Ajassa
11.9.2017

Kun opiskelupaikan saanti on arvasta kiinni

Korkeakoulujen opiskelijavalinnat ovat puhututtaneet Suomessa tänä syksynä poikkeuksellisen paljon. Kokemukset Ranskan korkeakoulujen valintajärjestelmästä osoittavat, että valintakokeista luopuminenkaan ei automaattisesti ratkaise opiskelijavalintojen ongelmia. 

Opiskelija-elämää_10._c
Entä jo tietokone arpoisi opiskelupaikat Suomessakin?


Ranskan pääsykokeeton korkeakoulujärjestelmä on ajautumassa monien mielestä kriisiin. Tilanne on vaikeutunut vuosi vuodelta ikäluokkien kasvaessa, ja tänä syksynä 87 000 ylioppilasta odottaa jonotuslistalla mahdollista vapautuvaa korkeakoulupaikkaa.

Korkeakouluista vastaava opetusministeri Frédérique Vidal kommentoi aihetta vastikään France Inter -radiokanavan haastattelussa. Hänen mielestään on pöyristyttävää, että oppilaitokset valitsevat opiskelijansa viime kädessä arpomalla. Arvonnan suorittaa opiskelupaikkojen jakamista koordinoiva tietokoneohjelma.

Akavan asiantuntijan Ida Mielityisen mielestä arpominen ei kuulosta kovin oikeudenmukaiselta menetelmältä.

– On tärkeää, että yksilö voi itse vaikuttaa mahdollisuuksiinsa päästä korkeakouluun. Ei vain kerran, vaan myöhemminkin, tavalla tai toisella. Toki on hyvä tiedostaa, että opiskelupaikan saamisessa on sisäänpääsyrajan tuntumassa kyse pienistä marginaaleista eli Suomenkin järjestelmästä löytyy näissä tilanteissa arpapelin elementtejä, Mielityinen pohtii.

Korkeakoulupaikkojen lisäys ei auttanut

Ranskassa moni on saanut hyvästä ylioppilastodistuksesta huolimatta huomata, että yli kymmenestä mieluisuusjärjestykseen laitetusta opiskeluvaihtoehdosta edes viimeinen ei ole tärpännyt. Siitäkin huolimatta, että viime vuosien kuluessa yliopistopaikkojen määrää on kohotettu 40 000:lla vuodessa. Tämä on johtanut nopeasti siihen, että luentosaliin mahtuvat vain ne, jotka jonottavat ovella hyvissä ajoin. Opiskelijat istuvat isoissa auditorioissa usein istumapaikkojen puutteessa kylki kyljessä lattialla tietokone sylissään.
 
Mielityisen mukaan Suomessa on ylioppilasikäluokkaan nähden riittävästi korkeakoulupaikkoja, mutta haaste on se, että paikat menevät monella alalla niille, joilla on jo paikka tai tutkinto. 

–  Ensimmäinen opiskelupaikka ei ehkä osoittaudu oikeaksi valinnaksi tai uusi tutkinto tarvitaan alanvaihtoa varten. Osa käyttää myös tutkintoon johtavaa koulutusta täydennyskoulutuksena eli opiskellaan jotain, mutta ei ole tarkoituskaan suorittaa tutkintoa, Mielityinen sanoo.

Utopia ei toiminut käytännössä

Ajatus yliopisto-opiskelun demokratisoimisesta syntyi Ranskassa kuusikymmentäluvun lopulla, jolloin säädettiin laki, joka kieltää opiskelijoiden valikoimisen yliopistoihin. Ajatuksena oli tuolloin, että jokaisen ylioppilaan oikeus opiskelupaikkaan lisäisi niin sanottujen alempien kansankerrosten mahdollisuuksia. Nyt utopia on ajautunut tiensä päähän, ja nykyisellään korkeakouluopiskelijoista vain viisi prosenttia tulee alemmista sosiaaliluokista.

Vertailun vuoksi: Suomessa uusista alemman korkeakoulututkinnon aloittaneista yliopisto-opiskelijoista 39 prosentilla on korkeakoulutettu äiti ja 31 prosentilla korkeakoulutettu isä.

Ylioppilastutkinnon vaikeuttamisesta ratkaisu?

– Mikään pääsykoe tuskin koskaan voi olla absoluuttisen oikeudenmukainen, mutta opiskelijan omiin kykyihin perustuva valintaprosessi on mielestäni se vähiten epäoikeudenmukainen, järkeilee professori Claude Obadia.

Cergy-Pontoisen yliopistossa ja Pariisin I.S.C. kauppakorkeakoulussa filosofiaa opettavan Obadian ajatuksia yliopistosysteemin haasteista on julkaistu muun muassa sanomalehti le Figaron nettiversiossa.

– Jos ylioppilastutkinto on ainoa pääsyvaatimus yliopistoon, siitä pitää tehdä vaikeampi. Nykyisellään valtakunnallinen läpäisyprosentti on jo 92. Muussa tapauksessa oppilaitosten on järjestettävä pätevät pääsykokeet arvonnan sijaan, Obadia toteaa.

Claude Obadia
Cergy-Pontoisen yliopistossa ja Pariisin I.S.C. kauppakorkeakoulussa filosofiaa opettava Claude Obadia pitää opiskelijan kykyihin perustuvaa pääsykoetta oikeudenmukaisempana kuin arpomista.


Hän muistuttaa, että totuuden paikka tulee kuitenkin eteen ensimmäisen opiskeluvuoden lopussa, jolloin jatkoon pääsevät karsitaan kokeella. Tässä vaiheessa 45 prosenttia opiskelijoista putoaa kelkasta. Luentosaleissa on sen jälkeen väljempää. Ranskankin systeemissä on siis valintakoe, se tulee vain vuotta myöhemmin.

Akavan Mielityisen mielestä ajatus ylioppilaskokeen tekemisestä vaikeammaksi ei sovi ainakaan Suomen järjestelmään.

– Ylioppilastutkinnolla voidaan mitata varmasti hyvin tiettyjä valmiuksia, mutta pääsykokeilla mitataan soveltuvuutta esimerksiksi tiettyyn ammattiin. Samoin motivaatio alalle saattaa syttyä vasta lukion jälkeen, jolloin ainoa tapa parantaa omia mahdollisuuksia olisi korottaa ylioppilastodistuksen arvosanoja. Ylioppilastutkintoon perustuva valintajärjestelmä unohtaa myös kokonaan ammatillisen koulutuksen väylän korkeakoulutukseen, Mielityinen listaa.

Arvontajärjestelmä tiensä päässä

Opetusministeri Frédérique Vidalin mielestä korkeakoulupaikkojen arpomiselle on tehtävä loppu. Hän on medialausunnoissaan luvannut, että syksyllä 2018 opiskelupaikkoja koordinoiva tietokoneohjelma ei enää valitse opiskelijoita sattumanvaraisesti niin kuin tähän asti.

Myös korkeakoulujen mediaattori Claude Bisson-Vaivre on samaa mieltä. Hän on tehnyt aiheesta raportin, jossa hän tuo järjestelmän epäkohtia esiin. Valtaosa valituksista on koskenut juuri tietokoneen tekemiä valintoja.

Opetusministeriön ja opiskelijajärjestöjen edustajat kokoontuvat lähiviikkoina yliopistojen rehtoreiden kanssa saman pöydän ääreen miettimään uutta valintaprosessia.

Ei sääntöä ilman poikkeusta

Vaikka laki kieltää pääsykokeet, Ranskan maineikkaimpiin korkeakouluihin, kuten ENA ja Sciences Po, on aina päässyt vain preppauskurssin ja valintakokeiden kautta. Tämä on tehty mahdolliseksi poikkeusasetuksella, jollainen tarvitaan siinäkin tapauksessa, jos muutkin yliopistot siirtyvät pääsykoekäytäntöön.

Ilman opiskelupaikkaa jäämiseen on toki muitakin syitä kuin ikäluokkien kasvu ja ikuinen syntipukki tietotekniikka. Ranskalaisylioppilaat hakeutuvat edelleen mielellään opiskelemaan urheilutiedettä, lakia tai psykologiaa. Urheilutieteelliseen pyrkivistä puolet ja lakitieteelliseen ja psykologian suuntaukseen aikovista kolmannes joutuvat takuuvarmasti jonotuslistalle.

Akavan Mielityisen mielestä hakupainealojen tilannetta ei ole aivan helppo ratkaista.

– Niin kauan kuin meillä on aloja, jonne halutaan enemmän kuin jonnekin muualle, on jono järjestettävä jotenkin ja valinta yritettävä tehdä mahdollisimman läpinäkyvästi ja oikeudenmukaisesti sekä niin, että hakija voi itse vaikuttaa mahdollisuuksiinsa päästä opiskelemaan. Ei vain kerran nuorena, vaan myös erilaisissa tilanteissa työuransa aikana. 

  • Teksti: Teksti: Virpi Latva ja Jaana Parkkola
  • Kuva: Ida Pimenoff (kuvituskuva) ja Claude Obadian arkisto


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje