Ajassa
22.8.2017


“Tilanne on hälyttävä” – 7 tapaa saada suomalainen innovaatiotoiminta  uuteen nousuun

Suomalaisten yritysten innovaatiotoiminta on historiallisen alhaalla. Akavan tuoretta innovaatio-ohjelmaa valmistelemassa ollut vastaava lakimies Vesa Vuorenkoski sekä Tekniikan akateemiset TEK:in toiminnanjohtaja Heikki Kauppi kertovat seitsemän tapaa saada innovaatiot nousuun. Akavan hallitus hyväksyi innovaatio-ohjelman 21. elokuuta 2017.

1.    Päivitetään tilannekuva

Aivan ensin meidän pitäisi päivittää kuva suomalaisesta innovaatiotoiminnasta, sanoo Akavan vastaava lakimies Vesa Vuorenkoski.

Huono uutinen on, että tilanne on hälyttävä. Tähän on kaksi tärkeää syytä.

– Suomen osaaminen lähtee tällä hetkellä hieman takamatkasta, koska julkista koulutus- ja tutkimusjärjestelmää on leikattu. Yliopistoilla ja korkeakouluilla on entistä vähemmän voimavaroja, ja se näkyy laadussa, Vuorenkoski sanoo.

Toinen iso ongelma on, että yritykset ovat vähentäneet tutkimuksen ja kehityksen voimavaroja rajusti.

Teollisuus investoi TKI:hin tänä vuonna 2,2 miljardin edestä, ja taso on sama kuin vuonna 2000 – siis 17 vuotta sitten. Suomea on pidetty korkeaan osaamiseen perustuvan yritystoiminnan mallimaana, mutta 2000-luvun kasvu on hukattu. Yritysten innovaatiotoiminta on murrosvaiheessa, siis historiallisen alhaalla.

Kuva on karu: teollisuus ei investoi, ja kasvua ei ole näköpiirissä.

Valoa voi nähdä siinä, että vaikka teollisuuden tuotekehitys tökkii, palvelualojen yritykset ovat kasvattaneet tutkimus- ja kehitysinvestointejaan.

– Elinkeinoelämässä on meneillään radikaali rakennemuutos, mutta siitä ei hirveästi puhuta, Vuorenkoski sanoo.

Vesa Vuorenkoski_verkkokäyttö
Akavan vastaava lakimies Vesa Vuorenkoski nostaa esiin innovaatiotoiminnan laskun merkittävimpiä syitä: julkista koulutus- ja tutkimusjärjestelmää on leikattu, mikä heijastuu laatuun. Yritykset ovat vähentäneet voimakkaasti panostuksia tutkimukseen ja kehitykseen.

2. Ajatellaan pitkällä tähtäimellä

Huolestuttavaa on sekin, että teollisuuden pääomakanta on kymmenessä vuodessa laskenut. Tutkimukseen ja kehitykseen tehdyt investoinnit ovat laskeneet vielä enemmän.

– Se ei tuo pitkällä aikavälillä etenkään kansainvälistä kilpailykykyä, Vesa Vuorenkoski sanoo.

Samaa sanoo Tekniikan akateemiset TEK:in toiminnanjohtaja Heikki Kauppi. Hän muistuttaa, että valtaosa Suomen talouskasvusta viimeisen sadan vuoden aikana selittyy innovaatioilla. Silti juuri nyt politiikassa painotetaan kustannuskilpailukykyä, ja innovaatioihin panostusta on samaan aikaan vähennetty. Kaupista se on lyhytnäköistä, eikä tuota kestävää kilpailukykyä.

– Nyt kaikkein tärkein viesti on, että politiikkaa on käännettävä. Se, että tutkimukseen ja kehitykseen ei panosteta, on iso virhe. Yrityksiä ei voi siihen pakottaa, mutta ainakin valtiovalta voi osaltaan luoda edellytyksiä tulevaisuuden kasvulle käyttämällä tutkimukseen ja kehitykseen rahaa eikä vähentämällä sitä, Kauppi sanoo.

3. Ajatellaan innovaatio uusiksi

Ihan ensiksi kannattaa miettiä, mitä me innovaatioilla ymmärrämme. Innovaatiotoiminta ei ole vain teknologioiden kehittämistä.

– Nokian sankaritarina on saanut suomalaiset ehkä liikaakin samastamaan menestyksen ja teknologian, Vuorenkoski sanoo.

Tulevaisuudessa innovaatiot voivat kuitenkin syntyä palvelujen ja teknologian yhdistämisestä. Esimerkiksi nerokas markkinointi tai uusi asiakkaita hyvin palveleva liiketoimintamalli voi olla kansainvälistä kasvua tuova innovaatio.

– Esimerkiksi Ikean liiketoimintamalli ja liikkeet, joiden läpi asiakas kuljetetaan kuin kokoonpanotehtaan liukuhihnalla, ovat innovaatioita, Kauppi sanoo.

Kauppi uskoo, että innovaatiossa pitää kuitenkin yleensä olla jotain sisällöllisesti uutta ja se perustuu usein tieteeseen.

– Ei ole fiksua laskea sen varaan, että mieleen vain välähtää joku idea.

Innovaatio ei ole innovaatio ennen kuin se on kaupallistettu. Siksi insinööreillä olisi hyvä olla ymmärrystä markkinoinnista ja ekonomeilla tekniikasta, Kauppi uskoo. Erilaisen osaamisen yhdistäminen oli myös Aalto-yliopiston idea, ja se on jo synnyttänytkin uutta.

Innovaatiopolitiikankin pitäisi vastata laajaa käsitystä innovaatioista.

heikki kauppi-18hires_vaaka
Tekniikan Akateemisten toiminnanjohtaja Heikki Kauppi huomauttaa, että juuri nyt politiikassa painotetaan kustannuskilpailukykyä, ja innovaatioihin panostusta on samaan aikaan vähennetty. Se on lyhytnäköistä, eikä tuota kestävää kilpailukykyä. – Nyt kaikkein tärkein viesti on, että politiikkaa on käännettävä. Se, että tutkimukseen ja kehitykseen ei panosteta, on iso virhe.

4. Panostetaan taas koulutukseen

Suomessa korkeakoulutettu työvoima on ollut tärkeä yritysten innovaatioiden synnyttäjä. Koulutus on laadukasta, ja iso osa ikäluokasta koulutetaan korkealle. Nyt koulutusleikkaukset ovat vaarantaneet osaamisen kehittymisen. Akavan kanta on selvä: nykyinen koulutusleikkausten tie ei ole kestävä. Jotta innovaatioita syntyy jatkossakin, koulutus ja osaaminen on taas saatava kansainvälisesti kilpailukykyiselle tasolle.  

– Osaamisen rooli on ratkaiseva, kun ajatellaan mitä tahansa menestyvää tuotetta, vaikkapa Wärtsilän tekemää maailman energiatehokkainta dieselmoottoria, Kauppi sanoo.

Tarvitaan korkeatasoista osaamista eri aloilta, jotta saadaan suunniteltua ja valmistettua maailmanluokan tuote, josta asiakkaat ovat myös maksamaan kannattavuuden takaavan hinnan. 

5. Riskinotto mittariksi

Innovaatioiden synty ja kaupallistaminen vaatii riskinottokykyä. Innovaatiopolitiikan pitäisi tähdätä siihen, että suomalaiset yritykset uskaltaisivat ottaa rohkeammin riskejä, sanoo Vuorenkoski.

– 1990-luvulla elinkeinoelämässä oli meininkiä, että nyt valloitetaan maailma. Nyt touhu on mennyt enemmän hallinnointiin, sanoo puolestaan Kauppi.

Kun Tekes tutki suomalaisten tuotekehityspanostusten rakennetta, nykyisiä tuotteita parantelevaan tuotekehitykseen panostettiin enemmän kuin uudistavaan.

– Esimerkiksi Nesteellä säilyttävä kehitys tarkoittaa, että hiotaan Porvoon jalostamon prosessia tehokkaammaksi. Uudistavaa on, että kehitetään prosessi biopolttoaineiden tuotantoon, Kauppi kuvaa.

Pienet edistysaskeleet ja jatkuva parantaminen ovat toki tärkeitä nekin, mutta pitää miettiä myös sitä, millä pärjätään tulevaisuudessa, hän sanoo.

– Tavoite on liian lähellä, jos se on seuraavassa kvartaalissa eikä siinä, mikä läpimurto toisi tulosta 10 vuoden päästä.

Miten sitten heittäydyttäisiin rohkeammin toteuttamaan radikaaleja innovaatioita? Yhteiskunnan toimenpiteitä kuten suoria tukia tai lainoja pitäisi arvioida sen mukaan, kannustavatko ne kunnianhimoon.

6. Valtio luomaan kysyntää

Monissa suurissa innovaatioissa valtiollinen toimija on luonut kysyntää uusille ratkaisuille. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on avaruus- ja sotateollisuuden toiminnan takia uutta teknologiaa, jota muuten ei olisi.

– Suomessa voisimme ajatella esimerkiksi lääketieteellistä teknologiaa ja hyvinvointipalveluita. Ja elintarvikepuolella on vaikka mitä, sillä meillä on jo vahva pohja esimerkiksi puhtaaseen ja luonnonmukaiseen tuotantoon,  Vuorenkoski luettelee.

– Suuret ratkaisut saattavat joskus olla vähän ulkona tavallisen yrityksen visiosta. Mutta jos valtio luo kysyntää, yritys voi nähdä paremmin, että meillä on tarvetta ratkaisuille, joita ei vielä ole, mutta jotka parantaisivat kaikkien hyvinvointia.

Kauppi nostaa esiin valtion “fiksun sääntelyn”. Sitä oli vaikka 1990-luvulla se, että Pohjoismaat sopivat yhteisestä matkapuhelinstandardista. Se toi yrityksille suuremman markkinan ja auttoi Nokiaa ja Ericssonia kasvamaan nopeasti.

Sääntelyn kannattaa määritellä tavoitteet, tietyt suoritusarvot, Kauppi sanoo. Se, miten tavoite saavutetaan, voidaan jättää yritysten päätettäväksi ja keksittäväksi.

7. Tuetaan kaikenkokoisia yrityksiä

Ovatko yrityksille ohjatut tuet tasapainossa, onko esimerkiksi pienten yritysten helppoa tehdä yhteistyötä korkeakoulujen kanssa, Vuorenkoski kysyy.

Suomessa on vain parikymmentä globaalisti suurehkoa yritystä. Vienti on harvojen tukijalkojen varassa. Myös pienille ja keskisuurille yrityksille pitäisi luoda paremmat mahdollisuudet luoda innovaatioita ja hyödyntää korkeakoulujen osaamista.

– Olemmeko me reagoimassa oikein esimerkiksi palveluyritysten innovaatiotoiminnan trendiin, ja onko sille julkista tukijärjestelmää, Vuorenkoski kysyy.

Kauppi muistuttaa, että ensin kannattaa selvittää, mistä ongelma perimmältään johtuu: miksi pienet ja keskisuuret yritykset eivät hyödynnä korkeakouluja?

– Aina ei ole kysymys rahoituksesta. Pienissä yrityksissä vähäinen yhteistyö korkeakoulujen kanssa voi johtua osaamisen vähyydestä, tai yksinkertaisesti siitä, että korkeakouluja ei tunneta. Jos yrittäjällä ei ole yliopistokoulutusta, ei professorien kanssa ehkä ole edes yhteistä kieltä. Syynä voi olla myös uskalluksen puute.

  • Teksti: Veera Luoma-aho
  • Kuvat: Liisa Takala (Vesa Vuorenkoski) ja Jari Härkönen (Heikki Kauppi)

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje