Ajassa
15.5.2017

Lisäresursseja merestä

Sininen biotalous on veden ja vesiympäristön uusiutuvien luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen perustuvaa taloutta.

tammisaaren satamassa_rs


Luonnonvarakeskuksen tutkimus- ja kehittämispäällikkö Asmo Honkanen sanoo, että uusiutuvien luonnonvarojen tehokkaalle ja uudenlaiselle hyödyntämiselle perustuva biotalous on kestävä tapa valjastaa lisäresursseja ihmiskunnan kasvaviin tarpeisiin.

Sininen biotalous on osa tätä kokonaisuutta. Perinteisimmillään se on vedessä tehtävää biotuotantoa, kuten kalan, simpukoiden tai levien viljelyä joko luonnonvesissä tai tehdasmaisissa suljetun vesikierron ympäristöissä.

Sininen biotalous on jo nyt merkittävä työllistäjä. Pelkästään kalatalous työllisti vuonna 2014 Suomessa liki 3 000 henkeä ja tuotti lähes miljardin liikevaihdon, josta varsinaista alkutuotantoa oli noin viidennes. Viljellyn kalan globaali tuotanto ylitti jo viisi vuotta sitten naudanlihan tuotannon – joka sekin on kasvanut voimakkaasti. Kala hyödyntää rehun merkittävästi lihakarjaa tehokkaammin.

Monet maailman luonnonkalakannoista ovat ylikalastettuja, joten kalanviljely on kestävä tapa kasvattaa tuotantoa ilman että merien ja järvien lajisto enää köyhtyisi nykyisestä. Tuotaessa mukaan kiertotalouden elementtejä ja kehittämällä teollisia ekosysteemejä tuotannolle rakennetaan merkittävää kasvupotentiaalia.

– Yksinkertaisimmillaan se on kalojen viljelyä voimalaitoksen lauhdevesissä, mutta kehittyneimmissä sovelluksissa osapuolet pystyvät hyödyntämään toistensa sivuvirtoja tai lopputuotteita ja saavat toisiltaan ja myös tuottavat toisilleen lisäarvoa. Samalla päästään hyödyntämään yhteistä infrastruktuuria logistiikan, voimantuotannon, vedenpuhdistuksen – ja myös ympäristölupien osalta, Honkanen listaa.

Asmo Honkanen
– Ympäristön kannalta kestävän toiminnan pitää kuitenkin olla myös taloudellisesti kestävää, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimus- ja kehittämispäällikkö Asmo Honkanen.

– Toimiminen teollisessa ympäristössä ja suljetuissa vesi- ja muissakin kierroissa on perusteltua siinäkin mielessä, että tuotanto ei vaadi laajoja luonnonalueita ja se on toteutettavissa myös kaupunkiympäristössä lähellä kuluttajia.

Lisäarvoa sivuvirroista ja palveluista


Erittäin merkittävä taloudellinen potentiaali on meriluonnosta saatavilla lisäarvotuotteilla, kuten funktionaalisilla ravintolisillä, kosmetiikassa käytettävillä aineilla ja lääketeollisuuden tuotteilla. Parhaassa tapauksessa niitä tuotetaan ottamalla talteen erilaisia sivuvirtoja, jotka perinteisesti on mielletty jätteeksi. Perkausjätteet, kuten kalojen suomut ja nahka tai äyriäisten kuoret, voivat olla jollekin kallisarvoinen raaka-aine.

Kolmas sinisen biotalouden sektori on veteen liittyvien virkistys- ja hyvinvointipalvelujen kehittäminen, jonka konseptien kehittämisessä vain mielikuvitus on rajana. Virkistyskäyttö edellyttää kunnollista suunnittelua, kestävän kehityksen vaatimusten huomioimista ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä.

– Ne ovat kaiken biotalouteen liittyvän toiminnan reunaehto ja lähtökohta. Vesialueiden huolellisella kaavoituksella ja kehittämällä menetelmiä vältetään muun muassa tuotantolaitosten aiheuttamat paikalliset pistekuormitukset.

Esimerkiksi kalojen avomerikasvatus voi yleistyä, eikä kasvattamon välttämättä edes tarvitsisi sijaita veden pinnalla.

– Ympäristön kannalta kestävän toiminnan pitää kuitenkin olla myös taloudellisesti kestävää. Osa resurssien käytön tehostamisen ja päästöjen pienentymisen aikaansaamasta hyödystä pitäisi palauttaa toimintaansa kehittäneelle elinkeinoharjoittajalle, esimerkiksi mahdollisuutena käyttää osaa vapautuneista päästökiintiöistä tuotannon lisäämiseen.

Sadan hankkeen tutkimusohjelma


Luonnonvarakeskuksen 1 300 työntekijästä noin puolet on tutkijoita, jotka vastaavat temaattisten ohjelmien koordinoimina noin tuhannesta hankkeesta. Honkasen vetämässä Sininen biotalous -ohjelmassa on yhteistyössä eri toimijoiden kanssa reilut sata projektia, joiden yhteenlaskettu budjetti on reilun kymmenen miljoonan luokkaa.

Ohjelmaan on saatu pitkäaikaista rahoitusta muun muassa Euroopan meri- ja kalatalousrahaston innovaatio-ohjelmasta ja valtioneuvoston kärkihankerahoista.

– Innovaatio-ohjelma ja valtioneuvoston kärkihankkeet ovat luonteeltaan tutkimus- ja kehitysrahoitusta, joka tähtää toimivien sovellusten aikaansaamiseen ja tutkimustiedon käytäntöön vientiin. Uusien lisäarvotuotteiden ja teollisten ekosysteemien kehittäminen on tulevaisuuden tekemisen rakentamista, Honkanen muistuttaa.

– Suomessa on jo vahvoja näyttöjä uudesta ajattelusta, esimerkiksi Uudessakaupungissa toimiva Sybimar, jonka pilottiasteelle edennyt suljetun kierron konsepti yhdistää monia veteen liittyviä tuotannon aloja resursseja säästävällä ja hiilijalanjäljeltään mahdollisimman kevyellä tavalla.


  • Teksti: Jussi-Pekka Aukia
  • Kuvat: Luke ja Ritva Siikamäki


Artikkeli on julkaistu Loimu 3/2017.


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje