Ajassa
27.2.2018

Naisten palkkakuoppa on juurtunut syvälle rakenteisiin

Paula Koskinen Sandbergin mukaan sukupuolten palkkatasa-arvoa voidaan edistää sekä työpaikoilla että työmarkkinaosapuolien sopimuksissa. OP Vakuutuksen stipendin saaja selvitti väitöstutkimuksessaan naisten palkkakuopan historiaa ja nykytilaa.

Paula Koskinen Sandberg
”Ymmärrys eri alojen ja tehtävien välisistä palkkasuhteista ei suinkaan ole muuttumaton, vaan siihen on mahdollista vaikuttaa aktiivisesti politiikan keinoilla”, huomauttaa naisten ja miesten palkkaeroja tutkinut FT Paula Koskinen Sandberg.


Samaan aikaan, kun virallinen Suomi peukuttaa sukupuolten tasa-arvoa kaikilla elämänalueilla, maksetaan naisille lähes 20 prosenttia huonompaa palkkaa kuin miehille.

Näin siitä huolimatta, että laki naisten ja miesten tasa-arvosta kieltää palkkasyrjinnän ja velvoittaa työpaikkoja toimiin samapalkkaisuuden edistämiseksi. Tasa-arvolain viimeisin uudistus on vuodelta 2014. Kolmikantatyöryhmä neuvotteli lakiin tekstin palkkojen vertaamisesta.

– Valitettavasti lakiluonnoksesta katosi suurin osa elementeistä, joilla palkkaeroja voitaisiin tuoda esiin. Jäljelle jäi vesitetty versio, joten tasa-arvolaki ei anna välineitä tilanteen korjaamiseksi, toteaa naisten palkkakuopan taustoja väitöstutkimuksessaan selvittänyt Paula Koskinen Sandberg.

Laki ei esimerkiksi velvoita vertaamaan palkkoja työehtosopimusten rajojen yli. Se olisi Koskinen Sandbergin mielestä olennaista, jotta palkkatasa-arvon toteutumista voitaisiin arvioida työpaikalla samanarvoisten tehtävien välillä.

Historian taakka vaikuttaa

Hanken Svenska Handelshögskolanissa lokakuussa 2016 tarkastettuun väitöskirjaansa Koskinen Sandberg ammensi näkökulmia ja aineistoja aiemmista pesteistään Metalliliitossa, Aalto-yliopistossa sekä sosiaali- ja terveysministeriössä.

– Väitöskirjatyötä aloittaessani minulla oli laaja tuntuma suomalaiseen palkka- ja tasa-arvopolitiikkaan. Halusin ottaa selvää siitä, miksi naisten työ on yhä aliarvostettua, vaikka naiset ovat korkeakoulutettuja ja aktiivisesti mukana työmarkkinoilla.

Koskinen Sandberg sukelsi syvälle historiaan ja löysi selityksen murroksesta, jonka myötä maatalousvaltaisesta Suomesta kehittyi vientiteollisuuden vaurastuttama hyvinvointivaltio.

Hyvinvointivaltion rakentaminen toi mukanaan työvoimatarpeen hoiva-, opetus- ja sosiaalialoille, joille naiset kouluttautuivat. Miehet työllistyivät teollisuuteen.

– Alojen palkkatasot heijastelivat yhä tuon ajan sukupuolirooleja ja niihin kytkeytyvää työn erilaista arvostusta, Koskinen Sandberg toteaa.

Kilpailukykyä vai tasa-arvoa?

Ja nyt päästään ytimeen: kun Suomessa neuvotellaan palkankorotuksista, kilpailukyvyn edistäminen on ykkösprioriteetti sen sijaan, että tavoitteeksi otettaisiin sukupuolten tasa-arvo. Konservatiivinen näkemys miehestä perheen elättäjänä ja naisen palkasta mukavana lisänä yhteiseen kassaan on juurtunut syvälle suomalaisen työmarkkinan rakenteeseen.

Koskinen Sandberg muistuttaa, että työehtosopimuksissa oli vielä 1960-luvulla eri palkat miehille ja naisille, vaikka tehtävät olivat samat.

– Viimeiset kirjaukset eri palkoista naisille ja miehille poistuivat 1970-luvun alkuun mennessä. Jäänteitä erilaisesta arvostuksesta jäi kuitenkin tes-järjestelmään, ja ne ovat osittain siellä edelleen.

Samalla kun Koskinen Sandberg pitää suomalaista sopimusjärjestelmää sukupuolittuneen työmarkkinarakenteen yhtenä ylläpitäjänä, hän toteaa, että myös ratkaisua on lähdettävä hakemaan sieltä.

Ratkaisu löytyy neuvottelujärjestelmästä

– Palkkatasa-arvoa voi edistää monella tasolla, niin työpaikoilla kuin työmarkkinaosapuolien sopimuksissa. Työpaikkatasolla pitäisi varmistaa palkkauksen aito syrjimättömyys ja kaikille yhtäläiset mahdollisuudet urakehitykseen. Sopimuspolitiikan tasolla korotuksia tulisi ohjata niille, jotka ovat palkkakuopassa.

– Onko oikeudenmukaista polkea koulutetun naistyövoiman palkkatasoa systemaattisesti, kuten nyt tapahtuu? Vai voisiko olla mahdollista ajatella tätä jotenkin toisin? Koskinen Sandberg haastaa.

Mielikuvat uusiksi politiikan keinoin

Koskinen Sandbergin mukaan naisten palkkakuopan taustalla vaikuttaa kollektiivinen, kulttuurinen ymmärrys siitä, miten eri tehtävät ja niiden tekijät sijoittuvat suhteessa toisiinsa.

Toisin sanoen palkat eivät perustu ensisijaisesti faktaan työn vaatimuksista vaan pikemminkin mielikuviin ja tottumuksiin siitä, millaista työtä yhteiskunnassa arvostetaan eniten.

– Ymmärrys palkoista on myös poliittisesti rakennettu, ja täten se on jatkuvan neuvottelun kohteena. Tässä piilee muutoksen mahdollisuus, Koskinen Sandberg painottaa.

  • Teksti ja kuva: Paula Launonen

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje