Ajassa
8.9.2016
Akavikot 3
Akavan asiantuntijat Vesa Vuorenkoski (edessä) Katja Veirto (edessä), Ida Mielityinen ja Eugen Koev kommentoivat ajankohtaisia asioita kukin omasta näkökulmastaan.

Akavikot-raati: Voiko uusia työpaikkoja saada työttömyysturvaa uudistamalla

Hallitus on päättänyt siirtää työllisyyttä parantavien toimien valmistelun kolmikantaiseen työryhmään. Työryhmän tehtävänä on muun muassa esittää keinoja työttömyysturvan uudistamiseksi nykyistä kannustavampaan suuntaan. Esitykset pitää saada valmiiksi jo syyskuun loppuun mennessä.

Voiko uusia työpaikkoja saada työttömyysturvaa uudistamalla ja jos voi, kuinka työttömyysturvaa on syytä uudistaa, jotta se kannustaa nykyistä paremmin työttömiä ottamaan työtä vastaan? Akavikot-raati eli Akavan asiantuntijat Vesa Vuorenkoski, Ida Mielityinen, Katja Veirto ja Eugen Koev kommentoivat kukin omasta näkökulmastaan.


Katja Veirto: Kehitystyötä yrittäjyyden aloittamiseen ja sivutoimiseen yrittäjyyteen

Katja Veirto 1


Työttömyysturvan perimmäinen ja yksinkertainen tarkoitus on palkansaajien näkökulmasta auttaa taloudellisessa selviytymisessä, kun työt loppuvat tai vähentyvät. Tällaisen tukiverkon olemassaolo on elintärkeää paitsi yksittäisen ihmisen näkökulmasta myös koko Suomen kannalta. Luottamus toimeentulosta eri tilanteissa on pohja, jolla tulevaisuuteen voi suhtautua myönteisesti ja uutta luoden.

Kansantalouden ja yritysten kannalta työttömyysturvamme pääperiaatteet toimivat. Erilaisissa rakennemuutostilanteissa työttömyyden kustannukset kannetaan yhdessä, ei yksittäiseen työnantajaan kohdistuvana. Tästä syystä onkin ikävää, että työttömyysturvasta puhutaan paljon puhtaasti kannustinongelmana. Työttömyysturvan taso suhteessa entiseen palkkaan on akavalaisittain katsottuna vaatimaton ja varmasti jokainen pitäisi mieluummin työpaikkansa.

Työttömyysturvan uudistamisessa on totta kai tehtävää. Erityiset kehittämisen paikat liittyvät yrittäjyyden aloittamiseen ja sivutoimiseen yrittäjyyteen. Paljon olisi myös työtä ns. karenssien kanssa. Monesti lainsäädäntö, sen tulkinnat ja lopputulos työttömän kannalta ovat lannistavia. Ja ehdottomasti aktiivisuus työttömyysturvan saamisen aikana tulee sallia. Opiskelu ja osaamisen kehittämisen ovat työnhaun lisäksi juuri niitä asioita, joita työttömyyden aikana pitäisi tehdä ja sallia. Johtolankana työttömyysturvan uudistamisessa pitää olla rohkaisu tekemään ja kokeilemaan ilman pelkoa etuuden menettämisestä. Näin voi syntyä uutta työtä.

Eugen Koev: Kannustavuuden tasapaino

Eugen Koev 1


Kyllä, mutta vain osana työllisyyspolitiikkaa yleensä. Kannustavuuteen liittyy aina hyvä tasapaino keppien ja porkkanoiden välillä. Jos sanotaan työttömälle ”ole aktiivinen, tai leikkaamme päivärahasi” pitää myös auttaa häntä olemaan aktiivinen. Keppien lisääminen on lähtökohtaisesti huono ajatus nyt, kun taloustilanne on heikko ja työttömyysturvaa heikennetään muutenkin merkittävästi.

Yksi tapa työttömien auttamiseksi olisi tarpeettomien aktiivisuuden esteiden poistaminen. Esimerkiksi työttömän tulisi voida opiskella ammattitaitonsa kehittämiseksi, eikä tätä tulisi estää ”varmuuden vuoksi”. On löydettävä keinot, kuinka voidaan sallia laajasti omaehtoinen opiskelu työttömyyden aikana, vaarantamatta työttömyysturvan keskeistä periaatetta, jonka mukaan työtön aktiivisesti hakee työtä ja ottaa vastaan sopivia työtarjouksia.

Ida Mielityinen: Työttömyysturva ei ole vain rahaa

Ida Mielityinen 2


Kaikkea työttömyyttä ja työttömiä ei saa niputtaa samaan ryhmään. Puheissa tämä tunnustetaan, mutta etuuksia ja palveluja kehitettäessä kaikki työttömät näyttävän olevan ”saman epäilyksen alaisia” työhaluttomuudestaan. Työtön kokee liian usein olevansa vaikea hallintoalamainen eikä yhteiskunnan täysivaltainen jäsen, joka on joutunut yksilönä kohtaamaan koko yhteiskunnan yhteisen työelämän murrokseen.

Yleisen taloustilanteen vaikeutuessa korkeasti koulutettujen työttömyys on lisääntynyt. Viimeistään nyt olisi ymmärrettävä, että työttömät tarvitsevat erilaisia palveluja ja koulutusta palatakseen mahdollisimman pian takaisin työuralle. Työttömyysturvaa ei tulisi ymmärtää vain rahana. Korkeakoulutettu tarvitsee usein paitsi osaamisensa päivitystä, myös ymmärrystä omasta osaamisestaan sekä mielen sparrausta nähdäkseen mahdollisuutensa työmarkkinoilla. Hyvä palvelu ja osuva koulutus voivat olla rahallista työttömyysturvaa olennaisempia keinoja edistää nopeaa paluuta työmarkkinoille.


Vesa Vuorenkoski: Työttömyysturvaa leikkaamalla ei luoda työpaikkoja

Vesa Vuorenkoski 2


Työttömyysturvaa leikkaamalla ei luoda yhtään työpaikkaa. Toki julkisia menoja voidaan työttömyysturvaa leikkaamalla pienentää. Työttömyysturvan tehtävänä on turvata työttömyyden aikainen toimeentulo ja mahdollistaa työllistyminen työttömyyden kohdatessa.

Työttömyysturvaa on voitava kehittää työllistymistä ja oman osaamisen päivittämistä tukevaksi. Työttömyysturvan uudistamisessa onkin tärkeää, että joustavoitetaan yrittäjänä ja palkansaajana vuorottelua, helpotetaan opiskelua työttömyysturvalla ja kannustetaan ottamaan vastaan edes osa-aikaisia töitä. Tärkeätä olisi myös uudistaa järjestelmää siten, että työtöntä kannustettaisiin aktivoitumaan heti työttömyyden alkuvaiheessa. Pitkittyessään työllistyminen vaikeutuu.


  • Teksti: Akavikot
  • Kuvat: Liisa Takala



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje