Ajassa
7.11.2018

Tieteentekijöiden liitto palkitsi vakaumuksellisen vaikuttajan

Vuoden 2018 tieteentekijänä palkittu historioitsija Jussi Jalonen kiittää vahvaa yhteishenkeä, jolla yliopistoyhteisö valmistautuu eduskuntavaaleihin. Tulevan hallituksen pitää korjata viime vuosien politiikalla aiheutetut vauriot.


Vuoden tieteentekijä 2018 Jussi Jalonen_kuva
”Meidän on aktiivisesti puolustettava yliopistoinstituutiota ja suomalaista sivistysyhteiskuntaa. Tarvitaan lisää julkista rahoitusta ja tiedeyhteisön autonomiaa”, sanoo vuoden 2018 tieteentekijä Jussi Jalonen.

Filosofian tohtori Jussi Jalonen on apurahatutkija ja ammattiyhdistysaktiivi, jonka blogikirjoituksissa ja muissa kannanotoissa pian päättyvä vaalikausi näyttäytyy yliopistoinstituution romuttamisen ja neuvottelukulttuurin murtamisen aikakautena.

Jalosen mielestä neljän viime vuoden aikana tehdyt rahoitusleikkaukset ovat sekä kaventaneet pohjaa tutkimukselta ja opetukselta että ruokkineet vastakkainasettelua työnantajan ja työntekijöiden välillä.

Neuvottelukulttuurin muutos juontaa tosin vieläkin kauemmas, vuoteen 2010. Tuolloin voimaan tullut yliopistolaki lakkautti virat. Niinpä palkoista, eläkkeistä ja muista työntekemisen ehdoista ei enää neuvotella valtiotyönantajan kanssa vaan pöydän toisella puolella istuu Elinkeinoelämän keskusliittoon kuuluva Sivistystyönantajat.

– Kun työsopimusneuvottelut keväällä 2018 käynnistyivät, tavoitteemme olivat varsin kohtuulliset. Työnantaja pakotti meidät lakkoon kovalla asenteellaan. Yliopistoväen työtaistelu alkoi Helsingistä ja laajeni Tampereelle, jossa minä toimin lakkopäällikkönä, Jalonen kertoo.

Vauriot pitää korjata

Vaikka Jalonen toteaa olevansa tyyppi, joka ei liiemmin palkinnoista perusta, Tieteentekijöiden liiton tunnustusta hän arvostaa. Hyvältä tuntuu erityisesti se, että ehdotuksen taustalla ovat kollegat. Palkintoehdotuksessa tamperelaiset tieteentekijät korostivat aktiivisuutta, jolla Jalonen on tuonut esille Tampereen yliopistoyhteisölle tärkeitä fuusioimisesta ja säätiöittämisestä aiheutuvia haasteita.

– Aikaisemmin oli itsestään selvää, että yliopistoja johtavat yliopistolaiset itse. Säätiömuotoisessa yliopistossa rahoitus tulee tulee pitkälti säätiön taustayhteisöiltä, joiden edustajat istuvat yliopiston hallituksessa, eli sisäistä päätösvaltaa käyttävät ulkopuoliset ihmiset, eikä tämä ole oikea linja.

Kritisoidessaan istuvan hallituksen lyhytnäköistä sivistyspolitiikkaa Jalonen korostaa, ettei hän ole ainoa, jonka mielestä kevään 2019 eduskuntavaalien jälkeen aloittavan hallituksen tärkein tehtävä on ryhtyä korjaamaan nykyisien päättäjien aiheuttamia vaurioita.

– Yliopistomaailmassa vallitsee nyt vahva yhteishenki. Aiomme tehdä kaikkemme, jotta julkista rahoitusta lisätään, ja yliopistojen autonomiasta huolehditaan. Kevään vaaleissa on kaksi kansakunnan tulevaisuuden kannalta olennaista teemaa: toinen on sotereformi ja toinen on sivistys.

Astu esiin, rivitutkija!

Sekä Tieteentekijöiden liitossa että JUKOssa aktiivinen Jalonen kannustaa mahdollisimman monia mukaan henkilöstöyhdistyksiin riippumatta siitä, perustuuko oma suhde tieteentekemiseen toistaiseksi voimassa olevaan työsopimukseen tai apurahalla tehtävään työhön.

Virallisen järjestäytymisen lisäksi Jalonen rohkaisee kollegoitaan vaikuttamaan erilaisina vapaamuotoisina verkostoina. Hän muistuttaa, että fiksut ihmiset voivat saada äänensä kuuluville monia reittejä pitkin: pienenkään keskustelukerhon ei kannata pitää matalaa profiilia, kun siellä pohditaan ratkaisuja yliopistoyhteisön kehittämiseksi.

– Yliopistojen pitää kuulua ja näkyä yhteiskunnassa laajasti. Julkkistutkijoiden, rehtorien ja professorien lisäksi rivitutkijoiden on osallistuttava keskusteluun, Jalonen painottaa.

Tietoa kaikille

Yhtenä palkitsemisperusteena Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen mainitsee Jalosen aktiivisuuden, jolla hän huolehtii Tampereella työskentelevien kansainvälisten tutkijoiden tiedontarpeesta.


Petri Koikkalainen_kuva
”Vuoden tieteentekijä palkitaan yhteiskunnallisesta aktiivisuudesta, tiedepalkinto se ei ole”, toteaa Tieteentekijöiden Liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen.

– Jalonen laati ja jakeli verkkoon englanninkielisiä uutisia, tiivistelmiä ja tarvittaessa laajempiakin käännöksiä, kun keväällä käytiin TES-neuvotteluita. Samalla tavalla hän on aktiivinen aina, kun Tampereen yliopistofuusion ympärillä tapahtuu henkilöstön kannalta kiinnostavia asioita.

Koikkalaisen mielestä Jalonen on poikkeuksellisen aikaansaava ja monipuolinen tutkija: hän on kirjoittanut kymmenen viime vuoden aikana neljä kirjaa ja kymmeniä tieteellisiä julkaisuja. Tieteellisen kirjoittamisen ohessa Jalonen ruotii ajankohtaisia ilmiöitä blogissaan ja osallistuu keskusteluihin sosiaalisessa mediassa.

– Jalonen on sivistynyt, salamannopea ajattelija ja muistijättiläinen. Hän yhdistää tämän päivän tilanteet terävästi historialliseen kontekstiin ja analysoi samalla tapahtumien vaikutuksia tulevaan kehitykseen, Koikkalainen määrittelee.

  • Teksti: Paula Launonen
  • Kuvat: Jussi Jalonen (Milla Talassalo), Petri Koikkalainen (Veikko Somerpuro)

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje