Ajassa
12.8.2016
Akavikot 4
Akavan asiantuntijat Vesa Vuorenkoski (edessä) Katja Veirto (edessä), Ida Mielityinen ja Eugen Koev kommentoivat ajankohtaisia asioita kukin omasta näkökulmastaan.

Akavikot-raati: Palkkaerot eivät saa riistäytyä käsistä

Valtiosihteeri Martti Hetemäki totesi äskettäin haastattelussa (HS 10.8.2016), että suomalaistenkin tulee hyväksyä palkkaerojen kasvu, jotta työllisyys paranisi. Onko valtiosihteeri Hetemäki oikeassa, onko palkkaerojen annettava kasvaa Suomessa? Akavikot-raati eli Akavan asiantuntijat Vesa Vuorenkoski, Ida Mielityinen, Katja Veirto ja Eugen Koev kommentoivat kukin omasta näkökulmastaan.


Katja Veirto:Työllisyys on myös sosiaalipolitiikan ykkösasia

Katja Veirto 1

Valtiosihteeri Hetemäki on tavoitteessaan eli työllisyyden parantamisessa oikeassa. Kaikkihan ovat yhtä mieltä siitä, että työllisyyden parantaminen on talouspolitiikan tärkeysjärjestyksen ykkönen. Samalla se on myös sosiaalipolitiikan ykkösasia. Hyvän työllisyyden avulla sosiaaliset ongelmat vähenevät. Ja edut ja palvelut turvataan.

Työllisyyden tavoittelusta hinnalla millä hyvänsä, kuten palkkaerojen kasvattamisella, ei kuitenkaan kannata innostua. Palkkaeroja Hetemäki tavoittelisi matalapalkkaisia töitä lisäämällä. Talousviisaat eivät suinkaan ole yksimielisiä siitä, että suuret palkkaerot tekevät autuaaksi. On paljon näyttöä siitä, että kohtuulliset tuloerot tukevat kasvua.

Palkkaerojen kasvattamisen perään haikailevat, eivät halua kertoa mitä nämä työt tosielämässä olisivat. Ja miten alas palkkojen pitäisi laskea? Esimerkiksi pääkaupunkiseudun hintataso on jo nyt sellainen, että palkan riittävyys on koetuksella monella. Työllisyys on tärkeintä, mutta keinojen on oltava kestäviä.


Eugen Koev: Malli, jossa palkoistakin voi sopia paikallisesti, on hyvä

Eugen Koev 1

Mahdollisesti. Pidän kasvulle ja työllisyydelle hyvänä mallia, jossa myös palkoista voi sopia paikallisesti. Taustalla on työnantaja- ja työntekijälittojen sopimus neuvottelumenettelystä, joka antaa luottamusmiehille vahvan roolin ja mahdollistaa ammattiliiton asiantuntijoiden tuen. Tämä on pähkinänkuoressa tilanne Ruotsissa ja Tanskassa. Tässä palkanmuodostusmallissa on mahdollista, että palkkaerot ammattien välillä ja ammatin sisällä kasvavat. Näin onkin jossain määrin tapahtunut, mutta näyttäisi siltä, että Tanskassa palkkaerot ovat edelleen pienempiä kuin Suomessa, eikä Ruotsistakaan ole tullut suurten palkkaerojen maa.

Tärkeä syy sille, että palkkaerot eivät ole karanneet käsistä on todennäköisesti se, että sekä Ruotsissa että Tanskassa kiinnitetään suurta huomiota keinoihin, kuten tarpeelliseen täydennyskoulutukseen, joilla yksittäisen työntekijän työsuoritusta parannetaan. Näin ei synny tilanteita, joissa tietyt työntekijät vuosi toisensa jäävät tavoitteistaan. Vastaavasti heidän palkkakehityksensä jää jatkuvasti heikommaksi kuin kollegoilla.       


Ida Mielityinen: Globaali talous on valtava haaste koulutusjärjestelmällekin

Ida Mielityinen 1

Koulutuspoliitikkona toivon valtiosihteerin olevan vähintäänkin osittain väärässä. Globaali talous on valtava haaste koulutusjärjestelmällekin. Koulutusta tulisi kautta linjan kehittää niin, että kaikki saisivat mahdollisimman hyvät valmiudet työllistyä, ja jopa työllistää. Koulutuksen ja opetuksen on vastattava toki laajasti työelämän tarpeita. Ennen kaikkea sen on annettava paremmat valmiudet asenteellisesti ja valmiuksina oman työpaikan luomiseen.

Voimme pärjätä kansainvälisessä kilpailussa vain erinomaisella ja ainutlaatuisella osaamisella. Jotta mahdollisimman moni saisi tarpeidensa mukaista koulutusta koko työuran ajan, on koulutusjärjestelmää kehitettävä nykyistä joustavammaksi. Vain paremmalla työllisyydellä ja erityisesti korkean jalostusarvon työpaikoilla voimme yhdistää maltilliset tuloerot, hyvän työllisyyden ja kestävän talouskasvun, edes teoriassa.


Vesa Vuorenkoski: Palkkojen alentaminen uudelleen ei tule kysymykseen

Vesa Vuorenkoski 2

Kestävä työllisyyden parantuminen edellyttää kansantalouden kasvua pidemmällä ajalla. Suomen tilanteessa suurin ongelma on se, että vientiteollisuutemme lepää hyvin kapealla pohjalla eikä toimi sellaisilla aloilla, joilla olisi kansainvälistä kysyntää riittävästi, jotta vienti kasvattaisi kansantaloutta. Kustannuskilpailukykymme kohenee vastikään solmitun kilpailukykysopimuksen ansiosta. Jos tavoitteena pidetään kansantalouden kasvua, on meidän suunnattava elinkeinopolitiikkaamme: tulee laajentaa merkittävästi esimerkiksi kuluttajatuotteisiin ja Suomessa tuotettua arvonlisäystä tulee nostaa.

Palkkojen alentaminen uudelleen ei tule kysymykseen, sillä kilpailukykysopimus mm. palkoista on jo sovittu. Mikäli palkkaerojen kasvulla tarkoitetaan sitä, että korkeasta osaamisesta palkitaan entistä paremmin, tätä on pidettävä varsin järkevänä. Koulutuksen on myös tuotettava jotakin yksilöille. Yleensähän korkea osaamisen taso tarkoittaa parempaa tuottavuutta. Olisi perusteltua, että palkitseminen seuraisi paremmin koulutuksen tasoa. Nyt näin ei välttämättä aina ole.


  • Teksti: Akavikot
  • Kuvat: Liisa Takala


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje