Ajassa
5.5.2017

Akava vaatii turvaa itsensätyöllistäjille ja mikroyrittäjille

Yhä useampi työllistyy palkkasuhteen sijaan tai ohella itsensätyöllistäjänä tai mikroyrittäjänä. Työelämän muuttuessa pelisääntöjäkin on muutettava. Akavan mielestä yksinyrittäjän ja itsensätyöllistäjän turvaverkkoa on vahvistettava.

Neuvottelu_22_c
Yksinyrittäjän ja itsensätyöllistäjän sosiaaliturva pitää Akavan mielestä saada lähemmäs palkansaajien sosiaaliturvaa.

Akavan puheenjohtajan Sture Fjäderin mukaan yksinyrittäjän ja itsensätyöllistäjän turvaverkosta on paljastunut monta aukkoa. Akava esittää 21 toimenpidettä heidän työmarkkina-asemansa parantamiseksi.

– Suomessa on jo liki 180 000 yksinyrittäjää ja noin 160 000 itsensätyöllistäjää. Heitä ei voi pitää torpparin asemassa, Fjäder painottaa.

Hän esittää työsopimusta laajennettavaksi koskemaan myös toimeksiantotyötä paitsi, jos kyse ei ole selvästi yrittäjätyöstä.

– Työelämä muuttuu, ja niihin muutoksiin pitää etsiä ratkaisuja nyt. Emme halua kolmatta vaihtoehtoa yrittäjyyden ja palkkatyön väliin, vaan työsuhteen määritelmän pitää olla selvä.

Määritelmä saattaa hämärtyä, kun tekee töitä digialustoilla tai laskutusfirmojen kautta. Akavan asiantuntija Anu Tuovinen pitää hyvänä eläkeyhtiöiden muistutusta, että niin sanottu kevytyrittäjyys on oikeaa yrittäjätyötä, josta pitää maksaa yrittäjäeläkemaksua.

Alustataloudessa työnantaja on piilossa

Akavan yrittäjien ja itsensätyöllistäjien Entren puheenjohtaja Salla Luomanmäki esittää, että Suomessa pitäisi vakavasti keskustella, millaista työelämä on esimerkiksi 2030-luvulla.

Varsinkin tietotyössä niin sanotuilla digialustoilla työskentelevän asema on muuttunut kansainvälistymisen myötä hyvin epäselväksi. Yksittäistä tilaajaa tai työnantajaa ei yleensä pysty osoittamaan.

– Alustataloudessa "pilvityönantajille" työtä tekevät eivät välttämättä tiedä, mistä päin maailmaa toimeksianto tulee, Luomanmäki kertoo.

Vastuut ovat epäselvät. Luomanmäen mukaan alustataloudessa työtä tekeville pitää tarjota työttömyys- ja sosiaaliturvaa ja työterveydenhoitoa samoin kuin työsuhteisille.

– "Pilvityönantajille" on luotava velvollisuus vastata kustannuksista, kun toimeksianto täyttää selkeät työsuhteen merkit.

Kaikki työ on yhtä arvokasta

Yksinyrittäjän ja itsensätyöllistäjän sosiaaliturva pitää Akavan mielestä saada likelle palkansaajien sosiaaliturvaa.

– Kaikki työ on yhtä arvokasta, Fjäder painottaa.

Kun henkilö siirtyy työntekomuodosta toiseen, sosiaaliturvan tulisi seurata mukana.

Paraikaa pohditaan työttömyysturvaan niin sanottua yhdistelmävakuutusta. Sen myötä sekä yrittäjänä että palkansaajana toimiva voisi vakuuttaa sekä yrittäjätyön että palkkatyön yhtäaikaisesti. Nyt vaihtoehtona on joko yrittäjien tai palkansaajien työttömyyskassa.

Luomanmäki toivoo, että esitys valmisteltaisiin huolella, jotta laki saataisiin voimaan suunnitelmien mukaisesti ensi vuoden alusta.

Akava haluaa, että kollektiivinen edunvalvonta sallittaisiin myös itsensätyöllistäjille ja yksinyrittäjille. Tällöin nämä voisivat neuvotella muun muassa hinnoitteluperusteista keskenään. Tämä vaatii muutoksia kilpailulainsäädäntöön.

Sivutoiminen yrittäjyys helpommaksi

Työllisyysaste saataisiin Akavan mukaan nousemaan 75 prosenttiin mikroyrittäjyyttä helpottamalla.

Tuovinen kertoo akavalaisten yrittäjien määrän kasvaneen vajaassa kymmenessä vuodessa. Noin kuusi prosenttia eli liki 28 000 akavalaista toimii yrittäjänä. Heistä yli 11 000 on sivutoimisia yrittäjiä.

Sivutoimista yrittäjyyttä tulisi Akavan mukaan helpottaa muuttamalla yrittäjyyden arviointiperusteita. Työajan sijaan perusteena pitäisi käyttää tuloja ja mahdollisuutta ottaa vastaan kokopäiväistä työtä.

Akava esittää, että työtön voisi kokeilla yrittäjyyttä sivutoimisesti siten, että työttömyysturva säilyisi neljä kuukautta. Sen jälkeen viranomaiset arvioisivat, onko yrittäjyys sivu- vai päätoimista.

Sote-kilpailu yhdenvertaiseksi

Moni akavalainen toimii yksinyrittäjänä tai ammatinharjoittajana sote-sektorilla. Fjäderin mukaan mikroyrittäjien pitäisi voida listautua palveluntuottajiksi kuten kansainvälisten yritystenkin.

Esitys valinnanvapaudeksi tulisi laatia siten, että maakunnille ei annettaisi mahdollisuutta asettaa palveluntarjoajille kynnysarvoja esimerkiksi liikevaihdosta tai henkilöstöstä.

– Uhkana on, että pienemmät toimijat putoavat pois maakuntien järjestämistä kilpailutuksista ja sitä myöten markkinoilta, Fjäder sanoo.

Luomanmäki muistuttaa, että pienten palveluntarjoajien päätyminen alihankintaketjujen osaksi ei tue oikeaa yrittäjyyttä.

  • Teksti: Birgitta Suorsa, UP-uutispalvelu


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje