Ajassa
27.1.2017
Akavikot 1
Akavan asiantuntija Miika Sahamies, vastaava lakimies Jaana Meklin, ekonomisti Heikki Taulu ja asiantuntija Anu Tuovinen kommentoivat ajankohtaisia asioita kukin omasta näkökulmastaan.

Akavikot: Kiilaako aina joku tärkeämpi asia sivistysyhteiskunnan ohi?

Pitäisikö hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisesta siirtyä sivistysyhteiskunnan rakentamiseen. Entä mitä sivistysyhteiskunta pitää sisällään. Mitä sanovat Akavikot?

Uusi Akavikot-raati eli Akavan Jaana Meklin, Miika Sahamies, Heikki Taulu ja Anu Tuovinen kommentoivat kukin omasta näkökulmastaan.


Jaana Meklin: Hyvinvointi on osa sivistystä

Jaana Meklin


Hyvinvointiyhteiskunta on valitettavasti sanana kulunut, kun sen purkamisesta ja alasajosta on tehty asia, jolla kansalaisia pelotellaan. Mielestäni hyvinvointi on osa sivistystä ja me elämme, tai meidän ainakin pitäisi jo elää, sivistysyhteiskunnassa.

Suomen perustuslain 16 § takaa meille sivistykselliset oikeudet. Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lisäksi todetaan, että julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu.

Kysymys tietenkin kuuluu, toteutuvatko nämä oikeudet meillä tällä hetkellä, kun tiede, taide ja opetus ovat niitä, mistä jatkuvasti säästetään. Sivistysyhteiskunta rakennetaan kunnioittamalla sivistyksellisiä oikeuksia.


Miika Sahamies: Erilaiset lähtökohdat huomioivaa koulutuspolitiikkaa tarvitaan

Miika Sahamies


Albert Einsteinin kuuluisan sanonnan mukaan sivistys on se, mitä jää jäljelle, kun koulussa opittu unohtuu. Virkkeeseen sisältyy armollinen viisaus jokaiselle yhä enemmän itseltään vaativalle ihmiselle; kaikkea ei voi, eikä tarvitse, osata kaiken aikaa. Toisaalta sanonta myös haastaa - on ensin hankittava koulutus, jonka pohjalle rakentaa omaan maailmankatsomukseen nojaavaa yleissivistystä.

Koulutustason nostaminen on kiinteässä yhteydessä sivistysyhteiskunnan luomiseen. Suomen tilanne on nykymenolla vähintäänkin huolestuttava. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden nuorten aikuisten osuus 25–34-vuotiaissa on laskenut alle OECD-maiden keskiarvon. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella on nuorista 20–24-vuotiaista miehistä peräti joka viides. Suomalaiset alle 6-vuotiaat lapset osallistuvat muita OECD-maiden lapsia vähemmän varhaiskasvatukseen.

Ilman nuorten mahdollisuuksia vähintään toisen asteen koulutukseen on sivistyksestä puhuminen tulevaisuudessa vain rajatun eliitin etu. Tarvitaan erilaiset lähtökohdat huomioivaa ja yksilölliset toiveet mahdollistavaa koulutuspolitiikkaa, joka on moninaisuuden ymmärtämiseen ja toisten kunnioittamiseen perustuvan sivistysyhteiskunnan välttämätön edellytys.


Heikki Taulu: Sivistyksen mittareina suhtautuminen materiaan ja työhön

Heikki Taulu


Nykyajan ihmisen arkisivistys rakentuu Googlen varaan. Internetissä piilevän datan avulla lähes mistä tahansa asiasta on saatavilla käsittämätön määrä enemmän tai vähemmän paikkansa pitävää informaatiota. Tämän maailmanlaajuisen tietolähteen mukaan sivistys esimerkiksi tarkoittaa ”kasvatuksen kautta omaksuttua tietoa, henkistä kehittyneisyyttä ja avarakatseisuutta”, sivistys ”rakentuu ikuisille arvoille”, sivistys ”on päättymätön prosessi”, ”on ennen kaikkea toisten huomioimista”, ”on epämuodikasta”, ”on ihmisoikeus”, ”on sitä, että muut ovat tyhmiä”, jne.

Täsmälleen samat vastaukset voi kuka tahansa suomenkielentaitoinen kaivaa esille missä ja milloin tahansa. Sivistyksen perusta on tieto ja siitä jalostuva ymmärrys. Jos tieto on virheellistä, myös ymmärrys kehittyy harhaiseksi, sivistys sivistymättömyydeksi. Nykyajan sivistys edellyttääkin enemmän kuin koskaan aikaisemmin sitä, että osaa erottaa väärän tiedon oikeasta. Mutta mihin sivistysyhteiskunta voisi pohjautua? Miten sivistysyhteiskunnan tavoitteet ja arvot poikkeaisivat hyvinvointiyhteiskunnan tavoitteista ja arvoista?

Hyvinvointiyhteiskunta perustuu aineelliseen hyvinvointiin ja turvallisen tasaisiin elinoloihin. Sivistysyhteiskunta voisi perustua henkiseen hyvinvointiin ja inspiroiviin elinoloihin. Hyvinvointiyhteiskunnassa satsataan kulutustason kasvattamiseen ja materian kerryttämiseen. Sivistysyhteiskunnassa satsataan uuden oppimiseen ja kokemusten kerryttämiseen. Hyvinvointiyhteiskunnassa arvostetaan työn tekemistä ja työllä on itseisarvo. Sivistysyhteiskunnassa arvostetaan työn tuloksia ja työllä on vain välinearvo. Hyvinvointiyhteiskunnassa ei tietenkään ole sosiaalista osattomuutta tai syrjäytyneisyyttä, aivan kuten ei sivistysyhteiskunnassakaan ole huono-osaisuutta tai sivistymättömyyttä. Hyvinvointiyhteiskunnan täydellinen toteutuminen on yhtä lailla utopiaa, kuin kuvaillun kaltaisen sivistysyhteiskunnankin tavoittelu vielä nykyään on.

Keskeisin ero hyvinvointiyhteiskunnan ja sivistysyhteiskunnan välillä ei siis kenties olekaan pelkästään suhtautumisessa tietoon tai osaamiseen tai sivistykseen tai niiden puuttumiseen. Tärkeimmät erot voivat syntyä akseleilla materiaalinen – immateriaalinen sekä työn itseisarvo – työn välinearvo. Puhutaan siis modernisti työstä ja pääomasta. Siinä missä hyvinvointiyhteiskunnan jäsen tavoittelee aina vain lisää materiaa ja pääomaa, pyrkii sivistysyhteiskunnan jäsen lisäämään oppimisen ja ymmärryksen tilaisuuksia, henkistä pääomaa.

Siinä missä hyvinvointiyhteiskunnassa pohditaan hyvinvoinnin lisäämistä työurien pidentämisen keinona, suunnitellaan sivistysyhteiskunnassa keinoja työurien lyhentämiseen ja vapaa-ajan hyvinvoinnin parantamiseen. Hyvinvointiyhteiskunta taistelee tehottomin keinoin ikuista työttömyysongelmaa vastaan, sivistysyhteiskunnassa kamppaillaan työnteon välttämättömyydestä vapautumisen puolesta. Hyvinvointiyhteiskunta arvostaa työtä ja toimeentuloa, sivistysyhteiskunta arvostaa vapautta ja valinnanmahdollisuuksia.

Yhteiskunnan sivistyneisyyttä ei ole relevanttia mitata pelkästään epämääräisesti sivistyksellä, vaan suhtautumisella materiaan ja työhön. Jos kysymys kuuluu, että onko seuraavaksi sivistysyhteiskunnan vuoro, voisi vastaus mielestäni olla, että ehdottomasti kyllä pitäisi olla. Viimeistään sadan vuoden kuluttua.


Anu Tuovinen: Sivistysyhteiskunnan vuoro ei ole koskaan

Anu Tuovinen


Onko sivistysyhteiskunta sitä, että asetetaan numeerisia mittareita mittaamaan ihmisten koulutuksen ja osaamisen tasoa: Kuinka paljon ikäluokasta on toisen asteen koulutettuja tai korkeakoulutettuja. Kuinka paljon Suomessa on korkeakouluja. Kuinka paljon rahaa meillä on laittaa perusopetukseen tai tutkimukseen ja tieteeseen. Kuinka pieniä koulujen oppilasryhmät ovat. Onko laadukasta varhaiskasvatusta tarjolla kaikille lapsille. Saako opiskelija sivistää itseään loputtomasti yliopistossa veronmaksajien piikkiin.

Kertovatko nämä sivistyksen arvostuksesta tai yhteiskunnan sivistyksestä? Ehkä pitäisi ennemminkin miettiä ihmisyyden arvoa ja yhdenvertaisuutta, mitä se tässä ajassa on ja miten se näkyy.

Koskaan ei ole sivistysyhteiskunnan vuoro. Aina jokin muu asia ajaa sivistyksen edelle. Juhlapuheissa osaamiseen ja osallisuuteen perustuva sivistys muistetaan ja sitä halutaan vaalia yhteiskunnan tukipilarina, mutta käytännössä se unohdetaan hyvin nopeasti. Tämä näkyy konkreettisesti poliittisissa päätöksissä muun muassa koulutukseen kohdistettujen leikkausten muodossa.

Niin kauan kuin Suomessa on leipäjonoköyhyyttä, osattomia, sairaita, toimeentulon rajalla kitkuttelevia eläkeläisiä, työttömyyttä tai turvattomuutta, hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen ei ole ohi eikä sivistysyhteiskunnan ihanteesta sinänsä tule mitään. Kaikki paukut pannaan edes jonkinasteisten hyvinvointipalveluiden säilyttämiseen ja ihmisten säällisen elämän ja toimeentulon turvaamiseen. Ja tämä on hyväksyttävää.  


  • Teksti: Akavikot
  • Kuvat: Liisa Takala



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje