Ajassa
23.5.2016
Akavikot 4
Akavan asiantuntijat Vesa Vuorenkoski (edessä) Katja Veirto (edessä), Ida Mielityinen ja Eugen Koev kommentoivat ajankohtaisia asioita kukin omasta näkökulmastaan.

Akavikot-raati: Kannustaako palkkaverotus ahkeroimaan enemmän?

Akavikot-raati pohtii, kannustaako palkkaverotus ahkeroimaan enemmän. Vai vähentääkö palkkaverotus ahkerointia. Vai onko palkkaus kuitenkaan se tärkein alan valintaan vaikuttava tekijä.  

Katja Veirto: Erityisesti naiset miettivät valintojaan

Katja Veirto 1

Kysymyksen voi ymmärtää monella tapaa. Palkka ja sen verotus ovat luonnollisesti yksi osa, jos puhutaan kannusteista tienata enemmän ja uralla etenemisestä.  Kuitenkin halu ahkeroida syntyy paljon muistakin syistä, kun työssä viihtyy. Pelkkä cash-flow ei riitä, tarvitaan työn flowta.

Merkityksetön palkan verotus ei tietenkään ole. Moni miettii aidosti, kannattiko lisätä työtaakkaa, vastuuta tai ylitöitä, kun palkkanauhassa ja sen tuomassa taloudellisessa helpotuksessa vaikkapa palveluiden ostoon burn-outin rajoilla työskentely ei vastaavasti tunnu. Keskustelupalstojen perusteella vakaa arvioni on, että valintojaan miettivät erityisesti naiset.

Eugen Koev: Vapaa-aikaa ei veroteta

Eugen Koev 1

Palkkaverotuksen piilosanoma on ”älä yritä liikaa”.  Kun hankit satasen lisätienestejä, puolet menee heti verottajalle. Kaupan kassalla tulee vielä lisää – ostoksista menee arvonlisävero. Lisäliksan sijaan voi olla fiksumpaa pyytää lisää lomaa, vapaa-aikaa ei veroteta.  En ihmettele, että lomarahan vaihto vapaaksi on varsin suosittua, tavallaan verottaja sponsoroi – kun palkka pienenee sadalla eurolla, menetät itse vain puolet.

Ida Mielityinen: Palkkaus ei ole tärkein opiskelualan ja työpaikan valintaan vaikuttava tekijä

Ida Mielityinen 1

En ole tavannut yhtään opiskelevaa nuorta enkä aikuista, joka EI haluaisi käyttää taitojaan omaksi ja muiden hyödyksi. Opiskeluiden aloittaessa työ ja ammatissa toimiminen voivat tuntua nuoresta kaukaiselta, mutta epävarmuus työllistymisestä on opiskelijalle erittäin suuri stressiä aiheuttava tekijä. Tutkimuksista tiedetään, että palkkaus ei kuitenkaan ole suurimmalle osalle tärkein opiskelualan ja työpaikan valintaan vaikuttava tekijä vaan sisältötekijät ja mahdollisuudet käyttää omaa osaamista painavat paljon.

Juuri tällä hetkellä opettelemme elämään dynamiikan kanssa, jossa taloudelliset suhdanteet heittelevät laajentunutta korkeasti koulutettujen joukkoa. Koulutuspoliittisesti on tärkeää, että koulutus tuottaa aina yksilölle sellaisia taitoja ja tietoja, joista kannattaa maksaa palkkaa, ja mielellään vielä korkeampaa kuin ilman noita taitoja maksettaisiin. Koulutuksen ennakoinnin kannalta työmarkkinat muuttuvat koko ajan signaaleiltaan ristiriitaisemmiksi ja/tai moninaisimmiksi. Samalla kun yliopistojemme olisi tuotettava ehdotonta tutkimuksen, tutkimusmenetelmien ja syvän tiedon huippuosaamista osalle valmistuneista, tutkintojen tulisi taata kaikille hurjan vahvat yleiset valmiudet, jotka takaavat sukkulointitaidot mosaiikkimaisilla työmarkkinoilla. Yliopistojen työntekijöiden, kaikkien tutkijoiden ja huippuosaajien on toimittava näillä samoilla pelimerkeillä ja hallittava taidot, joilla heidän osaamisensa hyödyttää kansakuntaa mahdollisimman paljon.

Korkeasti koulutettujen osuus väestöstä kasvaa nopeasti lähes kaikkialla maailmassa. Toki samaan aikaan taistellaan osassa maita kaikkien kansalaisten pääsystä edes perustaitojen opetuksen piiriin. Yhteiskuntien ja kansantalouksien kehittymiselle korkea osaaminen ja yhä syvempi tieteellinen tieto näyttää olevan yhä selvemmin yksi menestyksen tärkeimmistä perustoista. Selvää on, että koulutettujen osuus työikäisessä väestössä ei vielä määrää menestystä vaan maiden kilpailuasemaan vaikuttavat monet muutkin tekijät. Joka tapauksessa näyttää selvältä, että korkea osaaminen on välttämätön vaikkakaan ei riittävä tekijä menestyksessä. Tätä korkeaa osaamista taas tehokkaimmin, tasa-arvoisimmin ja laadukkaimmin tuotetaan korkeakoulutuksella. Maksuton korkeakoulutus taas madaltaa kynnystä hakeutua koulutukseen, vaikka tulevaisuus näyttäisikin epävarmemmalta ja taustalla ei olisi ”perittyä” ymmärrystä monimuotoisista työmarkkinoista ja omista mahdollisuuksista.

Koulutuspoliittisten päätösten merkitys yhteiskuntien taloudelliselle kestävyydelle tunnustetaan onneksi jo laajasti. Tästä huolimatta päätöksenteon huipulla näyttää tiukan paikan tullen olevan vaikea uskoa, kuinka tärkeää voi olla varhaiskasvatus tai kuinka olennaista on huolehtia kaikki nuoremme perusasteelta jatkamaan opintojaan. Selvää näet on, että mitä enemmän meillä on keskuudessamme niitä, joilla ei ole riittävästi taitoja työmarkkinoilla myytäväksi, sitä kalliimmaksi se tulee meille työpanostaan myyville.  

Vesa Vuorenkoski: Palkkaverotus vähentää ahkerointia

Vesa Vuorenkoski 2

Palkkaverotuksella on Suomessa ollut perinteisesti kaksi tehtävää. Ensiksi sillä kerätään varoja yhteiskunnan pyörittämiseen ja toiseksi sillä tasataan tuloeroja. Ahkerointiin se varmaan vaikuttaa myös. Lähinnä se kuitenkin vähentää ahkerointia, eikä lisää sitä. Tietysti toivon, että se vähentäisi ahkerointia mahdollisimman vähän. Verotuksen progressiota säätämällä tähän voidaan vaikuttaa.


  • Teksti: Akavikot
  • Kuvat: Liisa Takala


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje