Ajassa
6.10.2016
Akavikot 4
Akavan asiantuntijat Vesa Vuorenkoski (edessä) Katja Veirto (edessä), Ida Mielityinen ja Eugen Koev kommentoivat ajankohtaisia asioita kukin omasta näkökulmastaan.

Akavikot-raati: Aloite työeläkeindeksin muuttamisesta ennemminkin suuri puhallus kuin toimeentulon parannus

Senioriliikkeen kansalaisaloite työeläkeindeksin muuttamisesta palkkaindeksiksi etenee syksyllä eduskuntaan. Asia herättää kiihkeitä mielipiteitä ja Senioriliikkeen mukaan muutoksen kustannukset ovat marginaaliset. Mitä sanovat Akavikot, onko kyseessä eläkevarojen tyhjennys vai perusteltu toimi eläkeläisten toimeentulon parantamiseksi.
Akavikot-raati eli Akavan asiantuntijat Vesa Vuorenkoski, Ida Mielityinen, Katja Veirto ja Eugen Koev kommentoivat kukin omasta näkökulmastaan.


Katja Veirto: Eläkeläisten köyhyyteen ei apua indeksimuutoksesta

Katja Veirto 1


Työeläkkeiden rahoituksen ja etuuksien tasapaino näyttää vihdoin uusimman eläkeuudistuksen myötä olevan tasapainossa. Tämän tasapainon takia esimerkiksi vanhuuseläkkeen ikärajoja muutettiin. Vaikeita asioita kaikille työikäisille. Uudistuksessa haluttiin, että maksut riittävät eläkkeisiin ja ongelmia ei lakaista maton alle. Työeläkeindeksin muuttamisvaatimukset tämän jälkeen tuntuvatkin kohtuuttomilta, kun otetaan huomioon, ettei rahoitusta ole koskaan aiemmin huolehdittu kuntoon tiedetyistä nousupaineista huolimatta.

Työeläkejärjestelmä on iso ja osin monimutkainenkin rakennelma ja sen peruspaloja ei voi muuttaa ilman vaikutusta kantavuuteen. Indeksien muuttaminenkaan ei ole koskaan tapahtunut irrallisena asiana. Kansalaisaloitteessa haikaillaan takaisin vuosiin 1962–1976, jolloin palkkaindeksointi työeläkkeissä oli käytössä. Muutoin maailma näytti kovin erilaiselta, eläkekarttuma oli pienempi ja työeläkemaksu oli alle kymmenen prosenttia. Työntekijät eivät tuolloin työeläkemaksua vielä maksaneet vaan se oli kokonaan työnantajan vastuulla.

Erilaisten muutosten myötä karttumat ovat nykyisin paremmat. Indeksoinnissa alkavan eläkkeen tasoon vaikutetaan palkkakertoimelle eli indeksillä, jossa 80 prosenttia muutoksesta tulee palkoista ja 20 prosenttia kuluttajahinnoista ja maksussa olevia eläkkeitä tarkistetaan puolestaan indeksillä jossa suhteet ovat toisinpäin. Työeläkemaksu on kasvaneiden eläkevastuiden myötä 24,4 prosenttia ja tästä työntekijät maksavat itse yhä isomman siivun.

Huoli eläkeläisten toimeentulosta on tietysti oikeutettua ja yhteinen asia. Mutta eläkeläisköyhyyteen indeksimuutoksesta ei apua tule. Esimerkiksi takuueläkettä ja kansaneläkettä korotetaan kansaneläkeindeksillä, mitä kansalaisaloite ei koske. Kansaneläkeindeksi seuraa puhtaasti kuluttajahintojen kehitystä. Indeksien kehitystä, eri sukupolvien maksujen ja etuuksien suhdetta ja eläkkeiden rahoitusta käytiin ansiokkaasti läpi joitakin vuosia sitten ns. indeksityöryhmässä. jossa olin jäsenenä. Mukana oli myös nuoriso- ja eläkeläisjärjestöjä. Työ oli perusteellista ja olin tyytyväinen yhteisestä halusta huolehtia kaikkien sukupolvien eläketurvasta. Eivätkä eläkeläisjärjestöt esittäneet kansalaisaloitteen mukaista muutosta. Harmi, että työ tuntuu valuvan hukkaan.

Esitetyllä indeksimuutoksella työeläkerahastot loppuvat 2060-luvulla. Tällöin voidaan valita roimat maksunkorotukset tai työeläkejärjestelmän alasajo. Jos kansalaisaloite toteutuu, kehotan jokaista nuorta säästämään kaikki liikenevät varansa tai toivomaan varakkaita vanhempia ja hyvää perintöä.


Eugen Koev: Perusteluiltaan höyhenenkevyt salaliittoteoria

Eugen Koev 1


Aloitteen tekijät väittävät, että eläkevaroja on yllin kyllin, ja että eläkkeiden sitominen palkkaindeksiin on halpaa lystiä. Näin aloitteen tekijöiden mukaan Eläketurvakeskus, TELA, eläkelaitokset sekä kaikki muut kansalliset ja kansainväliset asiantuntijat, jotka ovat arvioineet eläkejärjestelmämme ovat pahasti väärässä.

En olisi halunnut uskoa, että niin moni tarttuu tähän perusteluiltaan höyhenkevyeen salaliittoteoriaan. Olen huolissani, etten ole huomannut yhdenkään merkittävän senioriryhmän avoimesti vastustaneen aloitetta.

Jos aloitteesta tule totta, kyseessä olisi megaluokan puhallus nuorten taskuista.          


Ida Mielityinen: Eläkkeiden turvaaminen edellyttää hyvää työllisyyttä ja vastuullista eläkepolitiikkaa

Ida Mielityinen 2


Eläkeindeksiehdotus heijastaa laajempaa näköalattomuutta yhteiskunnassamme. Näyttäisi siltä, että suurten ikäluokkien on vaikea sisäistää sitä, että talouden pelisäännöt ovat peruuttamattomasti muuttuneet sitten 60-luvun. Nopeat talouskasvun vuodet ja hyvä henkilökohtainen talouskehitys ovat olleet yhteydessä maailmantalouden tilanteeseen. On erittäin huolestuttavaa, mikäli nyt eläköityvät ikäluokat katsovat heille kuuluvan etuuksia, jotka ovat tuleville sukupolville kohtuuttoman hintaisia.

Eläkkeet ovat yksi esimerkki etuudesta, joka näyttäytyy välillä saavutettuna etuutena, eikä edellyttäisi jatkuvaa ponnistelua ja päätöksentekoa. Työmarkkinajärjestöjen tulee pitää jatkuvasti esillä sitä, että kaikki etuudet – olipa niiden rahoituksen lähde mikä hyvänsä – edellyttävät jatkuvaa työtä. Eläkkeellä jo olevienkin tulisi ymmärtää, ettei heidänkään eläkkeensä ole nimikoiduissa pankkiholveissa. Eläkkeiden turvaaminen edellyttää hyvää työllisyyttä ja vastuullista eläkepolitiikkaa.


Vesa Vuorenkoski: Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus kateissa

Vesa Vuorenkoski 2


Työeläkkeet rahoitetaan pääasiassa kunkin vuoden työeläkemaksuilla ja osittain työeläkemaksujen ja työeläkerahastojen varojen avulla. Vakuutusmaksuja maksavat palkansaajat, työnantajat ja yrittäjät. Julkisen sektorin eläkkeiden ja yksityisen sektorin eläkkeiden rahoitusjärjestelmät eroavat toisistaan merkittävästi. Näitä järjestelmän piirteitä voi käydä opiskelemassa esimerkiksi Eläketurvakeskuksen verkkosivuilta.

Yksinkertaistettuna tehdyssä indeksialoitteessa ajatus on se, että työeläkeyhtiöissä rahastoituna olevia varoja tuloutettaisiin nykyeläkeläisille enemmän ja tuleville eläkeläisille vastaavasti vähemmän. Eläkkeiden rahastoista loppuisivat tällä muutoksella varat reilussa 40:ssä vuodessa. Idea on siis se, että hyvinä aikoina syötäisiin siemenperunat kun ne maistuvat niin hyviltä.

Selväähän on, että sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden kanssa tällä projektilla ei ole mitään tekemistä. Kyse on nykyisten hyviä, kohtuullisen korkeita työeläkkeitä nauttivien suurten ikäluokkien mulle-kaikki-heti-nyt -mentaliteetista. Tämä indeksimuutos ei nimittäin auttaisi lainkaan köyhimpiä eläkeläisiä, sillä se ei koske lainkaan takuueläkettä tai kansaneläkettä. Toivotaan, että aloite hautautuu historiankirjoihin yhtenä kansalaisaloitteena muiden joukossa.


  • Teksti: Akavikot
  • Kuvat: Liisa Takala

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje