Ajassa
26.4.2017

Mikä ihmeen EU:n sosiaalinen pilari? 

Komissio on 26. huhtikuuta esitellyt aloitteen nimeltä Euroopan unionin sosiaalinen pilari. Akavan kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Penttinen vastaa kysymyksiin ja kertoo, mitä sosiaalinen pilari oikein tarkoittaa.  

EU-lippu_1000 pix Lehtikuva


Komissio on esitellyt aloitteen nimeltä EU:n sosiaalinen pilari. Mitä se tarkoittaa?

Kyse on Euroopan unionin työ- ja sosiaalipolitiikan kehittämisestä. Viime vuosina on tullut vain vähäinen määrä tätä aihepiiriä koskevia aloitteita. Komission sosiaalista pilaria koskevassa aloitteessa on nyt jopa 17–18 asiakirjaa ja useita käytännön esityksiä.

Mitä nämä käytännön esitykset ovat ja onko niillä yhteyttä Suomen tilanteeseen?

EU:n työaikadirektiiviä ei ole yrityksistä huolimatta saatu uudistettua. Komissio kuitenkin yrittää edistää työaikakysymyksiä erityisellä tiedonannolla, johon on koottu direktiivin sisältöä ja sitä koskevia tuomioistuinpäätöksiä sekä komission tulkintaa niistä. Sinänsä jo näissä tulkinnoissa voi olla jotain mielenkiintoista direktiivin kuumimpiin kysymyksiin, kuten itsenäisten työntekijöiden asemaan ja päivystyskysymyksiin. Suomessahan on meneillään työaikalain uudistus, johon mahdolliset ”uustulkinnat” voisivat vaikuttaa.

Toinen käytännön esitys koskee sosiaaliturvaa ja kuinka se voitaisiin taata kaikille, myös esimerkiksi itsensätyöllistäjille ja monille eri uusien työmuotojen työntekijöille (esimerkiksi alusta- ja muu digimarkkinoiden työnteko). Aihehan on ollut ajankohtainen Suomessa. Komissio antaa tämän aihekokonaisuuden ensin EU-tason työmarkkinajärjestöjen lausuttavaksi. Periaatteessa olisi mahdollista, että siitä tehtäisiin työmarkkinajärjestöjen sopimus, josta tulisi yleissitova EU-toimielinten päätöksellä. Nähtäväksi jää, päästäänkö näin pitkälle.

Kolmas koskee ”työelämän tasapainoa” eli työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat äitiysvapaa, isyysvapaa ja omaishoitajavapaa. Kuten uusien perhevapaamallien vilskeestä Suomessa huomaa, olemme ajankohtaisen aiheen äärellä. 

Neljäs on jo olemassa olevan työsuhteen ehtojen näyttödirektiivin uusiminen. Se on vanhentunut muun muassa digitalisaation vuoksi ja kaipaa päivitystä. Direktiivin uusiminen annetaan ensin EU-tason työmarkkinajärjestöille. Joko ne tekevät asiasta sopimuksen tai sitten komissio valmistelee aikanaan varsinaisen esityksen. Viimeisimpien selvitysten mukaan Suomi on EU-maiden digitalisointuneimpia maita, joten kytkös tännepäin on selvä.

Tarkoittaako sosiaalinen pilari sitä, että EU jatkossa päättää työelämän kaikki kysymykset?

Ei tarkoita. EU:n perustamissopimukseen on kirjattu, missä asioissa se voi toimia tällä alueella. Noin yleisesti niitä ovat työntekijöiden liikkuvuus, tietyt työoikeus-, työsuojelu- ja työelämän tasa-arvokysymykset sekä perusoikeudet. Toisin kuin työelämäasioissa, EU:lla ei ole kuin poikkeustapauksissa valtaa suomalaiskäsitteistön mukaiseen sosiaalipolitiikkaan. Tämä koskee muun muassa maasta toiseen liikkuvien työntekijöiden sosiaaliturvaoikeuksia. Lisäksi EU:lla on työllistämistä varten sosiaalirahasto ja globalisaatiorahasto. Talouspolitiikan seurantajakson yhteydessä voidaan arvioida syrjäytymistä, eläke- ja työehtosopimusjärjestelmiä sekä koulupudokkaiden määriä, mutta EU ei päätä näistä asioista.

Markus Penttinen_verkkokäyttö
Markus Penttinen on Akavan kansainvälisten asioiden päällikkö.

Miksi EU:lle on annettu valtaa työelämän asioihin?

Eurooppalainen yhteistyö on kehittynyt talousunionista yhä enemmän kansalaisten unioniksi ja sen tulee luoda lisäarvoa kaikille. Erityisesti sisämarkkinoita perustettaessa nähtiin, että yhteisten pelisääntöjen luominen tällä alueella vähentää kilpailun vääristymiä. Unioni ei voi toimia, jos sen jäsenvaltiot kisaavat toisiaan vastaan työehto- ja sosiaalidumppauksella. 

Akava julkaisi 1.3.2017 oman visionsa EU:n tulevaisuudesta, jossa perustelimme, miksi tarvitaan vahva EU, ja sille myös vahva sosiaalinen ulottuvuus. Esimerkiksi Brexit-vaalit näyttivät, kuinka ihmisten tulevaisuuden näköalattomuus työelämässä voi johtaa kivuliaisiin seurauksiin koko yhteiskunnassa. 

Miten sosiaalinen pilari kytkeytyy talous- ja rahaliitto EMU:uun?

Tätä aihetta käsitellään sosiaalisen pilarin ja 31.5.2017 julkaistavan EMU:n remontointipaketin yhteydessä. Esimerkiksi massamittainen työttömyys, syrjäytyminen tai huonolla tolalla oleva eläkkeiden rahoitus ovat isoja talousongelmia. Kreikan, Espanjan ja Irlannin kaltaisia kriisimaita on saatettu kuntoon kovin ottein, mikä herätti vaatimuksia ”sosiaalistaa” talous- ja rahaliiton menettelyjä. Sinänsä uudistustoimenpiteet näissä maissa ovat olleet tarpeellisia, mutta niiden toteutustapa alkoi syödä tukea pois eurovaluutalta. Esimerkiksi Euroopan parlamentti on ehdottanut EMU:n yhteydessä vahvistettua sosiaalisten asioiden seurantaa.

Tuleeko eurooppalainen työttömyyskassa?

Yksi esillä olleista ajatuksista on ollut luoda jonkinlainen yhteiseurooppalainen työttömyyskorvausjärjestelmä, joka voisi tukea erityisesti vaikeuksissa olevien maiden kansalaisia ja samalla toimia eräänlaisen taloudellisten suhdanteiden puskurina. 

Kassa-ajatusta varmastikin pyöritellään, mutta sellaisen aikaansaaminen olisi melkoisen vaikeaa EU-tasolla: mitkä säännöt, kuka rahoittaisi jne? Olisi parempi, että EU keskittyisi niihin asioihin, joissa sille on selvästi annettu toimivaltuuksia, kuten tietyt työelämän kysymykset, eikä lähdettäisi todennäköisesti mihinkään johtamattomiin kassaprojekteihin. 

Sosiaalisessa pilarissa on ollut esillä myös koulutus – miten?

Komission viime vuoden lausuntoasiakirja sosiaalisesta pilarista kattoi myös koulutuskysymyksiä. On totta, että hyvä ja laadukas koulutus on usein parasta lääkettä työllistymiseen ja ilman korkeaa työllisyysastetta ei ole hyvinvointivaltiota. Toiseksi EU voi tukea jäsenmaiden toimintaa muun muassa menestyksellisellä Erasmus-ohjelmalla ja maasta toiseen muuttavien avuksi luodulla ammattipätevyyksien tunnustamisjärjestelmällä. Unionilla on myös sosiaalirahasto ja globalisaatiorahasto, joiden toimenpiteenä on usein kouluttaminen, kuten esimerkiksi Salossa on nähty. Muutoin EU:n rooli on tällä alueella lähinnä suositusten antaja. Esimerkiksi EU-tasolla päätetty nuorisotakuu ei ole onnistunut, kun EU:lla ei ole valtaa sellaista asioista päättää. Katteettomiin koulutuslupauksiin ei pidä ryhtyä EU-tasollakaan.

Näetkö jotain vaaroja sosiaalisessa pilarissa?

Hanke on tarpeellinen ja hyödyllinen. Ajoittain siitä käyty keskustelu on kuitenkin mennyt sivuraiteille, kun ei ole muistettu, mitkä asiat EU:lle kuuluvat ja mitkä eivät. Esimerkkinä voi mainita sosiaalisen asuntotuotannon, joka oli otettu mukaan komission viime vuoden lausuntoasiakirjaan – selventämättä mitenkään, ettei EU voi päättää sellaisista asioista. Komission lausuntoasiakirja olikin tässä mielessä harvinaisen sekava tavallisen kansalaisen kannalta. Asia on sama, jos Suomen ulkopolitiikkaa linjaavien presidentinvaalien yhteydessä pääaiheeksi nostettaisiin sote-uudistus.

Onko Akava vaikuttanut sosiaalisen pilarin valmisteluihin?

Kyllä on. Tapasimme työmarkkina- ja sosiaalikomissaari Marianne Thyssenin ja annoimme hänelle Suomen palkansaajajärjestöjen yhteisen muistion viime vuonna. Toimimme samoin Euroopan parlamentin raportoija Maria Rodriguesin kanssa. Suomalaismepit ovat myös saaneet kantamme, kuten työministeri Jari Lindströmkin. Olemme vaikuttaneet EU-tason järjestölinjauksiin esimerkiksi Euroopan työntekijäkeskusjärjestö ETUC:issa. 

Osallistun sosiaalisen pilarin paketin arviointikokoukseen Brysselissä 26.4.2017 ja todennäköisesti sosiaalisen pilarin edistäminen on yksi päätöistäni loppuvuoden. Sen yksittäisten hankkeiden arviointiin osallistuu useitakin Akava-yhteisön asiantuntijoita.

Entäpä Suomen hallitus?

Edellisessä ETUC:in hallituksessa levisi tieto, että Suomi vastustaisi pilaria Puolan ja Unkarin kanssa. Tämä tieto ei sinänsä ollut kohdallaan, mutta kovin suurta aktiivisuutta ei ole näkynyt, jos rehellisiä ollaan. Suomi olisi alkuvuonna todennut EU-huippukokouksessa, että parasta sosiaalista ulottuvuutta on kilpailukyvyn edistäminen. Kilpailukyvystä tuleekin pitää huolta ja kasvua saada aikaiseksi, mutta ei se ole yleistaikasauva kaikkiin ongelmiin. Vaikka kilpailukykyä olisi, se ei tuo automaattisesti sosiaaliturvaa itsensä työllistäjälle, poista äärimmäisten työaikojen aiheuttamaa loppuunpalamista, tuo vähimmäistyöehtoja alusta- tai nollasopimustyöntekijöille eikä hävitä työelämän tasa-arvo-ongelmia.  

Lopuksi, miten kokoaisit asian yhteen?

Sosiaaliselle pilarille voi nyt toivoa vain myötätuulta. Näiden asioiden alasajo edellisellä komissiokaudella oli raskas virhe, joka alkoi syödä kannatusta koko EU-hankkeelta. Unioni voi pysyä pystyssä vain, jos kansalaiset kokevat sen toiminnan hyväksyttäväksi ja tasapainoiseksi. Pilaria mahdollisesti vastustavien kannattaa miettiä, että he vievät samalla tukea myös sisämarkkinoilta, uusilta kauppasopimuksilta ja vastaavilta aloitteilta. 


  • Teksti: Markus Penttinen ja Kaisa Hirvensalo
  • Kuva: Liisa Takala



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje