Ajassa
12.6.2017

Miten eri koulutusasteiden työllisyys on kehittynyt Ruotsissa?

Ruotsin työllisyysaste on Suomelle esimerkki. Huomiota ovat saaneet Ruotsin työn tarjonnan kasvattamiseen ja työllisyysasteen nousuun tähtäävät reformit, joita toteutti vuonna 2006 valtaan noussut Fredrik Reinfeldtin hallitus. Näyttää kuitenkin siltä, että monelle on jäänyt epäselväksi, millainen eri väestöryhmien työllisyyskehitys Ruotsissa on ollut ja milloin muutoksia on tapahtunut. 

08_2016_katu_03


Vuosina 2000–2006 työllisyysaste parani Ruotsissa kahdella prosenttiyksiköllä, ja vuoteen 2016 mennessä edelleen kolmella prosenttiyksiköllä. Kaikkiaan Ruotsin työllisyysaste vuonna 2016 on viisi prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2000. Suomessa työllisyysaste nousi 2000-luvun alkupuolella runsaan prosenttiyksikön verran, ja oli taantuman aiheuttaman heilahtelun jälkeen vuonna 2016 kutakuinkin samalla tasolla kuin vuonna 2006. Eli Ruotsissa työllisyys on kehittynyt paremmin kuin Suomessa jo 2000-luvun alkupuolella ja myönteinen kehitys on jatkunut vahvana Reinfeldtin hallituksen reformien jälkeen.

Suomen ja Ruotsin 15-64-vuodtiaiaan väestön työllisyysasteet koulutustason mukaan

Ruotsin työllisyysasteen kasvu on osaamisintensiivistä

Ruotsissa vähäisen koulutuksen varassa olevien eli korkeintaan peruskoulun suorittaneiden työmarkkina-asema on kuitenkin heikentynyt merkittävästi vuoden 2006 jälkeen. Vuodesta 2000 vuoteen 2006 matalan koulutustason 20–64-vuotiaiden ruotsalaisten työllisyysaste nousi reilun prosenttiyksikön verran 66,7 prosenttiin, mutta laski 61 prosenttiin vuoteen 2016 mennessä. 

Ruotsin työllisyysasteen kasvu onkin luonnehdittavissa osaamisintensiiviseksi. Korkeakoulutettujen työllisyysaste on noussut 5,4 prosenttiyksikköä vuodesta 2000. Lisäksi korkeakoulutettujen osuus työllisistä on lähtenyt 2006 jälkeen voimakkaaseen kasvuun. Kun vuonna 2006 Ruotsin työllisistä 30 prosenttia oli korkeakoulutettuja, nyt osuus on 40 prosenttia. Toki, keskitason koulutuksen saaneiden työllisyyskehitys on ollut kokonaisuuden kannalta Ruotsin työllisyysasteen nousun kulmakivi, koska ryhmään kuuluu noin puolet väestöstä. Ryhmän merkitys on vähentynyt vuoden 2006 jälkeen, sillä sen osuus väestöstä ja työllisistä on kääntynyt laskuun.

Suomen osaamisintensiivinen strategia kateissa 

Suomessakin vähäisen koulutuksen saaneiden työllisyysasteen kehitys on Ruotsin tavoin ollut selkeässä laskusuunnassa 2006 jälkeen. Jo vuonna 2000 vähäisesti koulutettujen 20–64-vuotiaiden työllisyysaste oli matalampi kuin Ruotsissa, ja vuonna 2016 vähäisen koulutuksen saaneista enää vain vähän yli puolet oli töissä. Tämä on tietenkin erittäin huolestuttava. 

Huolestuttava on myös se, että naapurimaassamme korkeakoulutettujen työllisyys on noussut kohisten ja meillä se on kääntynyt laskuun. Tähän emme ole havahtuneet, vaikka Suomen strategia on osaamisintensiivinen kasvu, mikä edellyttää, että yhä useampi työntekijä on korkeakoulutettu ja korkeakoulutettujen työllisyysaste on mahdollisimman korkea. 

Muista väestöryhmistä poiketen korkeakoulutettujen työllisyysaste Suomessa oli vuonna 2000 aavistuksen verran parempi kuin Ruotsissa. Vuonna 2006 tilanne oli jo kääntynyt Ruotsin eduksi ja sen jälkeen Ruotsin etumatka koulutettujen työllisyydessä on kasvanut reippaasti. 

Kaikkiaan Ruotsin ja Suomen työllisyysasteen ero korkeakoulutetuilla on muuttunut vuosien 2000 ja 2016 välillä. Vuonna 2000 Suomen korkeakoulutettujen työllisyysaste oli 1,3 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Ruotsin korkeakoulutettujen, vastaavasti vuonna 2016 Suomen korkeakoulutettujen työllisyysaste oli 5,2 prosenttiyksikköä pienempi kuin Ruotsin korkeakoulutettujen. Yhteensä 6,5 prosenttiyksikön heikennys 2000 ja 2016 välillä on suurempi kuin muissa koulutusryhmissä. Työllisyysasteen absoluuttinen tasoero suhteessa Ruotsiin, 11 prosenttiyksikköä naapurimaan hyväksi, on suurin keskiasteen koulutuksen saaneilla. Tässä ryhmässä työllisyysaste oli Suomessa viisi prosenttiyksikköä Ruotsia heikompaa jo vuonna 2000.   

Suomen ja Ruotsin työllisyysasteiden erot antavat pohtimisen aihetta

Tilastohavainnot Suomen ja Ruotsin työllisyysasteiden ja niiden erojen kehityksestä antavat aihetta pohtia sitä, millaisen esimerkin Ruotsi tarjoaa meille työllisyyden hoidon kannalta. Suomella on erinomaisen hyviä syitä huolehtia paremmin matalammin koulutettujen työllisyydestä, mutta liiallinen fokus matalapalkkatyön edellytysten parantamiseksi johtaa helposti ratkaisuihin, joilla heikennetään koulutettujen kannustimia pitkään ja nousujohteiseen työuraan. 

Esimerkiksi verotuksessa meillä on syntynyt tilanne, jossa osa-aika- tai erittäin matalapalkkaista työtä verotetaan Suomessa kevyemmin kuin Ruotsissa. Sen sijaan Ruotsissa verotus onkin selvästi kevyempää kuin Suomessa tuloalueella, jolle sijoittuu huomattava osaa korkeaa koulutusta edellyttävien ammattien palkoista.

Palkkatulon veroasten Suomessa ja Ruotsissa 2016


Matalapalkkatyön edellytysten edistäminen on nähtävä välttämättömänä pahana, koska muuten liian monelle matalan koulutustason saaneille vaihtoehtona on työttömyys ja sosiaaliturvalla eläminen. Pidemmän päälle tavoitteena on kuitenkin oltava koulutustason nostaminen eli heikosti koulutettujen määrän vähentäminen, eikä toimintaympäristön muuttaminen matalapalkkaystävälliseksi. 

Ruotsi onkin esimerkki lähinnä siitä, että työllisyysaste voi nousta erittäin korkeaksi siitä huolimatta, että matalammin koulutettujen työllistämisessä on onnistuttu kovin hyvin, ei sen vuoksi. Korkeakoulutettujen muita koulutustasoja parempi työllisyys Suomessa on tulkittu niinkin, että työllisyyden edellytysten parantamisessa muut ryhmät on asetettava etusijalle. Ajattelu on lyhytnäköistä.  

Korkeakoulutettujen työllisyyden kasvu vie naapurimme siihen, mihin mekin haluamme mennä – kohti sekä korkeaa että osaamisintensiivistä ja hyväpalkkaista työllisyyttä.   


  • Teksti: Pääekonomisti Eugen Koev

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje