Ajassa
9.4.2018


Kela painottaa kuntoutuksen hintaa laadun kustannuksella

Kilpailutuskriteerien muutos hämmentää ja huolestuttaa Akavan terveysalan jäsenjärjestöissä psykologeja, fysioterapeutteja, puheterapeutteja ja toimintaterapeutteja.

Kela on muuttanut vaativan kuntoutuksen kilpailutuskriteerejä. Nykyisellä sopimuskaudella hintaa ja laatua painotettiin suhteessa 50–50. Uusissa kriteereissä hinnan osuus on 80 prosenttia ja laadun vain 20 prosenttia.

Akavalaiset ovat huolissaan kuntoutuksen laadun säilymisestä.

Suomen Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola toteaa, että laatua ei voi saada halvalla.

– Palveluntarjoaja on kouluttautunut ja hankkinut tilat, että voi tarjota laadukasta kuntoutusta. Miksi kukaan menisi kuntoutukseen, joka on halpa, mutta huono, hän kysyy.

Annarilla-Ahtola-3b-kuvaaja-Juuso-Noronkoski
Suomen Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola korostaa kuntoutuksen laadun tärkeyttä. Halpa, mutta huono koulutus tuskin houkuttelee ketään.

Suomen Fysioterapeuttien puheenjohtaja Tiina Mäkinen toteaa, että Kela on tähän asti ollut vankasti laadun puolestapuhuja. Aikaisemmin Kela laittoi yrittäjät tiukoille laatuvaatimuksineen, ja täydennyskoulutuksella oli merkittävä osuus vaatimuksissa.

– Nyt uudet markkinoille tulevat ovat samalla viivalla kokeneiden ja pitkälle kouluttautuneiden kanssa. Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaat hyötyisivät osaajista, Mäkinen sanoo.

Hän ihmettelee, mitä uusissa vaatimuksissa laadulla tarkoitetaan.

– Täydet tilapisteet saa, kun terapeutilla on käytössä seitsemän neliön huone. Miten kuntouttaa liikuntarajoitteista tai motivoida lapsia pienessä kopissa?

Mäkinen on sitä mieltä, että säästötarpeeseen olisi ollut parempi hakea näkökulma, jossa keskustellaan siitä, millaiset toimintakyvyn rajoitteet ovat sellaiset, joiden kuntouttamisen yhteiskunnan tulee maksaa.

– Jos terapiaosaamista ei ole, niin ei saavuteta mitään. Pian ollaan tilanteessa, jossa ollaan tekevinämme, maksavinamme ja saavuttavinamme jotain.

Tiina Mäkinen
Suomen Fysioterapeuttien puheenjohtaja Tiina Mäkinen nostaa esiin huolen, että uudet kilpailutuskriteerit asettavat alalla aloittavat samalle viivalle kokeneiden ja pitkälle kouluttautuneiden kanssa.

Taustalla Aalto-yliopiston selvitys

Kilpailutuksen infotilaisuus järjestettiin nyt verkkovideolla, aikaisemmin kilpailutusten alkaessa on pidetty infotilaisuus. Suomen Toimintaterapeuttiliiton puheenjohtaja Kristina Holmberg kritisoi, että Kelan kanssa ei ole ollut dialogia.

– Keskustelua ei ole ollut, vaikka kilpailutuksen ehdot poikkeavat paljon siitä, mitä viime syksyllä kerrottiin. Kysymykset kilpailutuksesta voi esittää sähköisesti vain nyt, vaikka kilpailutus päättyy vasta kuukauden päästä. Silloin ei ole enää mahdollista kysyä.

Kristiina Holmberg_2
Suomen Toimintaterapeuttiliiton puheenjohtaja Kristina Holmberg katsoo, että uudet kriteerit vaarantavat yrittäjien mahdollisuuden kehittää ammattitaitoaan.

Holmbergin mielestä uudet kriteerit vaarantavat yrittäjien mahdollisuudet kehittää ammattitaitoaan. Yrittäjille täydennyskoulutus on mahdollista vain suhteessa tulotasoon.

– Toimintaterapia on naisvaltainen ja matalapalkkainen ala, ja tämä näkyy myös yrittäjyydessä, hän toteaa.

Kelan uusien kilpailutuskriteerien taustalla on osaltaan Aalto-yliopistossa tehty selvitys, jonka mukaan palvelutuottajia pitäisi kannustaa suurempaan hinta- ja laatukilpailuun sekä lisätä kuntoutujan omaa aktiivisuutta palvelun valinnassa. Selvityksen mukaan kuntoutujilla ei ole aiemmin ollut tarpeeksi tietoa palveluntuottajista, eikä tästä syystä ole päässyt syntymään kilpailua laadusta, vaikka kokonaiskustannukset ovat kasvaneet.

Psykologiliiton Ahtolan mielestä kuntoutuspalvelua ei pitäisi nähdä kilpailuna.

– Kyseessä on viime kädessä terveys, loputtomiin kuntoutusta ei voi kilpailulla piristää. Taitava tarvitsee työstä palkan, he ovat satsanneet tähän aikaa ja rahaa.

Kuntoutujat tarvitsevat apua valinnoissa

Suomen Puheterapeuttiliiton toiminnanjohtaja Heta Piirto toteaa, että Aalto-yliopiston selvityksessä on viitattu siihen, että palvelutuottajien hinnat ovat karanneet varsinaisista kustannuksista. Hän kritisoi selvitystä siitä, että siinä jää käsittelemättä se, kuinka palveluntuottajien kustannukset on arvioitu ja mikä on katsottu liian suureksi voittomarginaaliksi.

– Selvitystä lukiessa tulee tunne, että tekijöillä ei ole ollut täysin selvillä, että tutkimuksen kohteena ei ole monikansallinen terveysalan yritys. Palveluntuottajia ovat ammatinharjoittajat sekä pienehköt kuntoutusalan yritykset, Piirto sanoo.

Hän huomauttaa, että kuntoutuspalveluita tuottavien tavoite ei ole tehdä mahdollisimman paljon voittoa, vaan tehdä työnsä hyvin, hyödyttää kuntoutujaa sekä saada työstään koulutusta ja kokemusta vastaava korvaus.

Piirto kritisoi selvitystä myös siitä, että kuntoutujien omaa aktiivisuutta painotetaan. Useimmat vaativaa kuntoutusta saavat tarvitsevat apua valintojen tekemisessä.

– Tarvittavaa ohjausta tähän esimerkiksi puhevammaisten asiakkaiden osalta Kelalla tai muulla taholla ei ole tarjota. Tämän takia palveluiden maksajataholla on erityinen vastuu laadun varmistamisessa kaikissa tilanteissa, Piirto sanoo.

Akavan vastaava lakimies Vesa Vuorenkoski kertoo, että vuoden 2017 alusta voimaan tulleen hankintalain valmistelussa Akava pyrki vaikuttamaan siihen, että laadun merkitystä pitäisi pystyä hankinnoissa korostamaan.

Kelan kilpailutuskriteerien muutos 80-20 -suhteeksi ei kuulosta Vuorenkosken mielestä hyvältä. Hän myöntää, että laatukriteerejä kuntoutuksen kohdalla on hankala seurata, lähinnä seurattavat kriteerit ovat tilat ja koulutus.

Vesa Vuorenkoski_verkkokäyttö
Vastaava lakimies Vesa Vuorenkoski Akavasta toteaa, että kilpailutuksen kriteerien muutos vaikuttaa hintakilpailulta.

– Kela on tainnut nostaa tässä kädet pystyyn. Muutos kuulostaa puhtaasti hintakilpailulta, Vuorenkoski sanoo.

Hän toteaa, että muutoksen jälkeen kuntoutuksen hinnat luonnollisesti laskevat. Hintojen aleneminen voi johtaa siihen, että työtä tehdään vähäisemmällä koulutuksella, ja tämä voi vaikuttaa kuntoutuksen saavutettavuuteen, tasoon ja vaikuttavuuteen.


  • Teksti: Anssi Koskinen
  • Kuvat: Kimmo Brandt, Compic (Tiina Mäkinen), Niilas Nordenswan (Kristiina Holmberg), Juuso Noronkoski (Annarilla Ahtola), Liisa Takala (Vesa Vuorenkoski) ja Anni Hanen (Matti Liski)

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje