Ajassa
1.3.2018

Julkisen sektorin asiantuntijat ja esimiehet tarvitsevat työaikalain suojaa

Moni asiantuntija ja esimies on työnantajan käytettävissä lähes milloin tahansa, mutta työaikalaki ei suojele heitä. Tähän pitää tulla työaikalain uudistuksessa muutos, vaativat julkisalan koulutetut.

Työelämää_09_c
Työn liikkuvuus ja riippumattomuus paikasta ovat lisääntyneet. Tämä lisää työaikasuojelun tarvetta.

Nykyinen työaikalaki on yli 20 vuotta vanha, se tuli voimaan vuonna 1996. Tuolloin sähköpostit olivat vasta saapuneet työpaikoille, sosiaalista mediaa ei ollut ja vain harvoilla oli matkapuhelin. Teknologian kehityksen lisäksi elinkeinorakenne on Suomessa muuttunut, yritykset ovat kansainvälistyneet ja työn tekemisen tavat ovat muuttuneet.

Tarvetta uudistukselle siis on. Hallitusohjelmassa laki on päätetty päivittää vastaamaan nykyisen, mutta myös tulevaisuuden työelämän tarpeita.

Uudistuksessa tärkeintä on lain soveltamisala

Hallitus tuo keväällä esityksen uudesta työaikalaista. Sen tavoitteena on muun muassa parantaa työaikasuojelua ja lisätä joustavuutta. Jos tavoitteet toteutuvat, se lisäisi työntekijöiden hyvinvointia ja ehkä jopa pidentäisi työuria.

– Iso joukko asiantuntijoita ja esimiehiä on kuitenkin jäämässä lain ulkopuolelle. Siksi julkisalan koulutettujen kannalta tärkeintä uudistuksessa on työaikalain soveltamisalan selkeyttäminen ja laajentaminen, sanoo asiantuntija Katja Aho Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestöstä JUKOsta.

Se siis tarkoittaa sitä, kenen työhön lakia sovelletaan ja kenen ei.

JUKOn mielestä lakia pitäisi soveltaa kaikkiin muihin paitsi niihin, jotka todella voivat itse päättää työajoistaan. Tällainen autonomia työajan suhteen on kuitenkin vain harvoilla. Esimerkiksi johtajat ovat syystäkin työaikalain ulkopuolella. Heidän voi odottaa olevan käytettävissä miltei milloin tahansa, sillä se on huomioitu valmiiksi jo muun muassa kuukausipalkassa ja työn suuremmassa vapaudessa.

Katja Aho_Juko
Yleisenä ongelmana työajoissa on väärään suuntaan hiipinyt kulttuurin muutos, pohtii Katja Aho.

Harva asiantuntija tai esimiestason työntekijä sen sijaan päättää työajoistaan itsenäisesti.

– Jos et voi aidosti itse määritellä työaikojasi, vaan ne suoraan tai ainakin välillisesti sinulle määritellään, on aika erikoinen tilanne, jos sinuun ei sovelleta kuitenkaan työaikalain määräyksiä. Ne on tehty työntekijän suojaksi, Aho ihmettelee.

Puolustusvoimat lisättävä työaikalain piiriin

Esimerkiksi puolustusvoimat on jätetty lain ulkopuolelle. Perusteluna on, että puolustusvoimissa noudatetaan omaa lakia puolustusvoimien virkamiesten työajoista.

Pääluottamusmies Marko Jalkanen Päällystöliitosta ei niele selitystä. Hänen mukaansa puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen virkamiehet pitäisi ehdottomasti lisätä työaikalain soveltamisen piiriin.

– Laki on vuodelta 1970. Se ei vastaa lainkaan nykyistä työelämää, hän puuskahtaa.

Jalkanen_Päällystöliitto
Marko Jalkasen mukaan puolustusvoimien ja rajavartilaitoksen virkamiesten työssä on erityispiirteitä, jotka poikkeavat työaikalaista, mutta se ei riitä syyksi laittaa heitä työaikalain ulkopuolelle.

Jalkasen mukaan on merkittävä ongelma, että johtavien virkamiesten asema on määritelty puolustusvoimissa ja rajavartiolaitoksessa erittäin alhaiselle tasolle, eivätkä he ole lakiuudistuksen piirissä. Näillä virkamiehillä ei ole kuitenkaan lakiesityksessä mainittua itsenäistä asemaa ja työaika-autonomiaa.

– Meillä on erityispiirteitä, jotka poikkeavat työaikalaista. Meillä on aina velvollisuus työskennellä yli työajan, eikä ylitöistä ole oikeutta kieltäytyä, jos esimies katsoo tarpeelliseksi.

Työkulttuuri muuttuu väärään suuntaan

Katja Aho nostaa esiin myös kirkon työntekijät. Hänen mukaansa on vaarana, että hengellinen työ rajataan kategorisesti lain ulkopuolelle, vaikka työn luonne ei sitä edellytä.

Ahon mielestä yleisenä ongelmana työajoissa on väärään suuntaan hiipinyt kulttuurin muutos. Työntekijät ovat yhä useammin jatkuvasti käytettävissä, tehtyjä ylitöitä ei edes kirjata, työntekijältä odotetaan joustoja ja työtuntien kokonaismäärä kasvaa. Palkka pysyy silti samana.

Ahon mukaan yksi iso kysymys ovat työmatkat. Ne kuormittavat työntekijää, ja niistä palautuminen kestää, mutta silti työmatkoja ei usein kirjata työajaksi. Työpaikoilla tehdään nykyisin paljon työmatkoja työntekijöiden omalla ajalla.

Työaikajoustot ja etätyö tuovat helpotusta

Hyvä suunta työaikalain uudistamisessa taas on jouston mahdollisuuksien kasvaminen. Jos esimerkiksi etätöiden teko helpottuu, yksilölliset elämäntilanteet, kuten pienet lapset tai sairas lähiomainen, voidaan huomioida paremmin.

Puolustusvoimien virkamiesten työhön on jo tullut muutaman viime vuoden aikana erinomaisia joustoja, ja työajoissa on menty hyvään suuntaan, Jalkanen kiittelee.

– Etätyö on auttanut työn ja perheen yhteensovittamista ja se on ollut iso etu.

Toinen hyvä uudistus puolustusvoimissa on ollut hajautettu työ, eli työtä voi entistä vapaammin tehdä viraston tiloissa mutta muualla kuin omalla virkapaikalla. Viime vuonna työaikajoustoista ja niiden vaikutuksesta tehtiin kysely.

– Tyytyväisimpiä työhönsä olivat ne, jotka olivat käyttäneet työaikajoustoja.

  • Teksti: Veera Luoma-Aho
  • Kuvat: Ida Pimenoff, Katja Ahon kuva-albumi ja Päällystöliitto


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje