Ajassa
19.4.2017

Professori Niklas Bruun: Työsopimuslain uudistusten vaikutukset työllisyyteen vähäiset

Ruotsalaisen kauppakorkeakoulun Hankenin professori Niklas Bruun ei usko uudistetun työsopimuslain työllistäviin vaikutuksiin. Hänen mielestään tärkeämpiä ovat valmisteilla oleva työaikalainsäädäntö ja työmarkkinajärjestöjen väliset suhteet.

Työelämää_14_b
Työsopimuslakiin tulleet muutokset pidentävät koeaikaa, lyhentävät työnantajan takaisinottovelvollisuutta ja helpottavat pitkäaikaistyöttömän määräaikaista palkkaamista.


Vuoden alussa voimaan tulleiden työsopimuslain uudistusten vaikutukset työllisyyteen ovat kyseenalaisia. Näin väittää Hankenin kauppatieteiden professori Niklas Bruun.

Tammikuun alussa työsopimuslakiin tulleet muutokset pidentävät koeaikaa, lyhentävät työnantajan takaisinottovelvollisuutta ja helpottavat pitkäaikaistyöttömän määräaikaista palkkaamista.

– Uudistuksia tehdään työllisyyden nimissä, mutta koeajan pituudella tai takaisinottovelvollisuuden pituudella ei kansainvälisen tutkimustiedon valossa ole kovin suurta vaikutusta yritysten työllistämiseen, kertoo professori Niklas Bruun.

Hänen mukaansa osittain voimassa olevat ja osittain vasta tekeillä olevat lakiuudistukset ovat vain symbolilainsäädäntöä.

– Niillä halutaan osoittaa, että tässä ikään kuin tehdään yrittäminen helpommaksi, Bruun kuvaa.

Työmarkkinasuhteetkin pitäisi hoitaa

Bruunin mielestä työsopimuslain muutoksia enemmän merkitsevät työryhmässä valmisteilla oleva työaikalainsäädäntö ja työmarkkinasuhteet Suomessa.

Hän pohdiskelee, miten työmarkkinasuhteet tässä eteenpäin hoituvat, kun Elinkeinoelämän keskusliitto EK on irtisanonut keskusjärjestösopimukset.

 – On mielenkiintoista nähdä, millä tavoin eri aloilla suhtaudutaan näiden sopimusten jatkamiseen ja halutaanko niihin paljon muutoksia. Ja millä tavalla tämä prosessi hallinnoidaan, Bruun miettii.

 – Minusta tuntuu, että jos nyt ajattelee lähiaikojen työoikeutta, niin tällä on aika suuri merkitys.

Liittosopimukset tehtävä huolella

Bruunin mielestä liittojen olisi järkevää ottaa EK:n irtisanomien keskusjärjestösopimusten pykälät omiin sopimuksiinsa.

– Nämä lukuisat sopimukset ovat aika laaja-alaisia ja sisältävät paljon asiaa. Jotkut niistä ovat ammattiyhdistysliikkeen kannalta hyvin merkittäviä.

Bruun tarkoittaa esimerkiksi sopimuksia, joiden mukaan työnantajat pidättävät työntekijöiden jäsenmaksut palkoista ja tilittävät ne liitoille.

– Jos työnantajat ilmoittaisivat, että tähän ei enää suostuta, luulen, että ammattiliitot reagoisivat aika voimakkaasti. Kyllä siitä varmasti aikamoinen kalabaliikki syntyisi.

Luottamusmiehet selvittelevät kiistat

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen vaati vuosi sitten rinnakkaisen järjestelmän rakentamisesta luottamusmiesjärjestelmän rinnalle.

Hän kertoi olevansa huolissaan järjestäytymättömien yritysten järjestäytymättömistä työntekijöistä, joilla ei ole omia luottamusmiehiä.

– Luottamusmiehet ovat lähtökohtaisesti liittojensa jäsenten edustajia. Meillä pitäisi olla sellainen järjestelmä, jossa liittoon kuulumattomienkin ääni tulisi kuulluksi, Pentikäinen totesi.

Niklas Bruunin mukaan luottamusmiesjärjestelmä on ollut se, jonka avulla on pystytty käsittelemään työpaikkojen ristiriidat.

– Sillä tavalla ne on meillä hoidettu. Luottamusmiesjärjestelmän turvin asiat on hoidettu sovittelemalla myös Ruotsissa ja Tanskassa. Luottamusmies on Pohjoismaissa se, joka selvittelee kiistat työnantajan kanssa.

Bruunin mielestä tämä on taloudellisesti edullinen ja järkevä tapa toimia.

– Mielestäni työnantajien kannattaa antaa luottamusmiehille vapaata näiden tehtävien hoitamiseen. Tämä tulee paljon halvemmaksi, kuin maksaa lakimiehille riitojen hoitamisesta.

Työnantajat vaativat paikallisen sopimisen lisäämistä. Tämä edellyttää Bruunin mielestä luottamusmiesjärjestelmää.

– Jos paikallista sopimista halutaan vahvistaa, pitää vahvistaa myös niitä mekanismeja, joilla sopimista voidaan järkevästi hoitaa.

Mihin firmojen henkilöstöedustus unohtui?

Bruun ihmettelee, mihin katosi hallituksen papereissa aiemmin esillä ollut työntekijöiden hallintoedustus.

Hänen mukaansa edustus on Suomessa "aika heikko".

– Meillä hallintoedustuslaki sanoo vain, että jos työntekijät vaativat, jonkinlaista edustusta pitää olla. Laki on kuitenkin hyvin väljä. Se koskee yrityksiä, joissa on yli 150 työntekijää.

Bruun toivoo, että Suomessa otettaisiin oppia Ruotsista, jossa työntekijät ovat lain perusteella edustettuina yrityksen hallituksessa, jos yrityksellä on yli 25 työntekijää.

– Mielestäni hallintoedustusta kannattaisi vahvistaa meilläkin esimerkiksi yli 50 työntekijän yrityksissä, koska se luo työntekijöille enemmän ymmärrystä bisneksen teosta ja siitä, minkä takia joitakin toimia tehdään. Se tuo myös enemmän luottamusta päätöksiin, joiden perusteita muuten epäillään.

  • Teksti: Mika Peltonen, UP-uutispalvelu
  • Kuva: UP-uutispalvelu

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje