Ajassa
2.6.2016
Akavikot 3
Akavan asiantuntijat Vesa Vuorenkoski (edessä) Katja Veirto (edessä), Ida Mielityinen ja Eugen Koev kommentoivat ajankohtaisia asioita kukin omasta näkökulmastaan.

Akavikot-raati: Irtisanottujen tukipaketteja syytä uudistaa

Miksi suuryritysten irtisanomisissa jaetaan erilaisia rakennetukia ja muutosturvaa, mutta korkeakoulujen irtisanomisissa ei? Akavikot-raati eli Akavan asiantuntijat Vesa Vuorenkoski, Ida Mielityinen, Katja Veirto ja Eugen Koev kommentoivat ajankohtaisia asioita kukin omasta näkökulmastaan.


Katja Veirto: Korkeakoulu- ja julkinen sektori rakennemuutosaloja

Katja Veirto 2

Näin suurissa irtisanomisissa korkeakoulujen osalta ei olla aiemmin oltu ja tavat toimia uudessa, yllättävässäkin tilanteessa ovat varmasti puutteellisia. Pitää kuitenkin muistaa, että korkeakoulujenkin osalta pätee normaalit TE-toimistojen kautta saatavat muutosturvatilanteiden palvelut. Tämä on tietenkin laiha lohtu.

Korkeakoulusektoria ja ylipäätään julkista sektoria ei olla pidetty rakennemuutosaloina. Tätä ajattelutapaa on muutettava. Muutokset voivat koskea kaikkia sektoreita. Uskon, että julkisella sektorilla olisi jopa paremmat mahdollisuudet ennakoida ja antaa aikaa muutoksiin. Tilanne tiivistyi nyt nopeasti ja toimintamallit ja tukimuodot olivat miettimättä.


Eugen Koev: Tukipaketit kansainvälisiltä pörssiyrityksiltä

Eugen Koev 2

Aloitan sillä, että en kannata periaatetta, jonka mukaan jos kaikki eivät saa, kenellekään ei pidä antaa. Erilaiset tukipaketit, joita jotkut yritykset jakavat irtisanotuille eivät ole muilta pois. Mutta syyt siihen miksi toiset saavat ja toiset ei ovat täysin raadollisia.

Korkeakouluista irtisanotaan, kun julkinen sektori painiskelee krooniseksi muodostuneen rahapulansa kanssa. Jos rahaa taloudelliseen tukeen olisi, ei varmaan olisi irtisanomisiin jouduttu alkuunkaan. Toinen kysymys on, miten hallitukset priorisoivat säästöjä ja ovatko yliopistoleikkaukset viisasta politiikkaa pitkän päälle.

Tukipaketteja antavat yritykset taas ovat tyypillisesti kansainvälisiä pörssiyrityksiä, jotka tekevät hyvää tulosta ja pyrkivät vielä parempaan tuloskuntoon vähentämällä väkeä. Heillä on sekä varaa että motiivi olla ”avokätisiä”. Näin ylläpidetään hyvää julkista kuvaa, ja välitetään viesti jäljelle jääville, että henkilöstö on sittenkin tässä firmassa jonkin arvoista. Hyvä imago on näille yrityksille rahaa.

Syyt julkisen vallan ripeille tukitoimille suurten yritysten massairtisanomisten kohdalla ovat monisyisempiä. Uskon, että päällimmäisenä on huoli alueen taloudesta, mutta imagollakin on merkityksensä. Miten täysiverinen poliitikko voi seista tumput suorana, kun media huutaa ja huuto on aina suurin, kun tunnettu yritys irtisanoo kerrallaan tuhansia? Rahaakin on usein saatavilla EU:lta, eikä sitä voi jättää käyttämättä.


Ida Mielityinen: Tuen puute käsittämätöntä  

Ida Mielityinen 2

Useiden suuryritysten osalta hallitus ja valtionhallinto ovat voineet uskotella, että suuret irtisanomiset ovat tulleet yllätyksenä. Korkeakoulumenojen leikkausten on jo ennalta tiedetty johtavan irtisanomisiin. Näin ollen onkin käsittämätöntä, ettei korkeakoulujen henkilöstöä ole tuettu systemaattisesti työ- ja elinkeinoministeriön tai opetus- ja kulttuuriministeriön taholta.

Tärkeää olisi ollut alleviivattu viesti, että niiden tulee julkisrahoitteisina organisaatioina erityisesti varmistua, että kaikissa prosesseissa noudatetaan lakeja ja toteutetaan kaikin puolin hyvää hallinto- ja johtamiskulttuuria. Nyt prosessit eivät ole kaikin paikoin menneet kuin Strömsössä. Jos korkeakoulut epäonnistuvat uudistamisessa, se näkyy pitkään ja merkittävästi bruttokansantuotteessa.

Henkilöstön vaihtuvuus on myös kehittyvän työpaikan merkki; henkilöstö kelpaa muuallekin töihin ja on toisaalta merkki vetovoimasta. Vaihtuvuus ja organisaatiouudistukset ovat hyvin hoidettuna ehkä välttämätön keino ravisuttaa pohtimaan, mitä, miksi ja miten teemme asioita.

Korkeakouluissa on ollut ja on työsuhdeturvan näkökulmasta hyvin eriarvoisessa asemassa olevaa henkilöstöä. Siinä kun yhdet ovat tukevasti toistaiseksi voimassaolevissa työsuhteissa, toisten palkanmaksu on katkolla vähän päästä ilman mitään järjellistä syytä. Korkeakouluista ”vapautuva” työvoima on monipuolinen tausta ja siksi jokainen tarvitsee juuri oman polutuksen eteenpäin.


Vesa Vuorenkoski: Korkea aika luoda uusi menettelytapa

Vesa Vuorenkoski 1

Korkeakoulujen rakenteellisessa uudistamisessa on toistaiseksi toteutettu vain hyvin vähän sellaisia rakennemuutoksia, joilla olisi ollut merkittävää vaikutusta fyysisiin toimipaikkoihin tai työ-/virkasuhteisiin. Nyt tilanne on kuitenkin muuttunut, kun yliopistoilta juustohöylällä leikataan merkittävästi voimavaroja. Helsingin yliopistosta lähtee lähes tuhat ihmistä ja Savonlinnasta lopetetaan opettajankoulutus kokonaan. En usko, että hallitus on hirveästi miettinyt, mitä esimerkiksi Savonlinnalle tapahtuu tämän jälkeen.

Tilausta rakennemuutoksen aikaiselle tuelle kuitenkin olisi, sillä rakennemuutoksesta selviytymiseen ei yksittäisellä kunnalla ole juuri eväitä. Nyt olisikin korkea aika luoda menettelytapa, johon otettaisiin mallia yrityksille suunnatun äkillisen rakennemuutoksen hallinnan toimintamallista, jossa ministeriö, työvoimaviranomainen, korkeakoulu ja kaupunki yhdessä kehittävät työttömäksi jääville ihmisille polkua eteenpäin.


  • Teksti: Akavikot
  • Kuvat: Liisa Takala

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje