Ajassa
18.5.2017
Akavikko 1
Akavikot eli Akavan ekonomisti Heikki Taulu (vas.), asiantuntija Anu Tuovinen, asiantuntija Elina Moisio ja asiantuntija Miika Sahamies kommentoivat ajankohtaisia asioita kukin omasta näkökulmastaan.

Akavikot: Miten megatrendit vaikuttavat akavalaisten työelämään?

Megatrendit olivat aiheena Työn 100 askelta -seminaarissa toukokuun alussa. Nyt Akavikkojen vuoro pohtia, miten megatrendit vaikuttavat akavalaisten työelämään.

Elina Moisio: Ilmastonmuutos muuttaa kaiken työn

Elina Moisio_rajattu













Tärkein tulevaisuuden työtä muuttava tekijä on ilmastonmuutos ja siihen sopeutuminen. Se on hiipivä muutos, jossa lisätään hallitusti kierrätystä ja materiaalien hyötykäyttöä. Energiantuotanto työllistää jatkossa hajautetusti ja uusiutuvasti. Sähköautot ja robottitekniikka mullistaa liikkumisen ja tuotannon. Tiukat päästövähennykset muuttavat tapamme toimia.
 
Mutta ilmastonmuutos on myös nopea, kaiken rikkova muutos. Napajäätiköt sulavat ja vedestä tulee pulaa. Maapallon totinen lämpötilan nousu muuttaa maataloutta ja ruoan tuotantoa. Se ajaa kansat liikkeelle. Se sulkee fossiilisten polttoaineiden varassa toimivat tehtaat. Se lopettaa neitseellisten raaka-aineiden käytön. Se laittaa meidät säännöstelemään tuotantoa ja kulutusta.

Suomi ja akavalaiset voivat vielä valita, olemmeko me hitaan muutoksen mahdollistajia vai kohtaammeko nopean muutoksen valmistautumattomina.

Miika Sahamies: Yhä useampi vaihtaa alaa ja kohtaa työttömyyttä

Miika Sahamies














Mosaiikkimaiset työurat ja globalisaatio ovat muuttaneet korkeakoulutettujen työurien dynamiikkaa. Yhä useamman uralle mahtuu työttömyysjaksoja, alanvaihtoja ja yrittäjyyttä. Uusi tilanne on yhteiskunnan erilaisille tukiverkoille haasteellinen; tietoa ja osaamista korkeakoulutettujen työurien muutoksista ei ole ollut riittävästi.

Varsinkin nuorten aikuisten pääsyä koulutukseen ja työelämään tulee edistää esimerkiksi korkeakoulujen opiskelijavalintoja kehittämällä. Kun siirtymät toiselta asteelta työelämään tai jatko-opintoihin ovat ketteriä, parikymppisten nuorten ei tarvitse jäädä tyhjän päälle pohtimaan tulevaisuuttaan.

Yhtä lailla huomiota on kiinnitettävä korkeakoulusta valmistuvien laadulliseen työllistymiseen. Tämä onnistuu parhaiten lisäämällä koulutuksen työelämäyhteyksiä ja korostamalla korkeakoulutetun, korkeakoulujen, ammattiliittojen ja ministeriöiden yhteisvastuuta korkeakoulutettujen työurista. Itseohjautuvuutta, elinikäistä oppimista ja kaikkien toimijoiden tietoa korkeakoulutettujen työurista on lisättävä palveluiden laadun parantamiseksi.

Heikki Taulu:Työttömyys lisääntyy ja työpäivät lyhenevät

Heikki Taulu














Pitkällä aikavälillä työttömyys kasvaa ja tehtyjen työtuntien määrä vähentyy. Nämä ovat kaksi megatrendiä, jotka taaksepäin katsoessa* ovat Suomessa toteutuneet jo reilusti yli puolen vuosisadan ajan. Työttömyys on heilahdellut murrosjaksojen eli talouden nousu- ja laskusuhdanteiden aikana merkittävästi suuntaan ja toiseen, mutta trendi on ollut vääjäämättömästi nouseva. Työllistä kohti laskettujen työtuntien määrä ei edes murrosjaksojen aikana ole paljoa heilahdellut, vaan laskeva suora on kuin parhaat päivänsä nähneellä viivottimella piirretty.

Jos näiden megatrendien kehitys tulevaisuudessa jatkaa tähän saakka toteutunutta suuntaansa, lastenlastemme Suomessa työttömien määrä ja osuus työvoimasta on nykyistä selvästi suurempi. Hallituksen pyrkimys työttömyyden laskemiseksi voi hetkellisesti onnistua, mutta paluuta finanssikriisiä eli viimeisintä murrosta edeltävälle tasolle tuskin on. Sen sijaan todennäköisempänä voi pitää sitä, että seuraava iso shokki taloudessa nostaa työttömyyden jälleen vuosituhannen ennätyslukemiin.

Toinen edellä mainituista megatrendeistä, tehtyjen työtuntien määrä työllistä kohti, on huomattavasti selkeämpi. Yhteiskunnan muutoksien ja talouden suhdanteiden aiheuttamia heilahduksia lukuun ottamatta suunta on ollut jatkuvasti alas. Jopa tehtyjen työtuntien kokonaismäärä on laskenut, vaikka sekä väestön että työvoiman määrä on samaan aikaan kasvanut merkittävästi. Osa tuottavuuden kasvun hedelmistä käytetään todennäköisesti tulevaisuudessakin materiaalisen hyvinvoinnin kasvattamisen sijaan vapaa-ajan tai ei-työllisen ajan lisäämiseen.

Mutta miten 50 vuoden kuluttua työtunteja tai työttömyyttä tai työtä ylipäänsä mitataan? Onko työn ja vapaa-ajan käsitteillä samaa sisältöä kuin nykyään?

*Työttömyysaste on kasvanut reilun puolen vuosisadan takaiselta alle kahden prosentin tasolta nykyiselle noin yhdeksän prosentin tasolle. Korkeimmillaan käytiin yli 16 prosentissa. Tehtyjen työtuntien määrä työllistä kohti vuodessa on laskenut samassa ajassa yli 2 050 tunnin tasolta alle 1 650 tunnin tasolle, nykyisen tason ollessa karkeasti katsottuna kaikkien aikojen matalin. (Lähde: Tilastokeskus, historiasarjat.)

Anu Tuovinen: Työ ei lopu – ay-liikkeeltäkään  

Anu Tuovinen














Työelämä muuttuu. Työn joustoja etsitään esimerkiksi vuokratyöstä, nollatyösopimuksista, osa-aikatyöstä, työ- ja laskutusosuuskuntien hyödyntämisestä, sivutoimisesta yrittämisestä, pilvityöstä, itsensä työllistämisestä sekä toimeksiantona teetettävästä työstä. Työ itsessään ei lopu.

Tilastojen valossa on nähtävissä trendinomainen kehitys, millä tavalla tai missä muodossa työtä tehdään: yhä useammin työtä tehdään sekä palkansaajana että yrittäjänä tai itsensätyöllistäjänä. Tilastokeskuksen mukaan yrittäjiä oli vuonna 2015 noin 270 000. Itsensätyöllistäjien määrä puolestaan on kasvanut 15 vuodessa vuodesta 2000 alkaen 120 000:sta noin 160 000 henkilöön. Korkeakoulutetusta työvoimasta yrittäjiä on noin 10 prosenttia eli 83 000 ja itsensätyöllistäjiä 60 000 henkilöä.

Kehitystä vastaan on turha taistella. Olennaista on pysyä muutoksessa mukana ja mielellään ennakoivasti. Palkansaajaliikkeellä on merkittävä tehtävä työelämän pelisääntöjen kehittäjänä ja valvojana. Työn murroksessa on tärkeää mahdollistaa ja osata hyödyntää erilaisia työn tekemisen tapoja mutta myös huolehtia riittävästä työn tekijän turvasta.

  • Teksti: Akavikot
  • Kuvat: Liisa Takala


Lue lisää megatrendeistä

8 asiaa, jotka sinun tulee tietää työn muutoksesta


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje