Ajassa
31.3.2017
Akavikko 1
Akavan ekonomisti Heikki Taulu (vas.), asiantuntija Anu Tuovinen, asiantuntija Elina Moisio ja asiantuntija Miika Sahamies kommentoivat ajankohtaisia asioita kukin omasta näkökulmastaan.

Akavikot: Mitä työnantaja voi tehdä edistääkseen perhevapaiden tasaisempaa jakautumista vanhempien kesken

Akava on esitellyt uuden perhevapaamallinsa. Akavikot pohtivat, tuoko malli riittävästi elementtejä siihen, että perhevapaat toteutuisivat nykyistä tasaisemmin vanhempien kesken. Entä miten työnantaja voi osaltaan edistää tätä työpaikoilla. Akavikot-raati eli Akavan Elina Moisio, Miika Sahamies, Heikki Taulu ja Anu Tuovinen kommentoivat kukin omasta näkökulmastaan.


Elina Moisio: Perheet eivät päätä asioistaan tyhjiössä

Elina Moisio_rajattu


Työnantaja voi tehdä paljon, jotta perhevapaat jakautuisivat tasaisemmin. Perheystävällisyys, tai sen puute, näkyy ja kuuluu kyllä työpaikan ilmapiirissä. Tuetaanko isien jäämistä kotiin hoitamaan lapsia? Paheksutaanko sitä? Vaikeuttaako se uralla etenemistä? Tällä on suuri merkitys sille, miten perheet valitsevat.

Perhevapaakeskustelussa oudointa ovat väitteet, että ”perheen pitää saada itse valita, miten lapsensa hoitaa”. Perheet eivät päätä asioistaan tyhjiössä. Perheet päättävät lastensa hoidosta niissä raameissa, jotka yhteiskunta heille antaa. Nämä raamit pitää asettaa siten, että ne tukevat yhteiskunnan muita tavoitteita. Itselleni tärkeitä tavoitteita ovat tasa-arvon lisääminen, miesten ja puolisoiden oikeudet lastensa hoitoon sekä naisten työssäkäyntiasteen lisääminen. Tutkitusti pitkään kotona lapsiaan hoitaneiden naisten työmarkkina-asema on heikompi, palkat jäävät heikommiksi ja sitä myöten myös eläkkeet jäävät huonommiksi. Tämä ei voi olla yhteiskunnan tavoite. Siksi tarvitaan Akavan mallin tapainen uudistus, joka lisää miesten ja puolison osuutta lasten hoidossa, lisää naisten työssä käymistä ja edistää siten tasa-arvoa.  Parasta mallissa on, että se kohtelee tasaveroisella tavalla erilaisia perheitä, joissa puolisot voivat olla mitä sukupuolta tahansa. Tätä kehitystä täytyy tukea työpaikoilla.


Miika Sahamies: Tasa-arvosuunnitelman toteutumista pitää seurata työpaikoilla

Miika Sahamies


Naisten ja miesten epätasa-arvo työelämässä näkyy monin tavoin. Suurimmat epäkohdat ovat palkkaerot ja työelämään sijoittuminen. Korkeasti koulutettujen naisten keskiansiot ovat vain noin 80 % miesten keskiansioista. Lisäksi naisilla on huonommat mahdollisuudet edetä johtotehtäviin, vaikka määrällisesti korkeakoulutettuja naisia on enemmistö.

Määräaikaiset työsuhteet ovat yleisimpiä alle 35-vuotiailla akavalaisilla naisilla, joista noin kolmannes työskentelee määräaikaisessa työsuhteessa. Miehistä joka viides on määräaikaisesti palkattu vastaavassa ikäluokassa.

Perhevapaiden epätasainen jakautuminen naisten ja miesten kesken on keskeinen syy naisten epätasa-arvoiseen asemaan työmarkkinoilla. Tilanteen korjaamiseksi on perhevapaauudistus käynnistettävä mahdollisimman pikaisesti.

Käytännön työkaluna työpaikkojen tasa-arvon edistämisessä on jo tällä hetkellä tasa-arvosuunnitelma, joka laaditaan yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa. Johdon tulee varmistaa, että tasa-arvosuunnitelma tehdään lain edellyttämällä tavalla, sen toteutumista seurataan ja epäkohdat korjataan.

Myös koulutusvalinnat vaikuttavat keskeisesti naisten asemaan. On tärkeää, että jokainen voi hakeutua omien mielenkiinnonkohteidensa ja taitojensa mukaan alalle kuin alalle. Erityisesti nuorten tyttöjen ja poikien uravalintoihin vaikutetaan poistamalla keinotekoinen jaottelu miesten ja naisten töiden kesken oppimateriaaleista ja kehitetään kasvatusalan ammattilaisten, erityisesti opinto-ohjaajien, valmiuksia tunnistaa sukupuolittuneet toimintatavat ja keinoja puuttua niihin. Opiskelijavalintojen kriteeritkin on perattava niin, etteivät ne perusteettomasti suosi toista sukupuolta.


Heikki Taulu: Perhevapaajärjestelmän valinnat koskettavat välillisesti kaikkia

Heikki Taulu


Perhevapaajärjestelmä kohdistuu yhteiskunnassa ei vain tärkeän, vaan täysin välttämättömään toimintoon. Väestön lisääntymiseen ja uusiutumiseen. Perhevapaajärjestelmä ei suoraan kosketa jokaista, mutta sen perusteella tehdyt valinnat koskettavat välillisesti kaikkia. Ihminen ottaa sosiaalistumisen ensi askeleet jo ennen ensimmäistäkään omalla jalalla otettua askelta, joten on aivan ensisijaisen tärkeää, miten yhteiskunta suhtautuu lapsia hankkiviin perheisiin. Tärkein linkki siinä yhteiskunnan ja pienen kansalaisen välissä ovat omat vanhemmat. Tukea ja turvaa kokevat vanhemmat pystyvät todennäköisesti välittämään tukea ja turvaa myös jälkikasvulleen.

Akavan perhevapaamalli huomioi joustavasti erilaisten perheiden erilaiset tarpeet. Akavan mallissa tavoitellaan muutoksia, joilla lisätään tasa-arvoa työelämässä ja saadaan työllisyysastetta nostettua. Pyrkimyksenä on töihin palaamisen turvaaminen ja siihen kannustaminen. Keinoiksi esitetään muutoksia työlainsäädäntöön sekä sairausvakuutuksen ja perhe-etuuksien kehittämistä. Mallin käyttöönotto todennäköisesti lisäisi kustannuksia kohtuullisesti. Laskelmiin liittyy epävarmuutta, koska toteutuneet kustannukset ovat seurausta perheissä tehdyistä päätöksistä.

Perhevapaamalleja on viime aikoina esitelty varsin runsaasti eri osapuolten tahoilta. Mallien runsaudessa yksityiskohtien ja varsinkin vaikutusten vertailu ehdotusten välillä edellyttää melkomoista perehtyneisyyttä. Käytettävissäni on taulukko, jossa vertaillaan eri malleja niiden ominaisuuksien mukaan. Kaikille malleille yhteisiä piirteitä on täsmälleen yksi: vanhempien yhtä aikaa pidettävän vapaajakson optimaalinen pituus ilmeisesti on kolme viikkoa, koska se on kaikissa malleissa sama. Kaikista muista tarkastelluista muuttujista löytyy eri osapuolten esittäminä vähintään kaksi eri näkemystä.

Akavan esittelemä malli pidentäisi ansiosidonnaisen vapaan kokonaiskestoa nykyjärjestelmään verrattuna hieman, tämä on vallalla oleva suuntaus muidenkin ehdotusten joukossa. Akavan mallissa tasa-arvoa lisätään muuttamalla ei-jaettavissa olevat vapaat yhtä pitkiksi kolmen kuukauden jaksoiksi molemmille vanhemmille sekä yhtenäistämällä näihin liittyvät korvaustasot. Tämä lisää isien perhevapaiden käyttöä. Jaettavissa olevan jakson pituus kasvaisi kuudesta kahdeksaan kuukauteen.

Akavan mallissa esitetään myös kokonaisuuden kannalta tärkeitä muutoksia työlainsäädäntöön esimerkiksi perhevapaalta työhön palaavien suojaamiseksi.


Anu Tuovinen: Työnantaja luo työpaikalle perheellistymistä tukevan työkulttuurin

Anu Tuovinen


Suomessa syntyy liian vähän lapsia verrattuna ikääntyvän väestön osuuteen. Samaan aikaan lapsiperheet kamppailevat työn ja perheen tarpeiden yhteensovittamisen kanssa. Yhteiskunnan tukiverkko, etuudet ja palvelut sekä perheiden lähipiirin merkitys korostuvat arjen hallinnassa.

Hyvä työnantaja tietää, mitä työntekijälle kuuluu. Työnantajilta vaaditaan hyvää johtajuutta ja ymmärrystä siitä, miten erilaiset joustot työajassa ja työn tekemisen tavoissa tukevat perheellisen työntekijän kokonaisvaltaista hyvinvointia, ei vain työhyvinvointia. Olennaista on, että työnantaja luo työpaikalle perheellistymistä tukevan työkulttuurin; isiä kannustetaan käyttämään perhevapaansa ja työntekijälle tehdään selväksi, että työpaikka ja -tehtävät ovat tallella perhevapaan jälkeenkin. Lapsiystävällinen työpaikka on perheelliselle lottovoitto. Se sitouttaa ja motivoi työntekijää myös hoitamaan työnsä hyvin.

Keskustelu perhevapaista herättää intohimoja ja jokaisella on mielipide siitä, kuinka pitkään lasta voi hoitaa kotona ja kenen toimesta. Osa katsoo asiaa työllisyyden ja työelämän tasa-arvon näkökulmasta, toiset taas erilaisten perheiden valinnanmahdollisuuksien, tarpeiden ja toiveiden näkökulmasta. Ja sitten on se raha; perheiden, työnantajien ja työntekijöiden sekä veronmaksajien rahat. Kaikki joutuvat miettimään, mihin meillä on varaa.

Haasteena on, että aina työelämän etu ei kulje käsi kädessä perheiden edun kanssa. Akavan mallissa nämä molemmat lähtökohdat on huomioitu. Järjestelmän on oltava joustava, mutta tasa-arvoinen. Lapsen hoito ei lopu vauvavaiheeseen, vaan erilaisia työ- ja hoitoratkaisuja on oltava tarjolla myös myöhemmässä vaiheessa.

Jokainen perhe tietää, mikä on sille parasta. Perheiden erilaisuutta ja vapautta järjestää elämänsä on kunnioitettava. Etuuksilla ja palveluilla on vaikutusta siihen, millaisia ratkaisuja perheet voivat ylipäätänsä tehdä. Politiikalla voidaan kannustaa ja ohjata käyttäytymistä ja valintoja haluttuun suuntaan, mutta ei politiikalla vauvoja tehdä.


  • Teksti: Akavikot
  • Kuvat: Liisa Takala


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje