Ajassa
15.12.2016
Akavikot 3
Akavan asiantuntijat Vesa Vuorenkoski (edessä) Katja Veirto (edessä), Ida Mielityinen ja Eugen Koev kommentoivat ajankohtaisia asioita kukin omasta näkökulmastaan.

Akavikot-raati: Yhdistelmävakuutus lisää työllistymistä

Akavan työelämäyksikön johtaja Maria Löfgren ja Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén ovat tehneet selvityksen siitä, kuinka työttömyysturvajärjestelmää tulisi muuttaa, jotta itsensä työllistäminen pää- ja sivutoimisesti olisi nykyistä joustavampaa, houkuttelevampaa ja kannattavampaa. He esittävät yhdeksi keinoksi yrittäjyyden ja palkansaajatyön yhdistelmävakuutusta. Miksi yhdistelmävakuutus lisäisi työllistymistä?

Mitä sanovat Akavikot? Akavikot-raati eli Akavan Vesa Vuorenkoski, Ida Mielityinen, Katja Veirto ja Eugen Koev kommentoivat kukin omasta näkökulmastaan.


Katja Veirto: Yhdistelmävakuutus toisi kaivattua turvaa

Katja Veirto 1

Olen todella tyytyväinen selvityshenkilöiden esityksistä. Yhdistelmävakuutus toisi kaivattua turvaa ihmisille, jotka työllistyvät monin eri tavoin. Sen avulla työttömyyden riskeihin voi varautua yhtäaikaisesti palkansaaja- ja yrittäjätulon osalta. Nyt tämä ei ole mahdollista.

Marian ja Harrin esityksissä on yhdistelmävakuutuksen lisäksi muita ehdotuksia. Työllistymisen näkökulmasta merkittävin näistä on pää- ja sivutoimisen yrittäjyyden rajanvedon selkeyttäminen. Työtön työnhakija voisi työnhaun rinnalla, mikäli on valmis samalla ottamaan vastaan työtä, kokeilla yritystoimintaa neljän kuukauden ajan. Tällä hetkellä tällainen työttömänä aloitettu yritystoiminta on hankalaa, koska työttömyysturva ei ole näissä tilanteissa selkeästi ennakoitava. Vasta neljän kuukauden jälkeen, kun toiminnasta on näyttöä, tehtäisiin arvio, onko yritystoiminta sivu- vai päätoimista.

Kokonaisuutena yhdistelmävakuutus ja muut esitykset helpottavat yrittämisen ja työllistymisen kynnystä, jos ei tarvitse pelätä jäämistä turvaverkkojen ulkopuolelle.

Eugen Koev: Riskejä vähentämällä lisää työllisyyttä

Eugen Koev 1

Nykyinen työttömyysturva lähtee liikkeelle siitä, että ihminen on ”joko tai” – joko palkansaaja tai yrittäjä. Jos joku on ”sekä että” tai ”välillä sitä välillä tätä” voi syntyä tilanteita, joissa pitkäkin työllisyysjakso ja vakiintunut (joskin verraten vaatimaton) tulotaso, ei oikeuta ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Yhdistelmävakuutus mahdollistaisi ansiosidonnaisen työttömyysturvan juuri näille ihmisille. Kyseessä on aito tarve, koska kasvava määrä ihmisiä yhdistää erilaisia työn tekemisen muotoja. Työllisyyteen tämä vaikuttaa positiivisesti vähentämällä riskejä, jotka liittyvät itsensä työllistämiseen.       

Ida Mielityinen: Uusia keinoja tarvitaan

Ida Mielityinen 1

Koulutuspoliitikon silmin tavoite helpottaa yrittäjyyden ja palkkatyön yhdistämistä on äärimmäisen kannattavaa. Kuten hyvin tiedämme, myös korkeasti koulutettujen työllisyys on heikentynyt viimeisten vuosien aikana. Eli todella tarvitsemme uusia keinoja!

Moni korkeasti koulutettu asiantuntija pystyisi myymään asiantuntemustaan, mutta ei välttämättä riittäviin ansioihin ja kokopäivätyöhön asti. Yhdistelmävakuutus olisi kaivattu viesti siitä, että järjestelmämme todella reagoi maailman muuttumiseen. Yrittäjyyden ja palkansaaja-aseman helpompi yhdistäminen mahdollistaisi myös väylää urakehitykseen ja oman osaamisen kehittämiseen. Harva uskaltaa hypätä täyteen yksinyrittäjyyteen suoraan, mutta pienempien askeleiden kautta sen kokeilu ja vähittäinen siirtymä voisi olla mahdollista. Selvityshenkilöiden esitykset ovat esimerkkejä kaivatuista uudistuksista, jotka tuovat dynamiikkaa mahdollistamalla ei kurittamalla.

Vesa Vuorenkoski: Kynnys yrittäjyyteen madaltuu

Vesa Vuorenkoski 2

Monille palkansaajille tulee jossain vaiheessa työuraa eteen tilanne, jossa on pohdittava sitä olisiko mahdollista käynnistää jonkin tyyppistä yritystoimintaa esimerkiksi sivutoimisena yrittäjänä. Riski koetaan suureksi, jos on asuntolainaa ja muita menoja sen verran, että säännöllinen kuukausipalkka on tuntunut hyvältä ratkaisulta.

Jos halutaan, että yrittäjyyttä harkitsevien kynnystä yrittäjyyteen madalletaan, on jotakin tehtävä. Varsinaisen yritystoiminnan riskiä ei valtion pidä kantaa. Markkinoiden pitää kantaa yritystoiminnan riskit. Mutta kun tullaan henkilökohtaisen toimeentulon alueelle, on jotakin tehtävissä. Vähintä mitä voitaisiin tehdä, on saattaa yrittäjyyden ja palkansaajan roolin välillä liikkuvat henkilöt parempaan asemaan suhteessa turvaan työttömyyden varalta. Vakuutus, joka turvaisi toimeentuloa silloin kun henkilö on osan ajasta palkansaaja ja osan ajasta yrittäjä, olisi tarpeellinen henkilökohtaisen taloudellisen tilanteen riskien hallintaan. Vaikka aluksi ei saataisikaan täydellistä yhdistelmävakuutusta, on joitakin askeleita nyt aika ottaa.


  • Teksti: Akavikot
  • Kuvat: Liisa Takala


Uusi Akavikko-raati esitellään tammikuussa 2017. Toivomme uudelta raadilta yhtä ärhäkkää ja asiantuntevaa kommentointia kuin Katjalta, Eugenilta, Idalta ja Vesalta. Kiitos Akavikot tästä kaudesta!


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje