Ajassa
29.11.2018


Osmo Soininvaara: ”Asumisen tukeminen korottaa vuokria ja ajaa pienipalkkaiset pois Helsingistä”

Nykyinen järjestelmä ei edistä työvoiman liikkuvuutta eikä asumisen tasa-arvoa. Se ei myöskään ratkaise asuntopulaa, sanoo Osmo Soininvaara. Hän selvitti asumistuen ja muiden tukien merkitystä asuntopolitiikan välineenä Akava Worksin toimeksiannosta.


soininvaara-osmo_2
”Pitäisi harkita yhteiskunnan omistamia, liki markkinavuokraa periviä vuokrataloja, joissa vuokrasuhteet olisivat turvallisia. Näin syntyvä voitto pitäisi käyttää asuntotuotannon lisäämiseen”, ehdottaa Osmo Soininvaara. Hän selvitti tukien vaikutusta asuntopolitiikkaan.

Asumistuki asuntopolitiikan välineenä, tarkastelussa erityisesti Helsingin seutu -raportissaan Soininvaara valaisee konkreettisten esimerkkien avulla suomalaisen asumistukijärjestelmän kummallisuuksia.

– Hyvinvointiyhteiskunnan arvojen mukaisesta tavoitteesta – vähävaraisten perheiden asumisen turvaamisesta – ollaan tultu tilanteeseen, jossa tukijärjestelmä toimii vuokria nostavana mekanismina ja takaa vuokranantajille parhaat tuotot pienistä yksiöistä, Soininvaara kiteyttää.

Vuoteen 2015 asunnon koko oli keskeinen tuen myöntämiskriteeri. Täyden tuen saaminen edellytti riittävän väljää asumista; näin haluttiin edistää kohtuullista asumistasoa kaikille.

Nykyisessä järjestelmässä asunnon koko ei ratkaise. Tuen saaja voi vapaasti päättää, asuuko hän mieluummin pienessä asunnossa keskustassa vai suuressa asunnossa kaupungin laidalla.

– Tätä päätöstä on syytetty pienten asuntojen vuokrien noususta, sillä yhä useampi haluaa asua urbaanisti, Soininvaara toteaa. Hän viittaa Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimukseen, jonka mukaan kaupunkimaiseen ympäristöön haluavien määrä kasvoi neljässä vuodessa 28 prosentista 35 prosenttiin, eli melkein 400 000 hengellä.

– Muun muassa luovien alojen työntekijät asuvat ja työskentelevät mielellään urbaanissa ympäristössä, jossa ihmisten välinen vuorovaikutus on helppoa. Useiden tutkimusten mukaan tiivis kaupunkirakenne parantaa näiden alojen tuottavuutta.  

Tuen voimalla ylöspäin

Asumista tuetaan Suomessa kahdesta järjestelmästä, joista toinen on valtion maksama yleinen asumistuki. Sitä saavat esimerkiksi työttömät, pienipalkkaiset palkansaajat, vähävaraiset eläkeläiset ja opiskelijat. Enimmillään se korvaa 80 prosenttia asumiskuluista.

– Hyväksyttävä maksimivuokra on kuitenkin niin matala, että käytännössä vuokran korkeus ei vaikuta tuen määrään, Soininvaara huomauttaa.

Kaikkein heikoimmassa asemassa olevat voivat saada asumiseen tukea myös osana toimeentulotukea, jonka kustannuksista valtio maksaa puolet ja kunta puolet. Koska toimeentulotuen sisältämä asumiskulukulukatto nousee korkeammalle kuin yleisen asumistuen yläraja, esimerkiksi Helsingissä moni toimeentulotukeen oikeutettu asuu käytännössä ilmaiseksi.

– Varsinainen asumistuki ei ainakaan Helsingissä riipu vuokran korkeudesta, mutta toimeentulotukena jaettava asumistuki on synnyttänyt veronmaksajien kukkaroa nakertavan kehän korvaamalla asumisesta sitä enemmän, mitä kalliimmin tuen saaja asuu.

Soininvaaran mukaan nykyjärjestelmä on paitsi kansantaloudelle kallis, myös epäoikeudenmukainen. Lastentarhanopettajat ovat esimerkki väliinputoajista, jotka eivät ole riittävän pienituloisia päästäkseen edulliseen valtion tuella rakennettuun vuokrakotiin (esimerkiksi Helsingin kaupungin omistamat vuokratalot) tai saadakseen tukea vuokranmaksuun vapailla markkinoilla.

– Myös pienten omistusasuntojen hinnat ovat Helsingissä karanneet pienipalkkaisten ulottumattomiin. Hinnat ovat nousseet sijoittajien ryhdyttyä ostamaan niitä varmatuottoisiksi vuokra-asunnoiksi, Soininvaara lisää.

Väliinputoaja hyppää junaan

– Niinpä Helsingissä työskentelevät pienipalkkaiset joutuvat hakeutumaan kehyskuntien halvempiin asuntoihin. Lopputulosta voi käydä katsomassa Helsingin rautatieasemalla kello 16 jälkeen, kun tuhannet pienipalkkaiset kansoittavat työpäivän päätyttyä pohjoiseen suuntautuvat lähiliikenteen junat.

Soininvaara huomauttaa, etteivät Helsingin kalliista asumisen hinnasta kärsi pelkästään pienipalkkaiset työssäkävijät. Myös urbaania ympäristöä suosiva luova luokka on ryhtynyt pakkaamaan muuttokuormia.

– Kaupungissa asuminen on tullut niin suosituksi ja siksi kalliiksi, ettei luovalla luokalla ole siihen enää varaa. Mielestäni tällainen luovan luokan hajautuminen on riski koko kansakunnan innovatiivisuudelle.

Lisää asuntoja kalliille alueille

Mitä sitten pitäisi tehdä, jotta asuminen Helsingissä ja muissa kasvukeskuksissa olisi mahdollista myös muille kuin hyvätuloisille kansalaisille? Soininvaaralla on vastaus: tukijärjestelmää pitäisi yksinkertaistaa, ja kuntien on tultava nykyistä isommalla panoksella mukaan vuokra-asuntomarkkinoille.

– Pitäisi harkita yhteiskunnan omistamia, liki markkinavuokraa periviä vuokrataloja, joissa vuokrasuhteet olisivat turvallisia. Tämä ei maksaisi kunnille mitään. Päinvastoin: syntyisi voittoa, joka pitäisi käyttää asuntotuotannon lisäämiseen.

Soininvaaran mukaan asuntopolitiikan voittajia ovat ne, jotka ymmärsivät aikanaan ostaa asunnon sieltä, missä asuntojen hinnat ovat nousseet huimasti. Tämä ansioton voitto on pois asuntomarkkinoille tulevilta nuorilta, joilta omistusasuntojen hinnat ovat karanneet ulottumattomiin.

– Perimmäinen ongelma on se, että asuntoja on liian vähän. Tähän ei ole muuta ratkaisua kuin rakentaa lisää asuntoja sinne, missä asuntojen hinnat ovat korkeimmat.


  • Teksti: Paula Launonen
  • Kuva: Pertti Nisonen, Helsingin kaupunki

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje