Ajassa
15.6.2016
Akavikot 1

Akavikot-raati: Tulisiko yleissitovuudesta luopua?

Yleissitovat työehtosopimukset – tulisiko yleissitovuudesta luopua? Akavikot-raati eli Akavan asiantuntijat Vesa Vuorenkoski, Ida Mielityinen, Katja Veirto ja Eugen Koev kommentoivat ajankohtaisia asioita kukin omasta näkökulmastaan.


Katja Veirto: Toimivaa ei pidä rikkoa

Katja Veirto 1

Toimivaa ei pidä rikkoa, on hyvä ohjesääntö moneen asiaan. Niin tähänkin. En ole kuullut yhtäkään pätevää perustetta siihen miksi yleissitovuudesta pitäisi luopua. Ja ylätason puhetta työmarkkinoiden tarvitsemista joustoista en pidä perusteluna.

Itse asiassa työehtosopimukset ovat muodostuneet pitkän ajan kuluessa räätälöidyiksi alakohtaisiksi ratkaisuiksi. Kukaan ei ole varmasti sitä mieltä, että esimerkiksi täysin samanlaiset työaikasäännökset soveltuisivat kaikille aloille. Nyt hyvin erilaisista ja joustavista järjestelyistä on sovittu työehtosopimuksissa. Ja sitä paikallista sopimista tehdään kyllä. Vaikea sanoa millaista työelämää yleissitovuuden vastustajat haluavat. Yleissitovuus turvaa työntekijöille vähimmäisehdot ja asettaa yritykset työsuhteen ehtojen osalta samalle viivalle kilpailussa. Ja jos työntekijöistä halutaan kilpailla, niin mikään ei estä sopimasta työehtosopimusta paremmin. Siinä muutama arkinen syy olla luopumatta yleissitovuudesta.


Eugen Koev: Yleissitova TES säästää pienyrittäjälle paljon hallinnollista vaivaa

Eugen Koev 1

Olen toistuvasti korostanut, että yleissitovat työehtosopimukset ovat ilmiönä läheistä sukua sellaisille standardisopimuksille kuin vaikkapa sähkö- ja puhelinliittymäsopimuksille tai asuntolainasopimuksille. Sillä erolla, että työehtosopimus vaikuttaa työntekijän elämään paljon enemmän kuin edellä mainitut. Yleissitovissa sopimuksissa on otettu tasapuolisesti huomioon sekä työnantajan että työntekijän intressit, sillä niistä ovat neuvotelleet korkean tason asiantuntijat pöydän molemmilla puolilla.

Tosin kun väitetään, yleissitova TES säästää pienyrittäjälle paljon hallinnollista vaivaa. Yleissitovuus takaa, että alan työehdot ovat läpinäkyviä ja se estää kilpailua halvalla työvoimalla, mikä EU-oloissa pitäisi olla hyvin tärkeä näkökulma suomalaisille yrityksille ja yrittäjille.

Yleissitovuutta vastustetaan usein vedoten siihen, että on epäreilua noudattaa sääntöjä, joiden luomisessa ei ole ollut mukana. Tällä argumentilla voidaan vastustaa melkein mikä tahansa sääntöä tai lakia. Käytännössä keskeisin ehto yleissitovuudelle on, että vähintään puolet alan työntekijöistä työskentelee yrityksissä, jotka ovat sopimuksen solmineen työnantajaliiton jäseniä. Kuulostaa korvissani melko lailla demokraattisen päätöksenteon perussäännöltä, eikä kukaan yleensä ihmettele, että enemmistöä edustavan tahon päätös sitoo myös vähemmistöä.

Vastustajat korostavat, että yleissitovuus tuhoa työpaikkoja, kun kaikilla yrityksillä ei ole varaa maksaa sopimuksen minimipalkkoja. Toisin sanoen he toivovat, että tehottomat yritykset voisivat jatkaa toimintansa palkkadumppauksen turvin. Varsin omituinen talouskasvun resepti.                


Ida Mielityinen: Useimmat haluavat vaan tehdä työtään eivätkä neuvotella

Ida Mielityinen 1

Kaikki tuntemani aikuiset ovat kiinnostuneita siitä, onko heillä työtä ja millaista työ on. Suurin osa tuntemistani ihmisistä ei ole järin kiinnostuneita politiikasta ja vielä vähemmän työmarkkinapolitiikasta. Oma palkka toki kiinnostaa, mutta moni toivoo, ettei siitäkään tarvitsisi neuvotella itse aivan puhtaalta pöydältä. Puhumattakaan, että pitäisi selvittää ja osata ajatella, mistä kaikesta pitäisi osata sopia.

Ainakin itselleni ensimmäisiin työpaikkoihin tullessani oli todella helpottavaa, että joku on puolestani ajatellut tukun työelämän arjen tilanteita, joissa omat ja työnantajan intressit saattavat olla vastakkain. Ideaalitilanteessa juuri yleissitovat työehtosopimukset mahdollistavat laajamittaisen työelämän kehittämisen ajan vaatimalla tavalla. Tästä esimerkkinä mainittakoon jatkuva osaamisen kehittäminen ja kouluttautuminen, josta tulisi sopia osana työ- ja virkaehtosopimuksia. Sopimuksia tulee siis kehittää eikä poistaa niitä.


Vesa Vuorenkoski: Level playing field

Vesa Vuorenkoski 2

Yleissitovat työehtosopimukset tekevät kansallisella tasolla toimivien saman alan yritysten kilpailuaseman työsuhteen ehtojen suhteen neutraaliksi. Level playing field, sanotaan. Vaihtoehtona usein esitetty minimipalkkajärjestelmä sen sijaan jäykistäisi kaikki alat samaan palkkatasoon. Tämä jos mikä olisi työmarkkinoiden kannalta huonoin ratkaisu.

Yleissitovien työehtosopimusten on väitetty heikentävän yritysten kansainvälistä kilpailukykyä ja olevan suomalainen erikoisuus. Kumpikaan näistä väitteistä ei pidä paikkaansa.

Ensinnäkin kansainvälisessä kilpailussa menestyminen edellyttää vain, että tuotteet tai palvelut, joilla pyritään kilpailemaan ovat riittävän innovatiivisia. Mikään ei käy niin hyvin kaupaksi kuin jokin uniikki ratkaisu, joka vastaa johonkin tarpeeseen johon ei ole muita ratkaisuja tarjolla. Tässä ei yleissitovat työehtosopimukset näyttele minkäänlaista roolia. Innovatiivisuus ratkaisee. Toiseksi yleissitovia työehtosopimuksia on monissa Euroopan maissa käytössä. Suomi ei ole tässä suhteessa mitenkään poikkeava maa.


  • Teksti: Akavikot
  • Kuvat: Liisa Takala


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje