Ajassa
5.3.2018

Onko aivovuoto Suomelle jo ongelma?

Kuinka paljon tutkijakoulutuksen saaneita muuttaa vuosittain ulkomaille? Miten moni lähtee ulkomaille opiskelemaan? Entä kuinka moni ulkomainen korkeakouluopiskelija työllistyy Suomeen? Teimme yhteenvedon Suomen aivoviennistä ja -tuonnista.


Opiskelija-elämää_35_a
Suomalaiset lähtevät entistä innokkaammin myös suorittamaan tutkintoa ulkomaille.

Korkeakoulutettujen siirtymisessä töihin ulkomaille ei Akavan johtavan asiantuntijan Ida Mielityisen mukaan ole lähtökohtaisesti mitään pahaa.

– Päinvastoin Suomen työmarkkinat kaipaavat kansainvälistä liikkuvuutta tänne ja täältä pois. Olisi hyvä, jos ainakin osa muuttajista palaisi kansainvälisen kokemuksensa kanssa takaisin Suomen työmarkkinoille, Mielityinen korostaa.

Hänen mukaansa Suomessa tulisi arvostaa kansainvälistä kokemusta nykyistä paremmin.

Vaikka Suomessa yritetään reagoida muuttuvaan työelämään, ihmisten osaamisalueet voivat olla niin eriytyneet ja kapeat, että työhön sopivia ei välttämättä valmistu oikea-aikaisesti.

Korkean osaamisen toimialoja ei luoda nopeasti.

– Erityisesti tutkimus- ja kehittämistoiminnalla on usein vahva, jopa kymmenien vuosien tutkimusperusta, jota ei sadan päivän pikakoulutuksella saada, Mielityinen muistuttaa.

Kansainvälistä korkeakoulutettua työvoimaa siis tarvitaan.

Lisäksi heterogeeninen työyhteisö on tutkitusti luovempi, viihtyisämpi ja tuottavampi.

Akateeminen työttömyys ajaa ulkomaille

Suomesta muuttaa vuosittain noin 1 600–1 800 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta ja tutkijatasoisia tiedeammattilaista, käy ilmi Tilastokeskuksen tiedoista. Suurimmat muuttovirrat kohdistuvat Eurooppaan ja Amerikkaan.

– Meillä on vahva vaikutelma, että aivovuotoa ulkomaille on. Se aiheuttaa Suomeen osaamisvajetta, Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja, yhteiskuntatieteiden tohtori Petri Koikkalainen toteaa.

Koikkalaisen mukaan korkeimmin koulutettujen lähtöön on vaikuttanut akateeminen työttömyys. Sen syynä ovat muun muassa yliopistojen leikkaukset. Varojen puutteessa yliopistot ovat joutuneet vähentämään henkilökuntaa ja luopumaan osasta tutkijaohjelmistaan.

Paalaajista huolimatta muuttotappiota syntyy

Kaikista korkea-asteen tutkinnon suorittaneista noin 40 000 on lähtenyt maasta vuoden 2002 jälkeen. Muuton syitä ei tilastoida.

Vuosittain ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita ja tohtoritasoisia muuttaa Suomeen takaisin, joten muuttotappiota syntyy tilastojen mukaan vuosittain noin 600–800 korkeakoulutetun verran.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATTin erikoistutkija Ilpo Kauppinen ei pidä nykyistä korkeakoulutettujen muuttoa merkittävänä aivovuodon kannalta. Hän kertoo Taidot työhön -hankkeen nettisivuilla ulkomaiden houkuttelevan asiantuntija-ammateissa toimivia korkeampien palkkojen ja alempien verojen vuoksi.

Kauppinen ennustaa kuitenkin ongelmia, jos maastamuuttajien määrä tulevaisuudessa nousee.

Ulkomailla opiskelu tuo kansainvälistä kokemusta

Suomalaiset lähtevät entistä innokkaammin myös suorittamaan tutkintoa ulkomaille, kertoo kansainvälistymisen vastaava asiantuntija Irma Garam opetushallituksesta.

Tarkkaa tietoa syistä ei tiedetä.

– Kasvavat ulkomaanopiskelut saattavat kertoa, että suomalaiset nuoret ovat kansainvälisempiä kuin aikaisemmin ja heillä on kykyä hakeutua maailmalle opiskelemaan, Garam pohtii.

Ulkomaan opinnot herättävät kysymyksen, onko suomalaisessa koulutusjärjestelmässä jotain, joka työntää nuoria ulkomaille.

Suosituimpiin opintoihin, kuten lääketieteisiin ja oikeustieteisiin, on vaikea päästä opiskelemaan. Vaihtoehtona on tutkinnon suorittaminen ulkomailla.
 
– Ulkomailla opiskelun kasvua on tapahtunut kautta linjan kaikilla opintojen aloilla, Garam täsmentää.

Hän uskoo ulkomailla tutkinnon suorittaneiden saavan tärkeää oppia kansainvälistymisessä.

– Kansainvälinen kokemus on arvokasta Suomelle.

Opetushallituksen vuonna 2017 päättyneen "Korkeakoulusta työelämään" -selvityksen mukaan yli 57 prosenttia ulkomailla opiskelleista palaa Suomeen.

Suomen houkuttelevuus vähenee

Myös Suomi kouluttaa ulkomaisia huippuosaajia. Vuonna 2016 Suomessa opiskeli runsaat 21 000 ulkomaista korkeakouluopiskelijaa, joista 17 prosenttia suoritti tohtorintutkintoa. Yliopistossa opiskeli lähes 11 200 ulkomaalaista. Suurin osa yliopisto-opiskelijoita on tullut Kiinasta.

Kiinalaisten opiskelijoiden osuus on kuitenkin laskenut vuodesta 2012. OECD:n tilastojen mukaan he valitsevat nykyään opiskelumaaksi mieluiten Yhdysvallat, Iso-Britannian, Australian tai Saksan.

Suomeen opiskelemaan hakevien määrä on pudonnut noin neljänneksen. Suomalaisten korkeakoulujen suosioon vaikuttavat viime syksynä käyttöön otetut lukukausimaksut EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta hakevilta opiskelijoilta.

Kansainvälisten osaajien toivotaan jäävän

Suurin haaste asiantuntijoiden mukaan on, miten tutkinnon suorittaneet ulkomaalaiset saadaan valmistumisensa jälkeen kiinnittymään työelämään ja yhteiskuntaan.

Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan Suomella on tarvetta noin 7 000-9 000 huippuosaajalle. Esimerkiksi Tanska, Hollanti ja Itävalta ovat tehneet omat ohjelmansa huippuosaajien houkuttelemiseksi maahan.

Opetushallitus selvitti vuonna 2009 korkeakoulututkinnon suorittaneiden ulkomaalaisten työllistymistä Suomessa. Selvityksen mukaan neljännes ulkomaalaisista tutkinnon suorittaneista opiskelijoista lähti Suomesta seuraavan vuoden aikana. 51 prosenttia työllistyi Suomeen ja seitsemän prosenttia jatkoi opiskeluja.

Vielä viiden vuoden jälkeen 44 prosenttia ulkomaalaisista oli töissä Suomessa. Paras työllisyysaste oli EU:n ja ETA-alueen kansalaisilla.

  • Teksti: Tiina Tenkanen, UP-uutispalvelu
  • Kuva: Ida Pimenoff



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje