27.12.2017
Työttömyysturvan ja palveluiden on autettava työelämän muutoksissa
Varmempaa lupausta tulevaisuudesta ei voi antaa kuin jatkuva muutos. Yhteiskunnan on tuettava tässä muutoksessa selvästi nykyistä kunnianhimoisemmin, painottaa Akavan asiantuntija Ida Mielityinen.
Uraohjaus on tärkeä tuki oman muutoskyvyn ja työllistyvyyden kehittämisessä.
Meneillään on suuri määrä muutoksia, jotka vaikuttavat työllisten ja työttömien palveluihin sekä työttömyysturvaan. Valmistelussa oleva maakuntauudistus muokkaa palvelurakennetta merkittävästi: maakunnat saavat ison roolin työllisyyden ja työllistyvyyden edistämisessä niin kutsutun kasvupalvelulain myötä.
– Akavalle on tärkeää, että uudistus parantaa koko Suomen elinvoimaa sekä työttömien ja työelämässä olevien palveluita, joiden avulla he voivat parantaa työllistyvyyttään läpi työuran, sanoo Akavan asiantuntija Ida Mielityinen.
Pelkkä työttömien auttaminen ei Mielityisen mukaan riitä, vaan tulevien maakuntien on pystyttävä tunnistamaan työssä olevienkin tarpeet.
– Maakuntien on keksittävä uusia tapoja tukea työpaikkoja ja yksilöitä. Työpaikkojen on saatava osaavaa työvoimaa ja yksilöiden apua uusien töiden löytämiseen.
Tämä edellyttää Mielityisen mielestä suurta harppausta palveluiden kehittämisessä. Parhaillaan hiotaan lainsäädäntöä, jossa maakuntien velvoitteita määritellään.
– Aktiivimallista tulee työttömän loukko ja oikeusturvaongelma, ellei tukena ole palveluita, joiden avulla työtön voi olla aktiivinen, hakea töitä ja parantaa eri tavoin mahdollisuuksiaan työllistyä.
Muutoskyvystä kilpailuvaltti
Mielityinen pitää uraohjausta tärkeänä muutoskyvyn ja työllistyvyyden tukena. Uraohjausta tarjoavat muun muassa oppilaitokset, TE-toimistot, ammattiliitot ja yksityiset yritykset.– Esimerkiksi TE-toimistojen ammatinvalintapsykologien palvelut ovat kaikkien työelämässä olevien käytössä, Mielityinen muistuttaa.
Ida Mielityisen mukaan uraohjaajien ammattitaitoa on osattu käyttää Suomessa varsin vähän.
Hän painottaa, että sekä työyhteisöjen että yksilöiden on jatkuvasti kehitettävä muutoskyvykkyyttään.
– Suhtautumisemme ja kykymme muutokseen vaikuttaa Suomen kilpailukykyyn. Syy on yksinkertainen: jos työikäiset sopeutuvat ketterästi uudenlaisiin tilanteisiin, yrityksillä on resurssit pärjätä globaalissa kilpailussa ja julkisella sektorilla eväät luoda uutta.
Ohjauksesta apua muutosjohtamiseen
Mielityisen mukaan ihmiselle on luontaista etsiä inhimillistä seinää, jota vasten voi pallotella ajatuksia ongelmatilanteissa tai merkittävien valintojen edessä.– Nämä ovat tilanteita, joihin on harvoin olemassa valmiita ratkaisuja, vaan polku on muotoiltava ainakin osin itse. Ohjaajan tuesta on tässä prosessissa apua.
Muutosjohtamisesta puhutaan valtavasti, mutta Mielityisen mielestä yksilön tuki on jäänyt harmillisen vähälle huomiolle.
– Työelämässä muutos edellyttää yleensä yleisen muutoshalukkuuden lisäksi monenlaisten taitojen ja tietojen kehittämistä, jopa ammatillisen identiteetin muutosta. Tätä prosessia usein aliarvioidaan.
Mielityinen arvioi, että erilaisia ohjaustekniikoita ja uraohjaajien ammattitaitoa on osattu käyttää Suomessa varsin vähän.
– Olemme ottaneet uraohjauskapasiteetista käyttöön vasta pienen osan. Lisäksi ohjausmallit kaipaavat uudelleen ajattelua. Tarvitsemme tavoitteellisia päätöksiä ja valintoja yhteiskunnan tasolla, työpaikoilla ja jokaisen yksilön elämässä.
- Teksti: Jaana Parkkola
- Kuvat: Ria Celen (piirros) ja Liisa Takala