Ajassa
12.1.2017

Akavan opiskelijoiden uudet puheenjohtajat:
”Pois turha negistely!”

Henna Pursiainen, Satu Väike ja Milja Asikainen toivovat, että opiskelijat nähtäisiin voimavarana, ei kulueränä. Tulevan puheenjohtajakauden aikana he haluavat ravistella vanhoja toimintamalleja ja ajatustapoja.

Opiskelija pj
Akavan opiskelijoiden valtuuskunnan uudet puheenjohtajat Satu Väike (vas.), Henna Pursiainen ja Milja Asikainen.

Akavan opiskelijoiden valtuuskunta sai vuoden alussa uudet puheenjohtajat. Varsinaisen puheenjohtajana aloitti Henna Pursiainen, ensimmäisenä varapuheenjohtajana Satu Väike ja toisena varapuheenjohtajana Milja Asikainen.

Kolmikko on kokoontunut ensimmäistä kertaa yhteen haastattelua edeltävänä päivänä, mutta yhteishenki on jo nyt erinomainen. He tuntuvat jakavan sekä samanlaisen ajatusmaailman että huumorintajun. Akavatalon aulassa raikaakin tuon tuosta iloinen nauru.

– Heti kun meidät valittiin, ajattelin että tästä tulee hyvä juttu, puheenjohtaja Pursiainen vahvistaa.

Monitieteellisyys on eduksi


Kaikilla kolmella on hyvin erilainen koulutustausta. Pursiainen opiskelee Helsingin yliopistossa yhteiskuntapolitiikkaa, Väike Metropoliassa liiketaloutta ja Asikainen Aalto-yliopistossa systeemi- ja operaatiotutkimusta.

Samassa pöydässä on siis valtiotieteilijä, tradenomi ja teekkari. Se on heidän mielestään ennen kaikkea vahvuus.

– Monitieteelliset tiimit ovat parhaita. Silloin tulee eniten näkemyksiä ja pystymme parhaiten haastamaan toisiamme, Asikainen perustelee.

– Tämä on hyvä sekoitus eri tyylisiä ihmisiä. Meitä kaikkia yhdistää se, että haluamme ravistella, emmekä ota asioita liian vakavasti, Pursiainen jatkaa.

Ammattiyhdistysliike on yksi asia, jota uudet puheenjohtajat haluavat ravistella. Se onkin eräs syy siihen, että he ovat hakeutuneet Akavan opiskelijoiden puheenjohtajatehtäviin. Kaikki kolme pitävät ay-liikettä merkittävänä yhteiskunnallisena toimijana, mutta toivovat siltä uudistumista.

– Välillä tuntuu, että ammattiyhdistysliike on jumahtanut sinne 1960-70-luvulle. Pitää pikkuhiljaa tajua, että on nuoria jäseniä jotka haluavat nykyaikaisempia palveluita. Liittoon ei kuuluta enää pelkän työttömyyskassan takia. Täytyy olla syitä, jotka saavat ihmiset kiinnostumaan ja ylipäänsä järjestäytymään ammatillisesti, Väike linjaa.


Koulutus on sijoitus


Tulevalla puheenjohtajakaudella kolmikko aikookin pitää ääntä Akavan nuorten jäsenten puolesta. Yksi kauden tärkeimpiä tavoitteita on kamppailla sen puolesta, että nuoret nähtäisiin voimavarana, ei menoeränä.

– En halua synkistellä liikaa, mutta jos katsoo vaikka hallituksen toimia, niin opintorahasta on leikattu ja koulutuksesta on säästetty. Hirveästi halutaan myös asetella sukupolvia vastakkain. Kysytään: leikataanko opiskelijoilta vai eläkeläisiltä? Jos jonnekin lisätään, se on muka muualta pois, Pursiainen ihmettelee.

Kolmikon mielestä vastakkainasettelu pitäisi lopettaa ja miettiä asioita ihmisen koko elämänkaaren kautta. Kun nuorten koulutukseen panostetaan, tämä panostus kasvaa korkoa ja tuottaa hyötyä kaikille.

– Investoimalla koulutukseen mahdollistetaan uudenlaisen osaamisen ja innovaatioiden synty. Tämä tuottaa myös verotuloja, joita voidaan käyttää esimerkiksi eläkkeiden maksuun, Asikainen muotoilee.


Työelämän murros on myös mahdollisuus


Leikkausten ja säästötoimenpiteiden lisäksi nykyopiskelijoiden elämää varjostaa epävarmuus tulevaisuudesta. Moni pohtii, miten voisi varautua siihen, että työelämä tulee mullistumaan seuraavien 10–20 vuoden kuluessa. Entä jos oma tutkinto ei olekaan ajan tasalla tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Yhä enemmän pitää ottaa vastuuta ja päivittää omaa osaamista. Enää ei voi olla passiivinen toimija, joka vain kulkee valmista polkua pitkin, Pursiainen toteaa.

Hänen mielestään korkeakouluissa ei ole kuitenkaan vielä ymmärretty, mitä on tapahtumassa.

– Nuorilla on ideoita, mutta rakenteet muuttuvat hitaasti. Opiskelijoiden keskuudessa onkin nyt paljon start-up-henkeä. Asioita on pakko alkaa tehdä itse. Se on ollut myös itselleni yksi iso motivaation lähde. Asiat eivät muutu, jos en tee niille jotakin.

Asikainen korostaa, että työelämän murros voi olla myös mahdollisuus.

– Kun ei olla enää 40 vuotta saman työnantajan palveluksessa, päästään tekemään erilaisia projekteja, kokemaan siistejä asioita ja oppimaan koko ajan uutta. Rakenteiden täytyy kuitenkin muuttua sen mukaisiksi. Jos esimerkiksi sosiaaliturva ei mukaudu yhtään, tästä muutoksesta tulee uhka.


Missä on tulevaisuuden visio?


Uusi puheenjohtajakolmikko haluaisi, että julkinen keskustelu keskittyisi enemmän positiivisiin asioihin, sillä jatkuva kriisipuhe tympii heitä. ”Turha negistely pois”, kuten Pursiainen asian muotoilee. Tämä koskee hänen mukaansa myös opiskelijoita itseään.

– Nyt kun Suomi täyttää 100 vuotta ja pidetään juhlavia puheita, toivon että opiskelijat muistelisivat ja nostaisivat esiin saavutuksiaan kuluneen vuosisadan ajalta.

Hän sanoo kaipaavansa tältä ajalta suuria visioita ainaisten uhkakuvien maalaamisen sijaan.

– Mikä on esimerkiksi Akavan opiskelijoiden visio Suomesta 2050-luvulla? Nuoria jäseniä on akavalaisista kuitenkin neljäsosa. Kuunnellaanko heitä riittävästi? Täytyy muistaa, että nuoret ovat niitä, jotka luovat tulevaisuuden ja vaikuttavat siihen, miten asiat ovat 20 vuoden päästä.


Kehujen arvoiset opinnot


Lopetetaan siis negistely ja kysytään lopuksi mikä suomalaisten opiskelijoiden elämässä on tällä hetkellä hyvin? Ensimmäisenä ääneen pääsee Asikainen, joka haluaa kehua omia opintojaan Aallossa.

– Kun aloitin, yliopisto oli mullistuksen kourissa. Nyt kurssit ovat kuitenkin pedagogisesti paljon parempia kuin aiemmin ja tuntuu että opettamiseen oikeasti panostetaan.

Pursiainen miettii hetken aikaa, mitä ilonaiheita suuria murroksia läpikäyvästä Helsingin yliopistosta löytyy. Hänen mukaansa koulussa on nyt ainakin alettu miettiä entistä enemmän opiskelijoiden sijoittumista työelämään ja tajuttu, että kaikista ei tule tutkijoita. Koulutusohjelmien uudistamisessa tämä näkökulma onkin ollut vahvasti esillä.

Myös Metropoliassa murros on osoittautumassa hyväksi asiaksi. Väike haluaa kehua parhaillaan toteutettavaa kampusuudistusta.

– Meillä on nyt 23 kampusta, mutta jatkossa vain neljä. Jatkossa onkin mahdollista ottaa aidosti ristiin opintoja eri aloilta, kun ei tarvitse käyttää tuntia matkustamiseen kurssien välissä. Olen jopa vähän kateellinen niille, jotka opiskelevat Metropoliassa viiden vuoden päästä, hän tunnustaa.


  • Teksti: Valtteri Väkevä
  • Kuvat: Liisa Takala

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje