Ajassa
8.8.2017

Kysymyksiä ja vastauksia kilpailukieltosopimuksista

Akavan selvityksen mukaan kilpailukieltosopimukset ovat entistä yleisimpiä yrityksissä työskentelevillä akavalaisilla. Vastaava lakimies Vesa Vuorenkoski kertoo Q&A-artikkelissamme keskeisiä seikkoja kilpailukieltosopimuksista.

Vesa Vuorenkoski_verkkokäyttö
"Pelkkä pyrkimys rajoittaa kilpailua ei ole hyväksyttävä syy kilpailukieltosopimuksen tekemiselle", Vesa Vuorenkoski painottaa.

Mikä on kilpailukieltosopimus?

Työntekijän tekemä työsopimuksen sopimusehto tai erillinen sopimus, jolla työntekijä sitoutuu olemaan harjoittamatta kilpailevaa toimintaa työnantajan toiminnan kanssa tietyn ajan työsuhteen päättymisen jälkeen.

Minkälaista kilpailevaa toimintaa tämä koskee?

Sopimus kilpailukiellosta voi tarkoittaa sitä, että työntekijä pidättäytyy menemästä kilpailevan yrityksen palvelukseen tai ryhtymästä omaan lukuun harjoittamaan kilpailevaa toimintaa esimerkiksi toiminimellä tai muuten yrittäjänä.

Mikä laki sääntelee kilpailukieltoja?

Työsopimuksen osana sovittujen, työsuhteen jälkeiseen aikaan ulottuvia kilpailukieltoja säännellään työsopimuslaissa. Yrittäjien välistä yleistä kilpailunrajoittamista säätelee Kilpailulaki.

Mitä edellytyksiä on kilpailukieltosopimusten tekemiselle?

Työsopimuslain (TSL) 3:5 § mukaan kilpailukieltosopimus voidaan ylipäänsä tehdä vain erityisen painavasta syystä, joka voi liittyä työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen.

Miten arvio erityisen painavan syyn olemassaolosta tehdään?

Arvio tehdään aina tapauskohtaisesti.

Mitkä tekijät vaikuttavat erityisen painavan syyn olemassaoloon?

TSL 3:5 § mukaan perusteen erityistä painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon:
  1. työnantajan toiminnan laatu ja
  2. suojan tarve, joka johtuu liike- tai ammattisalaisuuden säilyttämisestä
  3. työnantajan työntekijälle järjestämä erityiskoulutus
  4. työntekijän asema ja tehtävät.

Erityisen painavan syyn arvioinnissa huomioidaan, onko yhtiön toiminnassa liike- ja ammattisalaisuuksiksi katsottavia tai niihin verrattavia tietoja, joita varten yhtiöllä on suojan tarve.

Kuinka pitkäksi ajaksi kilpailukieltosopimuksia voi tehdä?

  1. Kielto voi olla voimassa enintään kuuden kuukauden ajan.
  2. Jos työntekijän voidaan katsoa saavan kohtuullisen korvauksen hänelle kilpailukieltosopimuksesta aiheutuvasta sidonnaisuudesta, rajoitusaika voidaan sopia enintään vuoden pituiseksi.
  3. Kilpailukieltosopimuksen keston rajoittaminen ja sopimussakon enimmäismäärä ei koske työntekijää, jonka tehtäviensä ja asemansa perusteella katsotaan tekevän yrityksen, yhteisön tai säätiön tai sen itsenäisen osan johtamistyötä tai olevan tällaiseen johtamistehtävään välittömästi rinnastettavassa itsenäisessä asemassa.

Voiko kilpailukieltosopimus olla mitätön?

Kilpailukieltosopimus, joka on tehty ilman erityisen painavaa syytä, on mitätön.

Jos kilpailukieltosopimukselle on erityisen painava syy, mutta se on tehty yli kuudeksi kuukaudeksi ilman erityisiä syitä, se on pätevä vain kuuden kuukauden pituisena ja yli vuodeksi tehty sopimus vain vuoden pituisena. Sopimussakkolauseke sitoo vain kuuden kuukauden palkan määrään asti.

Miten kilpailukieltosopimuksen rikkomisen voi joutua korvaamaan?

Kilpailukieltosopimukseen voidaan ottaa määräys vahingonkorvauksen sijasta tuomittavasta sopimussakosta, joka saa enimmäismäärältään vastata työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden palkkaa.

Milloin voi olla erityisen painava syy tehdä kilpailukieltosopimus?

Arvio erityisen painavan syyn olemassaolosta tehdään tapauskohtaisesti.

Tätä arvioitaessa otetaan huomioon työntekijän mahdollisuus hankkia toimeentulonsa ammattitaitoaan vastaavalla työllä ja oikeus vapaasti valita työpaikkansa.

Sopimusten tekeminen on sallittavampaa sellaisissa työtehtävissä, joissa tiedon nopea uudistuminen ja tekniikan kehittyminen ovat tuotantotoiminnan olennaisia tekijöitä.

Intressi säilyttää asiakaskunta voi olla peruste kilpailukieltosopimukselle myyntitehtävissä joillakin toimialoilla.

Sopimusten tekeminen on sallittavampaa silloin, kun työntekijän työtehtävät liittyvät tuotekehitys-, tutkimus- tai muuhun vastaavaan toimintaan ja työnantajalla on sellaista tietoa ja osaamista, jota kilpailijoilla ei ole yleisesti käytössä.

Samoin sopimusten tekeminen on sallittavampaa, jos työntekijä on sellaisessa asemassa, että hän saa haltuunsa kilpailullisesti tärkeää tai suojattavaa tietoa, taikka hänelle karttuu vastaavanlaista tietotaitoa ja muuta teknistä osaamista.

Erityisen painavan syyn arvioinnissa otetaan huomioon, onko työnantaja turvannut suojattavia tietoja salassapitosopimuksella. Jos työnantaja saa omilleen tai asiakkaidensa ratkaisuille, esimerkiksi teknisille ratkaisuille, immateriaalioikeuksien tuomaa suojaa tai salassapitosopimusten tuomaa suojaa, ei työnantajalla ole enää samaa tarvetta liike- ja ammattisalaisuuden säilyttämistä turvaavalle kilpailukieltosopimukselle.

Työnantajan kustantama erityiskoulutus, joka ei ole tavanomaista ammatillista jatko- tai täydennyskoulutusta, voi olla perusteena kilpailukieltosopimukselle. Tällöin otetaan huomioon koulutuksen kustannukset ja työnantajan koulutusta varten antama palkallinen vapaa tai stipendi.

Pelkkä pyrkimys rajoittaa kilpailua ei ole hyväksyttävä syy kilpailukieltosopimuksen tekemiselle.

  • Teksti: Vesa Vuorenkoski
  • Kuva: Liisa Takala


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje