavalmistuneiden työttömyystilanne alkoi helpottaa puolisen vuotta muita aikaisemmin, ja heidän työttömyytensä vähenee nyt nopeammin kuin muilla.

Korkeampi koulutus, paremmat työllistymismahdollisuudet

Koulutustaso näkyy työttömyystilastoissa selvästi. Suomessa on tällä hetkellä 600 000 työikäistä, joilla ei ole toisen asteen tutkintoa. Heidän työllisyysasteensa on hieman yli 40 prosenttia, kun taas korkeakoulututkinnon suorittaneilla luku on yli 80 prosentissa.

Akavan puheenjohtajan Sture Fjäderin mielestä 70 prosenttiin kivunnutta yleistä työllisyysastetta pitää pyrkiä parantamaan edelleen 75 prosenttiin.

– Koulutuksen merkitys unohtuu välillä työllistymiskeskustelussa. Korkea koulutus antaa muuttuvassa työelämässä paremmat mahdollisuudet uuden työn löytämiseen. Työllisyysasteen ero eri koulutusasteiden välillä on erittäin iso, ja tähän meidän pitää keskittyä jatkossa entistä voimakkaammin, Fjäder korostaa.

Työttömien osaamiseen panostettava

Akavan asiantuntija Ida Mielityinen pitää tärkeänä, että työttömyysajan palveluita, ohjausta ja koulutusta kehitettäisiin nykyistä kunnianhimoisemmin. Parhaimmillaan niiden avulla luodaan uusia työpaikkoja.

– Työllisyyden hoidon palveluinnovaatiot ovat Suomen tulevaisuuden kannalta olennaisen tärkeintä. Siellä voi muhia meidän uusi vientituotekin, Mielityinen visioi.

Mielityisen mielestä työttömän osaaminen, eli esimerkiksi jonkin alan hallinta, viestintätaidot, oman osaamisen ja sen käyttömahdollisuuksien ymmärrys tai työnhakutaidot, on keskeinen työllistymiseen vaikuttava tekijä.

– On tärkeää luoda työvoimapalvelut, jotka tukevat työttömän aktiivisuutta ja parantavat heidän osaamistaan. Moni työtön päätyy itsensä työllistämiseen tai niin sanottuihin piilotyöpaikkoihin, Mielityinen sanoo.

  • Teksti: Jaana Parkkola
  • Kuva: Ida Pimenoff    


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje