Ajassa
3.6.2015

Tulevaisuudessa arvo syntyy palveluinnovaatioista


Digitalisaatio koskettaa kaikkia aloja. Tulevaisuudessa arvo syntyy palveluinnovaatioista, joiden luominen on poikkitieteellistä yhteistyötä. Pallo on nyt päättäjillä.

‒ Suomi voi päästä takaisin tietoyhteiskuntakehityksen kärkeen ja nostaa tuottavuuden kiitettäväksi, mutta se ei tapahdu itsestään, sanoo Tekniikan akateemisten TEKin yksikönjohtaja Pekka Pellinen


Pekka Pellinen TEK
Fiksuimmankin järjestelmän äly on ihmisen tekemä. Uusien palveluinnovaatioiden luominen edellyttää paitsi substanssiosaamista myös yhteistyötaitoja ja luovaa eläytymistä, Pekka Pellinen muistuttaa.

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien etujen valvoja on huolissaan hitaudesta, jolla niin liike-elämä kuin julkishallinto ovat tarttuneet digitalisaation mahdollisuuksiin.

Hän väittää, että muutaman vuoden kuluttua perinteinen jako teollisuus- ja palvelualoihin elää vain yrityshistoriikeissa, ja piirtää kaavion. Laatikkojen sisällä näkyvät sanat internet, ict ja robotiikka.
Toisin sanoen: digitaalinen kolmiyhteys on se perusta, jolla arvoa luodaan, kun kysynnän kohteena eivät enää ole fyysiset tuotteet vaan pitkälle jalostetut palvelut.

‒ Kun asiakas menee autokauppaan, hän ei maksa moottorilla, vaihteilla, ohjauspyörällä ja renkailla varustetusta peltikuoresta. Hän ostaa toiveidensa mukaan räätälöidyn kuljetusratkaisun, josta valmistaja huolehtii myös kaupanteon jälkeen, Pellinen havainnollistaa.

Takaisin etulinjaan


Sama kehityskulku koskee kaikkea valmistavaa teollisuutta paperikoneista laivoihin, kodin elektroniikasta huonekaluihin. Voittajia ovat ne, jotka osaavat hyödyntää teknologian mahdollisuuksia bisnestensä kehittämisessä ja häviäjiä ne, jotka eivät päästä irti vanhoista toimintamalleista.

Pellisen mielestä Suomi on taantunut perässähiihtäjien joukkoon.

‒ Yli kahdenkymmenen vuoden ajan tuottavuus nousi nopeasti ja veturina oli nimenomaan ict, mutta viimeisimmissä OECD-vertailuissa olemme pärjänneet keskivertoa heikommin.

‒ Suomessa on ainutlaatuisen vahva perusta älyteknologiaan pohjautuville palveluinnovaatioille korkean koulutustasomme ansiosta. Nyt tarvitaan tutkimussatsauksia ja ennakkoluulotonta ideointia, Pellinen painottaa. 

Aivotyön aikakausi


Entä riskit? Akavalaisen liiton digivisionääriltä on pakko kysyä, miten älyteknologian sovellukset vaikuttavat parhaillaan korkeakouluissa tutkintoa suorittavien nuorten tulevaisuuteen. Häviääkö vastavalmistunut maisteri rekrytointikilpailun ohjelmasovellukselle, joka hakee ja analysoi tietoa 24 tuntia vuorokaudessa?

‒ Kyllä digitalisaatio vaikuttaa myös akateemisiin ammatteihin. Helposti automatisoitavat prosessit siirtyvät ihmisiltä koneille, mutta sehän ei ole huono asia. Samaan aikaan syntyy uusia osaamistarpeita ja aiempaa vaativampia tehtäviä, Pellinen pohtii.

Digitalouden asiantuntijatöissä kovaa valuuttaa ovat substanssiosaamisen ohella yhteistyötaidot ja kyky poikkitieteelliseen vuorovaikutukseen.

‒ Innovaatioiden kehittäjiksi tarvitaan lääkäreitä, juristeja, sosiaalityöntekijöitä, opettajia, ekonomeja, biologeja, kemistejä ja niin edelleen. Pitää muistaa, että fiksuimmankin järjestelmän äly on ihmisen tekemä.

Toimenkuva uudistuu


Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA:n toiminnanjohtaja Juha Häkkisen mukaan kaupan alan keskittyminen, yritysfuusiot ja sähköiset hankintajärjestelmät ovat jo vähentäneet myyjien määrää Suomessa, ja kehitys jatkuu samansuuntaisena.


Juha Häkkinen MMA
Digitalisaatio on mahdollisuus, johon on tartuttava viisaasti johtamalla, koulutukseen satsaamalla ja erilaisia joustavia työnteon malleja soveltamalla, Juha Häkkinen painottaa.

‒ Määrä supistuu, mutta osaamisvaateet kasvavat. Mitä monimutkaisemmista tuotteista on kysymys, sitä suurempaa erikoisosaamista kaupankäynti edellyttää. Esimerkkeinä voisi mainita vaikkapa lääkkeet, sairaalalaitteet, erilaiset koneet ja ohjelmistot, joita pystyvät myymään vain niihin perehtyneet asiantuntijat.

Yhä useamman myyntiedustajan ansioluettelossa näkyykin ihan joku muu tutkinto kuin kaupallinen.

‒ Jos asenne ja viestintätaidot ovat kohdallaan, hyvän pohjan antaa esimerkiksi sairaanhoitajan, opettajan, farmaseutin tai insinöörin koulutus.

Osaltaan myyjän työprofiilia muokkaa globaali näyteikkuna internet, jonka myötä ostajan on helppo etsiä vaihtoehtoja ja vertailla hintoja. Sen sijaan että hankintapäällikkö tapaisi kilpailevien tavarantoimittajien myyntiedustajia neuvotteluhuoneessa, hän käynnistää tarjouspyyntökierroksen näpyttelemällä selaimen hakukenttään avainsanan ja painaa enteriä.

‒ Internet on tehnyt markkinat läpinäkyviksi, päättämisen nopeaksi, ja vähentänyt myynnin ammattilaisten liikkumistarvetta, Häkkinen tiivistää.

Konkari loppusuoralla


Häkkinen sanoo ymmärtävänsä uransa loppusuoraa tarpovia konkareita, joiden on ehkä hankala sopeutua vauhdikkaasti digitalisoituvaan toimintaympäristöön.

‒ Jos on vuosikymmenet istunut suurimman osan päivästä joko autossa tai asiakkaan neuvotteluhuoneessa, virtuaalisten työkalujen käyttäminen kotikonttorilla voi tuntua vieraalle.

Samalla hän varoittaa kelkasta putoamisen riskistä.

‒ Vanhoihin menetelmiin ei voi juuttua, jos aikoo pysyä mukana myynnin kiehtovassa maailmassa. Tämän vuosituhannen kilpailu suosii niitä, jotka oivaltavat muun muassa mobiilin teknologian ja sosiaalisen median mahdollisuudet, Häkkinen sanoo.

Ytimessä ihminen


Kun Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA 120 vuotta sitten perustettiin, myyjän ydintaito oli ihmisen kohtaaminen ja asiakkaan tarpeen tunnistaminen.

Teknologiat ovat matkan varrella moneen otteeseen muuttuneet, mutta Häkkisen mukaan ydin on säilynyt. Tähän viittaa MMA:n Taloustutkimuksella äskettäin teettämä selvitys.

‒ Yhdeksän kymmenestä ostajasta arvostaa henkilökohtaista tapaamista myyjän kanssa. Sosiaalista mediaa tietolähteenä sanoo hyödyntävänsä vain kaksi kymmenestä.

Häkkisen mielestä digitalisaatio on mahdollisuus, johon on tartuttava viisaasti johtamalla, koulutukseen satsaamalla ja erilaisia joustavia työnteon malleja soveltamalla.

‒ On kuunneltava herkällä korvalla esimerkiksi niitä eläkeikää lähestyviä myynnin ammattilaisia, jotka mielellään antaisivat tilaa mobiiliaikakauden diginatiiveille.

  • Teksti ja kuvat: Paula Launonen

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje