16.6.2017
Q&A: Salassapitosopimukset
Miksi Akava selvitti salassapitosopimuksia, ja mitä muutoksia Akava esittää? Lue Akavan vastaavan lakimiehen Vesa Vuorenkosken vastaukset kysymyksiimme.
Salassapitoehdot ja -sopimukset ovat yleistyneet selvästi viime vuosina.
Akava selvitti, kuinka yleisiä ja millaisia salassapitoehdot ovat akavalaisten yrityksissä työskentelevien työntekijöiden työsopimuksissa. Selvityksen mukaan salassapitosopimukset ovat hyvin yleisiä. Akavan vastaavan lakimiehen Vesa Vuorenkosken mukaan ongelmana näissä sopimuksissa ja niiden ehdoissa on, että niiden lainsäädännöllinen perusta on joillekin yrityksille epäselvä. Vuorenkoski vastaa lyhyesti salassapitoselvitykseen ja Akavan tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin.
Miksi asia on nyt ajankohtainen?
– Työsopimuslain työsuhteen aikaista salassapitoa koskevaa säännöstä uudistetaan liikesalaisuusdirektiivin implementoinnin vuoksi. Salassapitoehdot ja -sopimukset ovat yleistyneet selvästi viime vuosina. Selvitys tehtiin, jotta saamme paremman kuvan tilanteesta.
Mitä Akava esittää?
– Salassapitoehdoista ja -sopimuksista on saatava oma säännös työsopimuslakiin. Laissa on määriteltävä reunaehdot salassapitoehtojen ja -sopimusten käytöstä. Esitämme että salassapitoehdot ja -sopimukset voisivat olla voimassa vain kuusi kuukautta työsuhteen päättymisen jälkeen ja niiden rikkomiseen voisi liittää enimmillään kuuden kuukauden palkkaa vastaavan sopimussakon.
Mistä tulee uutisoitu 20 vuoden sopimussakko?
– Selvityksessä havaittiin, että suurin yksittäinen sopimussakko vastasi suurin piirtein henkilön 20 vuoden bruttopalkkaa.
Mistä johtuu, että aika isossa osassa salassapitosopimuksia ei ole sopimussakkoa tai vahingonkorvausta?
– Tämä johtuu siitä, että laki luo vahingonkorvausvelvollisuuden, kun työsopimuslaissa säädettyä työsuhteen aikaista salassapitovelvollisuutta rikotaan. Tämä vahingonkorvausvelvollisuus seuraa mukana sopimuksella, jolla pidennetään salassapitovelvollisuutta työsuhteen päättymisen jälkeiselle ajalle. Sen vuoksi sitä ei välttämättä aina sopimuksissa mainita, vaikka vahingonkorvausvelvollisuus olisikin olemassa.
Mihin lakiin esitämme muutosta?
– Työsopimuslain 3 luvun 4 pykälään, ei työehtosopimuslakiin.
Miksei saisi sopia pidemmästä salassapitovelvollisuudesta?
– Salassapitovelvollisuudella rajoitetaan aina jossain määrin työntekijän oman osaamisen hyödyntämistä muissa ammattiaan vastaavissa tehtävissä. Pidämme mahdollisena, että laissa mahdollistettaisiin myös jonkin verran pidempien salassapitosopimusten tekeminen, mutta siihen pitäisi olla erittäin hyvin perusteltu syy. Joissakin tehtävissä tehdään esimerkiksi niin pitkäjänteistä tuotekehitystyötä, että hieman pidempi salassapitovelvollisuus voisi olla perusteltua.
Miksi sopimussakkoa pitää rajoittaa?
– Sopimussakko on aina erillinen vahingonkorvauksesta, jonka tulisi olla ensisijainen hyvitys. Sakko ei perustu aiheutuneisiin vahinkoihin.
- Teksti: Jaana Parkkola
- Kuva: Ida Pimenoff