Ajassa
6.7.2017

Mistä me puhumme, kun puhumme sivistyksestä?

Mitä sivistys on, ja millaisilla mittareilla yhteiskunnan ja ihmisen sivistystä pitäisi mitata? Neljä asiantuntijaa vastaa.

Opettaja03b
Kansakunnan sivistyksestä huolehtiminen tarkoittaa konkreettisia asioita: muun muassa miten huolehditaan, että kaikki saavat peruskoulusta riittävät valmiudet toiselle asteelle ja onko kaikilla lapsilla samat mahdollisuudet sivistyä.

Sivistys on empatiaa

Mitä eroa on yleissivistyksellä ja sivistyksellä? Empatia, uskoo ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Kaisa Vähähyyppä. Se tarkoittaa asettumista myös toisenlaisen ihmisen asemaan.

– Sivistyksen tietty peruspilari on kyky nähdä asioita toisen kannalta.

Vähähyypästä on kiinnostavaa ajatella, mikä niin sanottujen “kuplien” vaikutus sivistykseen on.

– Elävätkö kaikki edelleen omissa kuplissaan, vaikka olisivat kuinka kansainvälisiä?

Sivistys on yhteiskunnan konkreettisia tekoja

Sivistys jää usein määrittelemättä, sanoo Akavan asiantuntija Ida Mielityinen. Puhe on löysää, ja termiä heitetään kevyesti, kun puhutaan vaikkapa lukion ainejaosta: tämän tai tämän aineen opiskelu kuuluu sivistykseen.

– Yksilöt vastuutetaan keskusteluissa helposti omasta sivistyksestään, Mielityinen huomauttaa.

Silloin jää keskustelematta, mikä on koulujärjestelmän vastuu, millaisia ratkaisuja voimme yhdessä tehdä ja mitä se tarkoittaa eri yhteiskunnan osa-alueilla. Mielityisen mielestä mittareista pitäisi keskustella usein, ei vain kerran viidessä vuodessa paneelissa tai koulutusleikkausten yhteydessä.  

– Esimerkiksi Mauno Koiviston elämää tarjoiltiin hänen kuoltuaan sivistyksen tarinana: duunari luki itsensä tohtoriksi. Onko tällainen tarina edelleen mahdollinen eli autammeko duunaria opiskelemaan? Voiko vain poikkeusyksilöt toteuttaa sivistyksen mallitarinan? Mielityinen kysyy.

Yksittäisten malliyksilöiden sijaan Mielityinen näkee kansakunnan sivistyksen isona kasana konkreettisia haasteita: miten huolehditaan, että kaikki saavat peruskoulusta riittävät valmiudet toiselle asteelle, onhan kaikilla lapsilla samat mahdollisuudet sivistyä, meneekö riittävä määrä oppilaista lukioon, opiskellaanko niitä aineita, joita tarvitaan, kuinka iso osa opiskelee korkea-asteella, kehitetäänkö kirjastoja, työllistyvätkö tohtorit…

Kysymyksen sivistyksestä voi siis palastella lukemattomiksi rajatuiksi mittareiksi.

– Sivistysvaltio rakennetaan poliittisilla päätöksillä valtion budjetissa ja lainsäädännöllisin ratkaisuin, Mielityinen sanoo.

Mikä on tämän päivän kansan sivistyksen perusta? Sen jatkuva miettiminen ja sen pohjalle politiikan rakentaminen olisi ainakin eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan ja sivistysvaliokunnan tehtävä, Mielityinen sanoo.

Sivistys on myös luonnontieteitä ja matematiikkaa

– Matemaatikon silmin ihmetyttää, miksi sivistys nähdään usein juuri humanististen tieteiden ja tiedon ymmärtämisenä. Miksi ei katsota, että luonnontieteet ovat keskeinen osa yleissivistystä, Kaisa Vähähyyppä miettii.

Ylioppilaskirjoituksissakaan ei enää tarvitse kirjoittaa pakollista matematiikkaa. Sillä on kuitenkin vaikutuksensa yhteiskuntaan, Vähähyyppä muistuttaa.

– On pelottavaa, että yliopistoissa opiskelijoista pitkän matematiikan lukijoita on todella vähän juuri niillä aloilla, joista yhteiskuntaan tulee päättäjiä.  

Sivistys muuttuu ajassa

Käsitys sivistyksestä ei voi olla staattinen, vaan kyse on jatkuvasta tilannearviosta. Meidän pitää olla valmiita orientoitumaan uudelleen siihen, mitä on sivistys, sanoo opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen.

– Usein kun kauhistellaan sivistysyliopiston kuolemaa, puhutaan lähinnä siitä, mitä humanistis-yhteiskuntatieteellisillä aloilla tapahtuu.

Sivistysvaltion pitää kuitenkin huolehtia myös taloudellisista rakenteista ja toimia tavalla, joka edesauttaa Suomen ja muun maailman taloudellista kehitystä.

– Kuva sivistyksestä on laajempi kuin se, että sivistynyt ihminen käyskentelee tiedon puutarhassa valkoisessa asussaan. Sellainen puhe sivistyksestä voi olla jopa lyömäase. Meidän on pidettävä huolta myös siitä, että opiskelijat löytävät tavan luoda uutta työtä ja pärjäävät yhteiskunnassa. Helposti sanotaan, että tällainen olisi sivistysyliopiston ideaalin vastaista, Lehikoinen sanoo.

Sivistys on kykyä käyttää mahdollisuuksiaan

Sivistynyt yhteiskunta antaa kaikille mahdollisuuden ja tukee sen mahdollisuuden käyttämisessä, sanoo Tampereen yliopiston professori Juho Saari.

– Ei siis riitä, että ihmisillä on mahdollisuus koulutukseen, vaan hänen kykynsä käyttää tuota koulutusta on ratkaisevassa asemassa, Saari uskoo.

Sivistynyt yhteiskunta antaa lahjakkaimmille mahdollisuuden käyttää maksimaalisesti kykyjään – ja on ylpeä siitä.

Akavan Ida Mielityisestä puhe “käytännön osaajista” on vaarassa lokeroida ihmisiä tavalla, joka voi hukata heidän potentiaaliaan. Pienellä kansakunnalla ei ole tähän varaa.

– Hups vaan, meillä onkin saksalainen malli, jossa tietystä sosiaalisesta taustasta tulevat ne akateemiset ja tietyistä ne käytännön osaajat. Lahjakkuus ei kuitenkaan jakaudu sillä tavalla, Mielityinen muistuttaa.

Sivistys on investointeja omaan osaamiseen ja intohimoon

Yhteiskunnallisella tasolla sivistystä on se, että on tilaa yrittämiselle, epäonnistumiselle ja uudelle yrittämiselle. Sivistynyt yhteiskunta sallii ihmisten tehdä oman intohimonsa ja tavoitteidensa mukaisia valintoja, kunhan ne ovat investoinnin luonteisia, professori Juho Saari ajattelee.

Sivistys on Saaren mukaan juuri itsensä toteuttamiseen perustuvia investointeja. Ne vaativat alussa ponnistelua, ja tuottavat panostuksen jälkeen korkeaa elämänlaatua yksilölle ja yhteisölle.

– Toistaiseksi olemme pärjänneet hyvin, ja osaamme myös tunnistaa potentiaalia ja lahjakkuuksia, Saari uskoo.

Sivistys on yhteisen työn tulosta

Sivistys ei ole vain tätä hetkeä. Sivistykseen kuuluu myös sen ymmärtäminen, että yksilön kyky menestyä perustuu edellisten sukupolvien työhön ja yhteiskunnan toimintaperiaatteisiin. Näille on annettava oma arvonsa.

– Koulutusjärjestelmän perusteet ovat historiallisen kehityksen tulosta, Juho Saari muistuttaa.

Sivistys on kykyä toimia verkostoissa

Millainen on sivistynyt ihminen? Ennen kaikkea uutta luova yksilö, joka toimii ryhmän ja yhteiskunnan osana, Juho Saari uskoo. Kaikkina aikoina kestävin sivistys on syntynyt informaatiota muokkaavissa verkostoissa, on sitten kyse Tuusulan taiteilijayhteisöstä tai huippututkimusta tekevistä ryhmistä, hän kuvailee.

Sivistyksen perusperiaatteet ovat siis pysyneet ennallaan, mutta 2020-luvun sivistys tuotetaan toistuvasti muuttuvissa verkostoissa vakiintuneiden ja hierarkkisten rakenteiden sijaan.

– Samaten korostuu kyky toimia eri alueiden luovissa rajapinnoissa. Kun katsoo sekä tieteen että taiteen puolella tapahtuvaa edistymistä 2010-luvun lopun Suomessa, se tapahtuu yleensä vakiintuneiden tieteen- ja taiteenalojen rajalla, jossa eri tavalla ajattelevat ihmiset kohtaavat toisensa kunnioittavalla tavalla, Juho Saari uskoo.

Sivistys on kokonaisuuksien ymmärrystä eikä googlailua

Se on myytti, että enää ei tarvitse muistaa mitään, koska kaiken voi kuitenkin googlata, sanoo ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Kaisa Vähähyyppä.

– Ymmärryksemme digitaalisesta maailmasta on kovin ohut, jos antaa googlen ohjata käsityksiämme. Yksittäisten tietojen hakeminen toki onnistuu hyvin, mutta niiden pohjalta käsityksen muodostaminen onkin ihan toinen juttu. Siihen tarvitsee ajattelun taitoja, Vähähyyppä uskoo.

Jos jotain myyttiä tarvitsee lähteä purkamaan, se on yliyksilöllistämisen ajatus, uskoo puolestaan professori Juho Saari.

– Tälle hetkellä elämme winner takes it all -yhteiskunnassa, jossa pienet erot laadussa muuntuvat suuriksi eroiksi resurssoinnissa ja tuloksessa. Meidän tulisi ymmärtää tämä epäsuhta myös suomalaisessa tiede- ja koulutuspolitiikassa, Saari haastaa.

Sivistys on vastakohta mielivallalle

– Sivistysvaltioon liittyy paljon myös hyvän hallinnon periaatteita, jotka ovat erilaisia kuin 50 vuotta sitten, sanoo opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen.

Lehikoisen mukaan opillisen sivistyksen lisäksi sivistysvaltiossa kansalainen voi luottaa oikeusvarmuuteen eli siihen, että järjestelmä on avoin ja kaikkia kohdellaan samalla tavalla. Sivistysvaltiossa ihmisarvoa kunnioitetaan, ja koko väestöstä pidetään huolta.

--

Akava järjestää Kuoliko sivistys – onko Suomi vielä sivistysvaltio? -paneelikeskustelun SuomiAreenalla 11. heinäkuuta.

  • Teksti: Veera Luoma-aho
  • Kuva: Ida Pimenoff


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje