Ajassa
25.9.2017

Insinöörit kortistosta töihin muuntokoulutuksella

Insinööriliiton mielestä Suomessa koulutetaan liikaa uusia insinöörejä. Painopiste pitää siirtää muunto- ja täydennyskoulutukseen.

Miten on mahdollista, että maassa on tuhansia työttömiä insinöörejä samaan aikaan, kun yritykset valittavat insinööripulaa? Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salon mukaan epätasapaino johtuu pitkälti väärästä koulutuspolitiikasta.

Samu_Salo_Insinööriliitto IL
”Työelämän jatkuvasti muuttuvat osaamistarpeet pitäisi ottaa huomioon koulutussuunnitelmissa”, sanoo Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo.


 ̶  Joka vuosi ammattikorkeakouluista valmistuu 5 100 insinööriä. Suomen nykyisellä elinkeinorakenteella ja tuotekehitysvolyymilla uusien tutkintojen vuotuinen tarve on enintään 3 500–4 000. Nyt työttömiä insinöörejä on noin 6 000. Määrä putoaisi ja elinkeinoelämä saisi kaipaamiaan osaajia, jos koulutuksen painopistettä siirrettäisiin muunto- ja täydennyskoulutukseen.

Salon mukaan kantona kaskessa on vuoden 2020 loppuun voimassa oleva opetus- ja kulttuuriministeriön ja ammattikorkeakoulujen sopimus insinöörikoulutuksen järjestämisestä.

 ̶  Sopimuksessa puhutaan vain uusista tutkinnoista. Työelämän jatkuvasti muuttuvat tarpeet huomioivaa osaamisen päivittämistä siinä ei lainkaan noteerata, Salo huomauttaa.

Määrän tilalle laatu

Julkisen rahoituksen suuntaaminen pelkästään uusien insinöörien koulutukseen on Salon mukaan lyhytnäköistä toimintaa, jolla on kohtalokkaat seuraukset paitsi yksilötasolla, myös kansantaloudelle ja Suomen kilpailukyvylle globaaleilla markkinoilla.

̶ ̶  Tämän päivän työelämässä erittäin monilla aloilla omaa osaamista on päivitettävä säännöllisesti, Salo toteaa ja jatkaa:

– On nurinkurista, että korkeasti koulutetut ammattilaiset ovat vaarassa joutua työelämän ulkopuolelle samaan aikaan, kun yritykset valittavat osaajien puutetta.

Insinööriliitto on useissa yhteyksissä esittänyt, että uusien ammattikorkeakoulututkintojen aloituspaikkoja pitäisi vähentää reippaasti. Tilalle olisi otettava muunto- ja täydennyskoulutettavia insinöörejä.

Tehokkaasti töihin

Näkemys koulutuksen uudelleenpainotuksen välttämättömyydestä on helppo ymmärtää, kun vilkaisee vaikkapa työvoimahallinnon, Oikotien ja Monsterin rekrytointi-ilmoituksia.

Syyskuun lopulla insinöörejä haettiin muun muassa työnjohtajiksi rakennuksille, asiantuntijoiksi suunnittelutoimistoihin, projektipäälliköiksi digitalisaatiohankkeisiin, laivanrakentajiksi meriteollisuuteen sekä myyntitöihin softataloihin.

– Väitettyyn osaamisvajeeseen ei todellakaan vastata vain pitämällä kiinni nykyisistä opiskelijamääristä neljävuotisessa insinöörikoulutuksessa. Nyt aloittavat opiskelijat ovat työmarkkinoiden käytettävissä vasta vuosien kuluttua, Salo painottaa.

Insinööriliiton puheenjohtaja kannustaa yrityksiä ja ammattikorkeakouluja yhdessä kartoittamaan alueensa osaamistarpeita ja hakemaan valtiolta rahoitusta muuntokoulutuspaikkojen perustamiseksi. Hankkeita onkin jo käynnistelty varsinkin Etelä- ja Varsinais-Suomessa, hallituksen syksyn budjettiriihessä lupaaman kuuden miljoonan euron erityisrahoituksen turvin.

Turku vastaa haasteeseen

Turun ammattikorkeakoulun koulutusjohtaja Liisa Kairisto-Mertanen viimeistelee joulukuussa käynnistyväksi aiottua insinöörien muuntokoulutussuunnitelmaa.

liisa_kairisto_mertanen
”Oppimista on ilo seurata, kun tietää, että koulutuksen jälkeen insinööri pääsee mielekkäisiin töihin”, Turun ammattikorkeakoulun koulutusjohtaja Liisa Kairisto-Mertanen toteaa.


Mikäli ELY-keskus hyväksyy Turun ammattikorkeakoulun tarjouksen, haku puolitoistavuotiseen muuntokoulutukseen alkaa lokakuussa. Valintakriteereissä olennaista ei ole hakijan alkuperäisen tutkinnon ala, vaan se, millaisiin tehtäviin insinööri haluaa koulutuksen myötä suunnata.

– Työnantajien toivomuslistoilla on muun muassa konetekniikan, autonvalmistuksen, clean techin, kemian alan ja laivanrakennuksen insinöörejä, Kairisto-Mertanen kertoo.

– Jokaiselle insinöörille tehdään henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jossa otetaan huomioon aiempi työkokemus, henkilökohtaiset vahvuudet ja mielenkiinnon kohteet.

Aikuiset etenevät rivakasti

Kairisto-Mertanen puhuu kokonaisvaltaisesta oppimisprosessista, joka kattaa myös ”ei-insinöörimäiset” vuorovaikutustaidot. Muuntokoulutuksen aikana onkin luvassa harjoituksia, joissa treenataan muun muassa esiintymis- ja ryhmätyötaitoja.

Lukuisia täydennys-, muunto- ja sertifikaattikoulutuksia toteuttanut Kairisto-Mertanen huomauttaa, että aikuiset, monissa työelämän mutkissa harjaantuneet opiskelijat ovat motivoituneita ja etenevät tavoitteessaan rivakasti.

– He linkittävät aiemman insinööritutkintonsa oppisisällöt ja työelämäkokemuksensa uusiin aineksiin luontevasti ja tehokkaasti. Oppimista on ilo seurata, kun vielä tietää, että koulutuksen jälkeen insinööri pääsee mielekkäisiin töihin.


  • Teksti. Paula Launonen
  • Kuvat: Insinöörilitto ja Turun amk



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje