Ajassa
26.11.2014

Työpaikat hajautuvat ja työajat läikkyvät asiantuntijatyössä


Työpaikka ja työaika ovat liukuvia käsitteitä asiantuntijatyössä. Työtä tehdään työnantajan tiloissa, kotona, matkalla töihin tai kotiin, asiakkaiden tiloissa ja työmatkoilla mitä erilaisimmissa paikoissa. Työ läikkyy niin kutsutun normaalin toimistotyöajan ulkopuolelle aamuihin, iltoihin ja viikonloppuihin. Työn tilallinen ja ajallinen hajautuminen haastaa organisaatioiden työaikakäytännöt ja työhyvinvointitoimet.

Korkeasti koulutetut tietotyöntekijät tekevät keskimääriin kolmanneksen käyttämästään ajasta työtä muualla kuin työnantajan  tiloissa ja 15 prosenttia normaalien toimistotyöaikojen ulkopuolella, selviää Akavan ja Aalto-yliopiston Global Time -tutkimuksessa. Työnantajan toimistotilojen ulkopuolella yleisintä on kotona tehtävä työ ja tyypillisesti työ läikkyy toimistotyöaikojen ulkopuolelle, kun työpäivää jatketaan ilta-aikaan. 

Tutkimukseen osallistuneiden korkeasti koulutettujen tietotyöntekijöiden viikkotyöaika on keskimäärin yli 43 tuntia, kun lasketaan yhteen arkena toimistotyöaikana ja sen ulkopuolella työhön käytetty aika sekä viikonloppuna työhön käytetty aika. Keskimäärin eniten työtä tehdään toimistoaikana, noin 37 tuntia viikossa. 

Suurin osa vastaajista kuitenkin jatkoi työn tekemistä iltaisin toimistotyöajan jälkeen, mikä pidentää keskimääräistä viikkotyöaikaa kolmella tunnilla ja 40 minuutilla. Arkiaamuina ennen toimistotyöajan alkua työnsä aloitti 42 prosenttia vastaajista ja keskimäärin tutkimukseen osallistuneet tekivät tunnin ja 20 minuuttia töitä ennen toimistotyöajan alkua. Työn tekeminen viikonloppuina on myös varsin yleistä. Viikonloppuisin töitä teki kolmannes vastaajista. Keskimäärin viikonloppuna tehdään tunti ja 20 minuuttia töitä.


Global Time Akavalainen 1
Kuvio 1: Työnteon ajankohdat ja työhön käytetty aika
 
Etätyöskentelyä tukevat teknologiat mahdollistavat sen, että ansiotöitä voidaan tehdä joustavasti esimerkiksi kotona tai matkalla töihin tai kotiin. Toisaalta nämä mahdollisuudet voivat johtaa siihen, että työ läikkyy arki-iltoihin ja viikonloppuihin, jolloin työstä palautumiseen käytettävä aika vähenee.

Hajautuvan työn haasteena työstä palautuminen


Työntekijöiden työstä palautuminen kärsii työn läikkyessä toimistotyöaikojen ulkopuolelle. Tutkimuksessa vertailtiin työstä palautumista sen suhteen kuinka paljon vastaajat tekevät työtä toimistotyöaikojen ulkopuolella. Niillä vastaajilla, joilla työ läikkyy paljon toimistotyöaikojen ulkopuolelle, todennäköisyys palautua työstä heikosti on merkittävästi korkeampi kuin niillä, joilla työ läikkyy vähän tai ei ollenkaan.

Niistä vastaajista, joiden työ läikkyi toimistotyöaikojen ulkopuolelle yli 10 tuntia viikossa, lähes puolet palautui työstään heikosti. Niillä, joilla työ läikkyi 1–9 tuntia viikossa, heikosti palautuvien osuus oli 31 prosenttia. Palautuminen ei ole kuitenkaan yksin kiinni työn läikkymisestä. Niistäkin, joiden työ pysyy toimistotyöaikojen puitteissa, jopa viidennes palautuu työstään heikosti.
 
Global Time Akavalainen 2
Kuvio 2: Työskentely toimistoaikojen ulkopuolella ja työstä palautuminen

Työajat pidetään kurissa selkeillä työaikakäytännöillä

Työn ja työyhteisöjen hajautuessa toimivien ja selkeiden työaikakäytäntöjen merkitys kasvaa. Sopimalla hajautuvaa työtä koskevista työaikakäytännöistä hillitään työn läikkymistä vapaa-aikaan ja huolehditaan työntekijöiden riittävistä mahdollisuuksista palautua työstä.
 
Global Time Akavalainen 4
Kuvio 3. Työskentely tomistoaikojen ulkopuolella ja työaikoja koskevat toimintatavat

Niistä, joiden työ pysyy toimistotyöaikojen puitteissa, merkittävästi suurempi osuus pitää organisaationsa ja työryhmänsä tai projektinsa epäsäännöllisiä työaikoja koskevia käytäntöjä selkeinä verrattuna niihin, joilla työ läikkyy toimistotyöaikojen ulkopuolelle.

Tutkimukseen kohdejoukko, korkeasti koulutetut tietotyöntekijät, vastaavat paljolti itse oman työaikansa säätelystä ja siitä, kuinka käyttävät aikaa työhön toimistotyöaikojen ulkopuolella aamuisin, iltaisin ja viikonloppuisin. 
 
Global Time Akavalainen 5
Kuvio 4: Työskentely toimistoaikojen ulkopuolella ja työaikoja koskevat toimintatavat

Vastaajat, joiden työ läikkyy paljon (yli 10 tuntia viikossa) tai jonkin verran (1–9 tuntia viikossa) lähes kolme neljästä oli sitä mieltä, että epäsäännöllisten työaikojen säätely on omalla vastuulla. Niistä, joilla työ ei läiky toimistotyöaikojen puolelle lainkaan, osuus oli reilu 60 prosenttia.

Vastuu ja valta eivät kohtaa työaikojen säätelyssä


Vastuu omien työaikojen säätelystä ja mahdollisuudet vaikuttaa omiin työaikoihin eivät aina kohtaa korkeasti koulutettujen tietotyöntekijöiden työssä. Vaikka valtaosa tutkimukseen osallistuneista koki itse olevansa vastuussa työaikojen säätelystä, verrattain harva kokee mahdollisuutensa oman työajan kontrolliin hyviksi. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että suurin epäsuhta omia työaikoja koskevan vastuun ja vallan välillä on niillä, joiden työ läikkyy eniten toimistotyöaikojen ulkopuolelle aamuihin, iltoihin ja viikonloppuihin. Ne, joiden työ läikkyy paljon, ovat tulosten mukaan selkeimmin vastuussa oman työajan säätelystä, mutta heistä myös muita suuremmalla osalla vaikutusmahdollisuudet työaikoihin ovat heikot.

Kuvio 5 kuvaa toimistotyöaikojen ulkopuolelle läikkyvän työn ja työajan kontrollin välistä yhteyttä. Kuvio osoittaa, että niistä vastaajista, joilla työ läikkyy paljon toimistotyöaikojen ulkopuolelle (yli 10 tuntia viikossa) on muita huomattavasti useammin heikot mahdollisuudet oman työajan kontrolliin.

Ryhmien väliset erot tulevat vielä selkeämmin esiin, kun tarkastellaan niiden osuutta, joilla on käytetyn mittarin mukaan hyvät mahdollisuudet oman työajan kontrolliin. Niistä, joilla työ pysyy täysin toimistotyöaikojen puitteissa, yli kolmanneksella on hyvät mahdollisuudet oman työajan kontrolliin. Kun katsotaan ryhmää, jonka työ läikkyy jonkin verran (1–9 tuntia viikossa) osuus laskee neljännekseen. Ryhmässä, joiden työ läikkyy paljon, hyvät mahdollisuudet oman työajan kontrolliin on enää 16 prosentilla ryhmän vastaajista.
 
Global Time Akavalainen 3
Kuvio 5: Työskentely toimistoaikojen ulkopuolella ja mahdollisuudet vaikuttaa työaikoihin


Mitä on tehtävä?


Tutkimuksen tulokset vahvistavat sen, että asiantuntijoiden työajat ja työn tekemisen paikka ovat hajautuneet. Akavan mielestä työaikalakia tuleekin uudistaa. Työn hajautuessa työn ja muun elämän väliset rajat hämärtyvät, ja tämä vaikeuttaa työstä palautumista. Palautuminen on välttämätöntä, jotta työntekijä jaksaa työssä ja pysyy työkykyisenä koko työuran ajan.

Erityisesti asiantuntijan tärkein työväline eli aivot tarvitsevat lepoa toimiakseen parhaalla mahdollisella tavalla. Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia siitä, että työntekijä palautuu työstään katsomatta siihen, missä ja milloin työ tehdään. Työajat voidaan pitää kurissa selkeillä työaikakäytännöillä. Työn läikkymistä vapaa-aikaan voidaan hillitä sopimalla työpaikalla hajautuvaa työtä koskevista työaikakäytännöistä ja työajan seurannasta. Samalla huolehditaan työntekijöiden riittävistä mahdollisuuksista palautua työstä. Yhteisillä pelisäännöillä voidaan lisätä työtyytyväisyyttä.

  • Teksti ja kuviot: Joonas Miettinen


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje