Ajassa
18.5.2017

5 vastausta: Mitä yliopiston sivistystehtävä tarkoittaa?

Kysyimme viideltä viisaalta ihmiseltä, mitä yliopiston sivistystehtävä tarkoittaa. Näin he vastasivat.

Osataan toimia, ei vaan analysoida

Ida Mielityinen
“Sivistysyliopisto kasvattaa ihmisiä, jotka paitsi ymmärtävät yhteiskuntaa, osaavat myös toimia siinä ja muuttaa sitä. Yliopiston pitää taata yksilön työllistyvyys – ei vaan sitä ensimmäistä työpaikkaa, vaan laaja-alaiset valmiudet työuraan. Yleissivistys ei tarkoita vaan mahdollisimman suurta tietomäärää. Tiedot ovat vain osa sitä sivistystehtävää. Staattinen kyky analyysiin ei riitä, vaan yliopiston pitää kasvattaa aktiivisia toimijoita. On ajateltu, että korkeakoulutuksella ei ole vastuuta yksilön arvoista ja asenteista, mutta minusta on. Sivistystehtävä muuttuu ajassa, ja 2000-luvun sivistysyliopiston tunnistaa yhteyksistä: yliopisto kasvattaa löytämään asioiden ja yksilöiden välisiä yhteyksiä, rakentamaan niitä ja luomaan uusia yhteyksiä koulutuksen ja tutkimuksen avulla.”

Ida Mielityinen, Akavan asiantuntija

Yliopistosta valmistuu uteliaita ihmisiä, jotka eivät pysähdy paikoilleen

Niemelä Jari__Linda Tammisto















“Yliopiston sivistystehtävä on laaja. Yliopisto antaa opetusta, mutta myös innostaa opiskelijoita ja henkilökuntaa sivistämään itse itseään. Yliopisto on sivistyksen kehto, ja opetuksen tarkoitus on lisätä opiskelijoiden ymmärrystä maailmasta ja yhteiskunnasta sekä auttaa heitä luomaan oma arvomaailmansa. Suvaitsevaisuus ja humanistiset arvot ovat yliopistossa vahvat. J.V. Snellman näki 1800-luvulla yliopiston roolin niin, että se kasvattaa ‘tieteellisyyteen ja siveellisyyteen’. Puhe siveellisyydestä oli sitä aikaa, mutta ajatuksena oli siis yliopiston kasvatuksellinen rooli. Lisäksi yliopisto antaa valmiuksia työelämään ja maailmaan. Yliopistosta valmistuneella tulisi olla laaja ymmärrys yhteiskunnasta ja ympäristöstä, ja myös omaa kiinnostusta näistä asioista. Sivistynyt ihminen ei pysähdy paikoilleen. Snellman ei käyttänyt sanaa elinikäinen oppiminen, mutta siitä hän puhui. Hänestä koko elämä oli koulua, jossa yksilö muokataan ihmiseksi, ja tämä sivistysprosessi tekee ihmisestä sen, mikä hänessä on ihmistä.”

Jari Niemelä, professori, ympäristötieteiden laitos, Helsingin yliopisto

Yliopisto kasvattaa tiedeyhteisön jäseniä

Tapio Heiskari

















“Tästä voisi kirjoittaa esseen, eikä vielä pääsisi alkuunkaan. Sivistystehtävää voi miettiä kansalliselta tai tieteelliseltä kannalta. Yliopistolain mukaan yliopiston tehtävä on kasvattaa yhteiskuntaa eteenpäin vieviä akateemisia kansalaisia kansakunnan tarpeisiin. Se on yksi näkemys. Globaalin tiedemaailman huomioiva näkemys on, että kasvatetaan kansainväliseen tiedeyhteisöön uusia jäseniä. Yliopisto vie siis tiedettä eteenpäin ja levittää sivistystä. En tiedä, olisiko tästä vastauksesta saanut tentissä täysiä pisteitä.”

Tapio Heiskari, Suomen ylioppilaskuntien liiton koulutuspolitiikan asiantuntija

Sivistys on taiteen vapautta ja henkistä kasvua

Jari Perkiömäki















“Yliopistolaissa mainitaan taiteellinen sivistys. Yksi yliopistomme toimintaa leimaava arvo on taiteen vapaus. Sen tunnusmerkkejä ovat henkinen kasvu ja riippumattomuus ulkopuolisista intresseistä. Ja taiteessakin on tärkeää rakentaa kriittistä tietoisuutta. Nämä piirteet eivät nähdäkseni oikeastaan mitenkään poikkea tiedeyliopistonkaan sivistystehtävästä.”

Jari Perkiömäki, Taideyliopiston rehtori

Yliopisto antaa ajattelun työkaluja monimutkaistuvaan maailmaan

Elina Kiiski-Kataja
















“Monimutkaistuvassa tietoa, ajatuksia ja ideoita pursuavassa maailmassa yliopiston tieteellinen ydin ja sivistystehtävä tulee entistäkin tärkeämmäksi. Tieteellinen maailmankuva, argumentointi ja analyyttisen sekä kriittisen ajattelun työkalut ovat kaikki asioita, joita tässä ajassa tarvitaan kipeästi. Samalla olisi tärkeää, että yliopisto hengittää ulospäin, eli että tutkijat ja tiede ovat mukana ratkomassa yhteisiä haasteita, omalta tieteelliseltä näkemyspohjaltaan. Opiskelijalle olisi tärkeää jossain kohtaa opintoja katsoa hetki laajasti ulkomaailmaa, muita tieteenaloja ja työelämää, ja omaksua tulevaisuusajattelua. Sen jälkeen taas syventyminen omaan tieteenalaan voi olla todella palkitsevaa uudella tavalla. Riittääkö parikymppisenä hankittu koulutus läpi elämän, jos tulevaisuudessa elämme yhä pidempään ja maailma muuttuu nopeasti ympärillämme? Avoimen yliopiston toiminta voi olla tulevaisuudessa entistäkin tärkeämpää yleisen sivistystehtävän kannalta.”

Elina Kiiski-Kataja, tulevaisuusasiantuntija, Sitra


  • Teksti: Veera Luoma-aho
  • Kuvat: Liisa Takala (Mielityisen kuva), Linda Tammisto (Niemelän kuva), Sakari Röyskö (Heiskarin kuva), Veikko Kähkönen (Perkiömäen kuva) ja Miikka Pirinen (Kiiski-Katajan kuva)


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje