Ajassa
19.10.2016

Opiskelupaikka kiven takana

Opiskelupaikan saaminen on aikaisempaa hankalampaa, uusi laki varaa korkeakoulupaikkoja niille, joilla ei ole aiempaa paikkaa tai tutkintoa.

Opiskelijat24


Tänä syksynä 29 prosenttia yliopistojen alemman tutkinnon aloittavista opiskelupaikoista meni hakijoille, joilla jo oli aiempi opiskelupaikka tai tutkinto aikaisemmin tehtynä. Ammattikorkeakoulujen puolella luku oli 25 prosenttia.

Akavan asiantuntija Ida Mielityisen mukaan nykyään on vaikeampi saada opiskelupaikka kuin esimerkiksi viisi vuotta sitten. Hän toteaa, että usealle koulutusalalle on vaikea päästä, ja niihin haetaan useamman kerran. Ja sitten kun paikan saa, niin vanha opiskelupaikka jätetään.

– Vuoden 2005 uusista ylioppilaista siirtyi välittömästi korkeakouluasteelle 37,8 prosenttia. Kymmenessä vuodessa osuus tippui 27,1 prosenttiin. Vuoden 2015 ylioppilaista 21 200 jäi ylioppilaaksitulovuonna jatkokoulutuksen ulkopuolelle, eli lähes 70 prosenttia, Mielityinen kertoo.

Mielityisen mukaan siirrot yliopistojen sisällä tai ammattikorkeakouluista yliopistoon eivät toimi. Ammattikorkeakoulun jälkeen usein jatketaan yliopistossa, mutta siirtymä ei onnistu muuten kuin aloittamalla uudestaan kandiopintojen kautta. Täydennyskoulutuksen tarve myös vie uusilta opiskelijoilta paikkoja.

– Usein ainoa kohtuuhintainen vaihtoehto täydennyskoulutukseen on uuden tutkinnon aloittaminen. Tästä sitten tehdään se mitä tarvitaan, haetaan osaamista eikä tehdä koko tutkintoa, Mielityinen sanoo.

Hänen mukaansa uuden tutkinnon aloittaminen työllistymisen parantamiseksi ei ole läheskään aina paras ratkaisu. Tärkeämpää olisi, että työnhakijalla olisi valmiudet työnhakuun, kuten cv:n tekemiseen ja piilossa olevien työpaikkojen hakemiseen sekä ymmärrys oman osaamisen erilaisista mahdollisuuksista työmarkkinoilla.

– Jos on tutkinto, niin lähtökohtaisesti tietysti pitäisi olla työmarkkinoilla käyttämässä osaamistaan. Kansantaloutemme ja hyvinvointivaltiomme perustuu korkeaan työllisyysasteeseen, Mielityinen sanoo.

Hän toteaa, että täydennyskoulutuksen tarpeeseen ollaan hakemassa ratkaisuja. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat toteuttamassa korkeakoulututkinnon jälkeen tehtäviä erikoistumiskoulutuksia.

Lailla ongelman kimppuun

Keväällä 2016 tuli voimaan laki, joka velvoittaa korkeakoulut varaamaan osan opiskelupaikoista sellaisille, jotka eivät ole vastaanottaneet aiemmin opiskelupaikkaa tai suorittaneet tutkintoa. Opetus- ja kulttuuriministeriön ylitarkastaja Ilmari Hyvösen mukaan laki tulee tulevaisuudessa näkymään tilastoluvuissakin. Hän toteaa, että toisaalta laki vaikuttaa myös siten, että opiskelupaikan saaneet ovat varovaisempia ottamaan paikkaa vastaan, jos paikka ei ole juuri se, minkä he haluavat. Ensimmäistä paikkaa hakevan etua ei haluta hävittää.

Ylioppilaaksi valmistuu nykyään aikaisempaa pienempiä ikäluokkia, ja se on Hyvösen mukaan yksi tekijä siinä, että uusista korkeakouluopiskelijoista entistä harvempi on tuore ylioppilas. Nuoret lähtevät aikaisempaa enemmän ulkomaille suorittamaan perustutkintoa, eivätkä nämä näy suomalaisissa tilastoissa. Ulkomailla opinnot aloittavien lukumäärän voi arvioida Kelan opintotukitilastoista.

– Kelan tilastojen mukaan lukuvuonna 2004–05 ensimmäisen kerran ulkomailla suoritettavaan korkeakoulututkintoon opintotukea sai 376 alle 21-vuotiasta. Lukuvuonna 2014–15 luku oli jo 950 alle 21-vuotiasta, Hyvönen sanoo.

Hyvönen toteaa, että uusien ylioppilaiden nopeampaa korkeakoulutukseen siirtymistä halutaan edelleen tukea. Laki, joka velvoittaa korkeakoulut varaamaan opiskelupaikkoja niille, joilla sellaista ei vielä ole, on edellisen hallituksen aikaansaannos.

– Työryhmä on parhaillaan pohtimassa ylioppilastutkinnon merkityksen kasvattamista opiskelijavalinnoissa. Pitkää valmistautumista vaativien pääsykokeiden rooli halutaan vähäisemmäksi, Hyvönen kertoo.

Vanhat suosikit voimissaan

Mille koulutusaloille nykyään sitten haetaan? Hyvönen toteaa, että hakijoiden suosikkialat ovat aika lailla vakiintuneet. Korkeakoulujen puolella samat suosikit pitävät pintansa vuodesta toiseen.

– Lääketiede on aina suosittua. Samaten taide- ja kulttuurialat, mutta siinä opiskelijoiden volyymi ei ole niin suurta, Hyvönen sanoo.

Tämän vuoden haussa esimerkiksi Helsingin yliopistossa oli ensisijaisia hakijoita eniten oikeustieteessä, lääketiede oli kakkosena ja seuraavina luokanopettajakoulutus ja psykologia.

Vaikeinta Suomessa on saada opiskelupaikka Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitoksen elokuvaohjaajan koulutusohjelmasta. Elokuvaohjaajaksi haki tänä vuonna 107 ensisijaista hakijaa, ja kaksi otettiin sisään.

Ammattikorkeakoulujen puolella terveysala on jatkuvasti suosittua. Keväällä ja syksyllä 2016 alkaneiden koulutusten yhteishauissa terveys- ja hyvinvointiala oli selvästi suosituin. Ensisijaisia hakijoita näillä aloilla oli 42 065, kun esimerkiksi tekniikan aloilla ammattikorkeakouluissa tänä vuonna alkaneissa koulutuksissa oli 13 600 ensisijaista hakijaa.

Esimerkiksi Tampereen ammattikorkeakoulun suosituin koulutusala oli tämän vuoden haussa sairaanhoitaja. Seuraavaksi suosituimmat olivat tradenomin ja sosionomin koulutus, ja näiden jälkeen fysioterapeutin ja ensihoitajan koulutusalat. Eri insinöörialat on myös hyvin suosittuja.

Vuosikymmenten saatossa koulutusalojen asemassa on tapahtunut muutosta.

– 1980-luvulta alkaen tekniikka ja kauppatiede ovat kasvaneet, ja muun muassa tämän myötä esimerkiksi humanististen ja yhteiskuntatieteellisten alojen osuus korkeakoulutuksen volyymistä on pienentynyt, Hyvönen sanoo.

Korkean osaamisen tarve

Viime vuoden puolella opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä teki ehdotuksen siitä, miten 2020-luvulla suomalaisia koulutettaisiin.

– Ehdotus on toivotun elinkeinorakenteen mukainen, ja sen mukaan korkean osaamisen tarve kasvaa, Hyvänen sanoo.

Ehdotuksessa yliopistotutkintojen määrä kasvaa, ja ammatillisen peruskoulutuksen tutkintojen ja ammattikorkeakouluntutkintojen määrä laskee. Ehdotuksen mukaan kulttuurialan tutkintojen määrä laskee selvästi. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan tutkintojen määrä laskisi hieman, samaten kävisi matkailu-, ravitsemus ja talousalalle. Lisäystä ehdotuksen mukaan tarvittaisiin lähinnä tekniikan ja liikenteen alalle, luonnontieteiden alalle sekä luonnonvara- ja ympäristöalalle.

Mikä sitten nykytilanteen valossa olisi työllistymisen kannalta fiksuin valinta uudelle opiskelijalle?

Akavan ekonomistin Heikki Taulun mukaan korkea koulutus on keskimäärin taannut varmemman työuran ja pienemmän työttömyyden riskin kuin matalamman asteen koulutukset. Tämä tilanne tuskin tulee tulevaisuudessakaan muuttumaan, mutta koulutusalan valinnalla todennäköisesti on jatkossakin suuri merkitys.

Korkeakoulutettujen aloista ylivoimaisesti varmimmin ovat työllistäneet lääkärin ja hammaslääkärin ammatit. Myös muut sosiaali- ja terveysalan tehtävät, sekä esimerkiksi kasvatustiede ja oikeustiede ovat työllistäneet hyvin. Toisaalta taidealoilla sekä humanistisilla ja luonnontieteellisillä aloilla on pitkään ollut ongelmia työllistymisen kanssa.

– Koulutusalan valinnasta on kuitenkin pitkä tie työmarkkinoille ja tänä aikana ehtii tapahtua isojakin muutoksia eri alojen välillä. Tästä syystä on uskaliasta suositella mitään tiettyjä koulutusaloja siinä mielessä, että ne tulevaisuudessakin takaisivat varman työllistymisen. On tärkeämpää valita ala oman kiinnostuksen ja lahjakkuuden perusteella. Oma motivoituminen takaa usein parhaan lopputuloksen niin opiskeluissa kuin työssäkin, Taulu toteaa.


  • Teksti: Anssi Koskinen

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje